Kirjahaku

Kolmiulotteisen kylmän sodan historiaaIlma-aseella ja ilmapuolustuksella oli avainrooli kylmässä sodassa, jossa atomipommittajat, ballistiset ohjukset, risteilyohjukset, rynnäkkökoneet ja taisteluhelikopterit näyttelivät pääosaa. Niiden torjumiseksi kehitettiin ilmapuolustukseen tutkia, tykkejä, torjuntaohjuksia ja hävittäjiä. Kylmän sodan teknilliseen kilpavarusteluun käytettiin suunnattomasti voimavaroja. Sen aikana kehitettiin paljon hyökkäys- ja puolustusaseita, joita ei koskaan käytetty. Kylmän sodan kuumia hetkiä olivat sodat Koreassa, Indokiinassa ja Lähi-idässä, missä suurvallat olivat vastakkaisten osapuolten tukena. Sotilasliitot olivat vastakkain Euroopassa, USA ja Neuvostoliitto olivat ydinsodan kynnyksellä Kuuban kriisissä 1962. Ilmatorjunta näytteli keskeistä osaa kaikissa konflikteissa, tuhansia lentokoneita ja helikoptereita ammuttiin alas erilaisilla ilmatorjunta-aseilla. Ilmatorjuntaohjukset vaikuttivat ilmasodan kehitykseen enemmän kuin mikään muu. Kylmä sota on samalla ilmatorjuntaohjusten historiaa.

ILMATORJUNTAOHJUKSET SUOMEN PUOLUSTUKSESSAIlmatorjuntaohjuksia ryhdyttiin kehittämään toisen maailmansodan aikana erityisesti pommikoneiden torjumiseksi. Ensimmäiset ohjusyksiköt tulivat kuitenkin käyttöön vasta vuonna 1954 Yhdysvalloissa. Ilmatorjuntaohjuksilla on 50 vuoden aikana ammuttu alas yli 2000 ilmamaalia. Ohjusten merkitys sodissa on ilma-alivoimaisella puolella ollut ratkaiseva. Lentokoneiden, helikoptereiden ja lennokkien torjuminen ohjuksilla ei ole ongelma ja niillä on mahdollista torjua myös risteily-, tykistö-, ja ballistiset ohjukset.Ulkopoliittiset tekijät keskeyttivät Suomen ensimmäisen ohjushankinnan 1960-luvun alussa jolloin ilmapuolustuksemme jäi yli 15 vuoden ajaksi jälkeen yleisestä kehityksestä muissa maissa. Ohjushankintojen käynnistyminen 1970-luvun lopulla paransi vähitellen pääkaupungin ja joukkojen ilmapuolustusta, mutta ohjusilmatorjunnan paras suorituskyky saavutettiin vasta 1990-luvulla kylmän sodan päätyttyä. Torjuntaohjukset näyttelevät nyt pääroolia ilmapuolustuksessa kaikissa maissa.Historiikin kirjoittaja, kokenut ilmatorjuntaupseeri ja entinen ilmatorjunnan tarkastaja, eversti Ahti Lappi (s. 1941) on ollut mukana kaikissa Suomen ilmatorjuntaohjushankinnoissa vuosina 1978-1996 ja tutkinut myös ilmatorjuntaohjusten kansainvälistä kehitystä ja sotakokemuksia. Hän on käsitellyt näitä kysymyksiä aiemmissa ilmasotahistorian kirjoissaan.

