Kirjahaku

Sylvi Kekkonen (1900-1974) on suomalaisten mielikuvissa usein sulautunut osaksi pitkäaikaisimman valtionpäämiehemme persoonaa. Henkilönä hän on jäänyt monille mysteeriksi. Hän ei helposti päästänyt ihmisiä lähelleen, vaan piti lujasti kiinni omasta tilastaan ja tarkkaili maailmaa terävästi mutta taustalla.Sylvi Kekkosen elämäkerta murtautuu presidentin puolisosta muodostetun julkisuuskuvan läpi - se kuvaa tätä voimakastahtoista naista raikkaasti ja elävästi. Laajan dokumentaarisen aineiston, kuvien, yksityisten kirjeiden, päiväkirjojen ja omaelämäkerrallisten teostensa kautta Sylvi Kekkonen saa äänen itse.Anne Mattsson kirjoitti Sylvi Kekkosen elämäkerran vuonna 2000 - nyt julkaistava teos on tarkistettu ja kuvitukseltaan uudistettu. Sittemmin Mattsson on kirjoittanut myös Seela Sellan ja Tellervo Koiviston elämäkerrat.

Mattssonin teoksessa etsitään Tellervo Koiviston lähtökohtia, juuria ja kasvuprosessia. Kuinka hänestä tuli hän? Millaista reittiä hän kulki ennen kuin päätyi korkeimpaan asemaansa, valtakunnan ensimmäiseksi naiseksi vuosiksi 1982-1994? Millainen henkilö oli se, joka seisoi presidentin rinnalla kylmän sodan lopussa ja Kekkosen jälkeisinä vuosina, kun oli Koiviston vuoro hoitaa idänsuhteita?Tämän kirjan käännekohdat eivät sijoitu presidenttivuosiin vaan 1950- ja 60-luvuille. 1950-luvulla nuori Tellervo rakastui. Tutkimuksen onneksi hän joutui asumaan eri paikkakunnalla sulhasensa kanssa - siksi rakastuminen on dokumentoitu tiheästi liikkuneisiin kirjeisiin. Rakastuminen vie mennessään, niin vei Tellervo Kankaanrannankin, joka ei oikein jaksanut enää keskittyä ekonomin opintoihinsa tavattuaan Mauno Koiviston. Tapaaminen oli ehdottomasti hänen elämänsä käännekohta, koska sen jälkeen ei ollut paluuta tavallisen ihmisen tavalliseen elämään. Edessä aukesivat tilanteet ja tilaisuudet, joihin rivikansalainen ei pääse kurkistamaan. Toiset käännekohdat liittyvät identiteettikriisiin, joka alkoi kotirouvan elämänpiirin niukkuudesta 1960-luvulla.Tellervo Koivisto on kamppaillut demoniensa kanssa läpi elämänsä. Kouluvuosinaan hän joutui kärsimään äärimmäistä häpeää tuottaneista kokemuksista, jotka hän painoi syvälle alitajuntaansa. Sieltä kokemukset pulpahtelivat elämän kriisivaiheissa esiin, mutta ne onnistuttiin vaimentamaan lääkkeillä ja painamaan takaisin pimentoon. Varsinainen paranemisprosessi alkoi vasta sen jälkeen, kun Tellervo Koivisto lähti purkamaan noidankehää keinoilla, joista muodostui hänelle suorastaan elämän ja kuoleman kysymys: puhumalla ja kirjoittamalla.

Naisten tarinoihin erikoistunut tietokirjailija Anne Mattsson piirtää elämäkertateoksessa kuvan Suomen ensimmäisestä naispuolisesta piispasta Irja Askolasta. Kiinnostavassa tarinassa pääsemme kurkistamaan kirkon ykkösnaisen elämään, ja saamme samalla katsauksen kontekstista, jossa yhteiskunta ja kirkko kulkevat yhtenäiskulttuurista kohti moniarvoista eurooppalaista yksilökulttuuria. Syyskuussa 2010 murtui lasikatto, joka oli estänyt monen lahjakkaan naisen etenemisen urallaan: Irja Askola vihittiin piispaksi ensimmäisenä naisena Suomessa. Tapaus sai paljon mediahuomiota, ja vuosien varrella piispa sai osakseen niin iloa ja innostusta kuin kritiikkiä ja ruokotonta vihapostia.Anne Mattsson seuraa Askolan polkua kansainvälisille areenoille ja lopulta kirkon ykkösnaiseksi. Askolan ura sijoitetaan kontekstiin, jossa yhteiskunta ja kirkko kulkevat yhtenäiskulttuurista kohti moniarvoista eurooppalaista yksilökulttuuria. Teos luo intiimin kuvan ihmisestä, joka on aina puhunut tasa-arvon puolesta ja löytänyt yleisönsä myös runoilijana.Valtiotieteiden lisensiaatti Anne Mattsson on helsinkiläinen tieto- ja oppikirjailija, historiantutkija ja -opettaja. Hän on erikoistunut naisten elämäntarinoihin.