Kirjahaku

Terävä analyysi vallan uusista muodoistaKuinka käyttää valtaa yhteiskunnassa, jossa ihmiset kokevat itsensä vapaiksi ja tasa-arvoisiksi? Kuinka johtaa ihmisiä, jotka haluavat johtaa itse itseään?"Matala valta" kuvaa vallankäytön muutosta 1950-luvulta nykypäivään. Johtajien tarve puhutella ihmisiä uusilla tavoilla on kasvanut: taitavimmat johtajat saavat ihmiset rakastamaan, innostumaan ja sitoutumaan. Valta herättää myös kielteisiä tunteita, jotka murentavat uskoa johtajiin.Kantola esittää, että viime vuosikymmeninä talouselämän johtajat ovat alkaneet johtaa vallankumouksellisella, matalalla tyylillä, johon kuuluu olennaisesti mediakuvan tarkka hiominen. Poliittiset johtajat puolestaan ovat menettänet valtaansa muille yhteiskunnan vallankäyttäjille.Muutos haastaa sekä vallanpitäjät että vallankumoukselliset. Valta ei ole itsestäänselvyys, vaan se on otettava.Anu Kantola on viestinnän professori Helsingin yliopistossa.

Tietokirjallisuuden Finlandia-ehdokas 2022 Anu Kantola työryhmineen on tutkinut suomalaisten kokemuksia itsestään, yhteisöstään ja yhteiskunnastaan keskellä muuttuvaa taloutta. Teos Kahdeksan kuplan Suomi on selonteko suomalaisesta yhteiskunnasta 2000-luvun murroksessa, jota määrittävät muun muassa vaatimusten koveneminen ja totuttujen elämäntapojen muuttuminen. Teos on ehdolla vuoden 2022 Tietokirjallisuuden Finlandia-palkinnon saajaksi. Mitä on yritysjohtajan onni täyden kalenterin puristuksessa, ja mitä sairaanhoitaja jännittää vuorolistojensa äärellä? Miltä näyttää Suomi paperitehtaan piipun juurelta? Millaista on maahanmuuttajana pyörittää pizzeriaa savolaisella kylänraitilla, ja vieläkö kaikuu yhteiskunnan kutsu Kainuun korvessa? Suomalaiset ovat astuneet 2000-luvulla uuteen, entistä kovempaan maailmaan. Markkinoiden avautuminen ja uudet teknologiat luovat uusia mahdollisuuksia mutta lisäävät myös painetta: vaatimukset ovat kasvaneet, ja muutos murentaa vanhoja elämäntapoja ja identiteettejä. Kahdeksan kuplan Suomi kuvaa talouden murrosten silmässä elävien ihmisten kokemuksia itsestään ja yhteiskunnasta: sitä, mitä he odottavat itseltään ja toisiltaan. Se kertoo myös tahdosta ja tunteista, jotka sitovat ihmisiä yhteen. Millaista tarinaa suomalaiset kertovat itsestään, ja millaisia tunteita tarinaan liittyy? Kuulemmeko ja ymmärrämmekö toistemme tarinoita? Anu Kantola on Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan viestinnän professori, joka on urallaan keskittynyt politiikan, vallan, median, journalismin ja globalisaation tutkimiseen. Hän on yhdessä työryhmänsä kanssa julkaissut teoksen Maailman tila ja Suomi (1999), joka palkittiin tietokirjallisuuden Finlandialla vuonna 2000. Kantola on julkaissut lisäksi yhdessä Hanna Kuuselan kanssa teoksen Huipputuloiset (2019), joka oli julkaisuvuonnaan tietokirjallisuuden Finlandia-ehdokas.