HELSINGIN ILMAPUOLUSTUKSEN HISTORIAAPääkaupunki on valtion tärkein strateginen kohde, joten sen puolustamiseenkin kiinnitetään erityistä huomiota. Helsingin ilmapuolustuksen historia ulottuu sata vuotta taaksepäin, Viaporin linnoitukseen. Itsenäisen Suomen ilmapuolustuksen kehittäminen oli vaivalloista, ja se saatiin jonkinlaiseen kuntoon vasta juuri ennen toisen maailmansodan alkua. Pääkaupunki oli pommitusten kohteena sekä talvi-, että jatkosodassa.Ilmapuolustus koostui eri osatekijöistä. Ilmavalvonnan tehtävänä oli antaa ennakkovaroitus ilmauhkasta, ilmatorjuntatykistö ja lentojoukot pyrkivät torjumaan ilmahyökkäykset, ilma-, kaasu-, ja väestönsuojelujoukot puolestaan vähensivät siviiliväestön tappioita sekä kaupungin rakenteellisia vaurioita palontorjunta- ja pelastustoiminnallaan. Suojeluskuntalaisten, lottien ja sotilaspoikien osuus ilmapuolustustehtävissä oli korvaamaton. Maantieteellisen sijaintinsa takia Helsinkiä oli vaikea puolustaa ilmahyökkäyksiä vastaan, koska ilmavalvontaa ei voitu sijoittaa riittävän kauas. Ennakkovaroitusaika jäi kovin lyhyeksi, mikä vaikeutti erityisesti hävittäjätorjuntaa. Olikin luonnollista, että päävastuu pääkaupungin ilmapuolustuksesta annettiin ilmatorjuntatykistölle. Aseita oli talvisodan aikana aivan liian vähän, joten Helsingin kaupunki osti itse ilmatorjuntakalustoa suojakseen. Uuden tykki-, tutka-, ja hävittäjäkaluston hankkiminen jatkosodan aikana Saksasta antoi mahdollisuudet saada ilmatorjuntavoitto Helsingin suurpommituksissa helmikuussa 1944. Helsinkiä ei vallattu eikä tuhottu. "Suomen Marsalkka Mannerheim on tänään käskenyt minua välittämään tunnustuksensa ja kiitoksensa Helsingin ilmatorjuntaan osallistuneille upseereille, aliupseereille ja miehistölle heidän ansiokkaasta toiminnastaan." - Ilmavoimien komentaja, kenraaliluutnantti Jarl Lundqvist 28.2.1944.

Ilmapuolustajan muistelmia puolustusvoimista 1960-1996Eversti Ahti Lappi (s.1941) palveli puolustusvoimissa yli 30 vuotta ilmapuolustustehtävissä, pääosa sitä oli kylmän sodan aikaa. Sotilasura alkoi alokkaana ilmatorjuntajoukoissa 15.10.1960 ja päättyi ilmatorjunnan tarkastajana 31.12.1996. Upseeriuraan sisältyi palvelusta sekä kentällä että esikunnissa, 11 vuotta joukko-osastoissa, 11 vuotta sotakouluissa ja 13 vuotta Pääesikunnassa. Puolustusvoimissa tapahtui paljon muutoksia ja kehitystä, joista kirjoittaja kertoo omien kokemustensa valossa.Varusmieskoulutuksessa käytettiin vielä 1960-luvun alussa vanhaa sodan aikaista taisteluvälineistöä. Sitten alkoi ilmatorjunnan teknillinen uudistuminen, kun käyttöön saatiin modernia kalustoa, uusia tutkia ja tykkejä. 1970-luvun lopulla ilmatorjunta aloitti siirtymisen ohjuskauteen, mikä lisäsi ilmapuolustuksen suorituskykyä ja uskottavuutta. YYA-sopimus asetti kylmän sodan aikana selviä rajoituksia asekaluston hankintaan. Ahti Lappi oli yli 20 vuotta mukana aselajinsa kehittämistyössä, uusimassa ilmatorjunnan doktriinia, ilmatorjuntajoukkojen organisaatioita, ohjesääntöjä, koulutusta ja sotavarustusta. Hänen palvellessaan aselajitarkastajana vuosina 1988-1996 toteutettiin ilmatorjunnan piirissä suuria uudistuksia ja ennätysmäärä kalustohankintoja. Kirjassa valaistaan myös niiden taustoja. Kirjasta löytyy paljon uutta tietoa ilmatorjunta-aselajin lähihistoriasta.

Tutustumismatka kotiseudun historiaanHarva pääkaupungin asukas on tietoinen siitä, mitä lähiympäristössä tapahtui talvi-, ja jatkosodan aikana 1939-1944. On useita kymmeniä paikkoja, joissa taisteltiin ankarasti vihollisen ilmahyökkäyksen torjumiseksi. Kirjassa esitellään pääkaupungin ilmapuolustuksen tärkeimpien taistelupaikkojen historia sotapäiväkirjojen ja SA-kuvien avulla. Kirjassa on myös luettelo ilmapuolustuksen muistomerkeistä. Tarkempaa tutustumista varten kirjasta löytyy luettelo aihepiiriä käsittelevästä kirjallisuudesta. Ilmasotahistoriasta ja taisteluvälineistä kiinnostuneet voivat tutustua Ilmatorjuntamuseon monipuolisiin kokoelmiin Tuusulassa.