Kirjahaku

Itäblokkiin toisen maailmansodan jälkeen kuuluneiden Keski- ja Itä-Euroopan maiden moottoripyöräteollisuutta ei kannata vähätellä. Itäblokin aikana kyseiset maat valmistivat massatuotantona oman aikansa tehokkaimpia kaksitahtimoottoripyöriä, joilla saavutettiin lukuisia voittoja luotettavuusajo-, motocross- ja ratamoottoripyörien kilpailuissa. Ennen itäblokin syntyä muun muassa Tshekkoslovakia ja Puola olivat oman aikansa kehittyneimpiä ja joillakin aloilla jopa johtavia raskaan metalliteollisuuden maita Euroopassa. Niissä valmistettiin muun muassa autoja, panssarivaunuja ja moottoripyöriä enemmän kuin mihin 1900-luvun alkuvuosikymmenien Venäjä ja Neuvostoliitto olivat kyenneet. Itäblokin valmistamat moottoripyörät ovat Neuvostoliitossa valmistettujen moottoripyörien tapaan merkistä ja mallista riippumatta karujen ja huonojen teiden ja olosuhteiden työjuhtia. Itäblokin moottoripyörät ovat olleet kaikkialla niin myös Suomessa arkielämään ja työhön liittyviä kulkuvälineitä. Niiden merkitys oli suurin ennen kuin autoista tuli jokamiehen kulkuvälineitä. Tässä kirjassa esitellään Bulgarian ja Tshekkoslovakian sekä niitä edeltäneiden valtioiden moottoripyöriä aina 1900-luvun alusta alkaen.

Suomi joutui luovuttamaan Hankoniemen lähisaarineen 12.3.1940 allekirjoitetun Moskovan rauhansopimuksen mukaisesti. Hankoniemen vuokra-alue oli 22.3.1940-3.12.1941 välisen ajan neuvostojoukkojen miehittämänä. Neuvostoliitto siirsi Hangon vuokra-alueelle maa-, meri- ja ilmavoimien sekä rannikkotykistön joukkoja ja sotakalustoa. Hangon vuokra-alueen neuvostojoukot muodostivat selkeän uhkan Suomen turvallisuudelle. Vuokra-alue olisi voinut toimia muutaman divisioonan maihinnousun lähtöalueena Suomen keskeisten kaupungien kuten Helsingin, Turun ja jopa Tampereen valtaukselle.

Kirjan eri luvuissa kuvataan Hyökkäysvaunurykmentin historia vuodesta 1919 vuoteen 1939 asti. Oleellisena osana on hyökkäysvaunun rakenne-, taistelu-, ampuma- ja huoltokoulutuksen kehittyminen. Samoin esitellään eri aikoina voimassa olleet valmiustehtävät. Panssarijoukkojen alkuaikojen taistelukoulutuksen perusteet kuvataan panssariaselajin ensimmäisen ohjesäännön - Ohjeita keveiden hyökkäysvaunujen käytössä ja ohjauksessa- avulla.Kansallisarkiston Renault FT17 tankkia käyttäneiden joukkojen julkiset ja salaiset asiakirjat antavat uuden ja aikaisempaa laajemman pohjan suomalaisen panssarijoukon synnyn ja kehityksen tutkimiseen. Koko Renault ajan salaisen asiakirja-aineiston julkiseksi tulo antaa mahdollisuuden myös tuon ajan panssarijoukkojen sodan ajan valmistelujen ja tehtävien tutkimiselle.Hyökkäysvaunujoukkojen komentajat ja päälliköt ovat joutuneet taistelemaan oman joukkonsa olemassaolosta ja kehittämisestä lähes koko panssarijoukkojen toiminnan ajan. Kirjassa selviää pian Hyökkäysvaunurykmentin perustamisen jälkeen alkanut ikuisen rauhan uskoon perustunut panssarijoukkojen alasajo. Sodan uhka 1930-luvun puolen välin Euroopassa herätti uudelleen ajatuksen hyökkäysvaunujoukkojen tarpeesta sekä kalustollisesta ja organisatorisesta kehittämisestä. Hyökkäysvaunujen merkitys suojajoukkojen osana heti sodan uhan alussa nähtiin tärkeäksi. Kauan jatkuneen hyökkäysvaunujoukkojen alasajon seurauksena Suomella ei talvisodan syttyessä ollut juurikaan taistelukelpoista panssarijoukkoa. Talvisodan sotasaalis mahdollisti panssarijoukkojen kehittämisen taistelukelpoiseksi pataljoonaksi. Jatkosodan sotasaaliin turvin panssarijoukko kasvoi lopulta teholtaan ja toiminnaltaan merkittäväksi Panssaridivisioonaksi.

Moottoripyörä oli kehittynyt 1910-luvulle tultaessa merkittäväksi ja edulliseksi kulkuvälineeksi. Sivuvaunujen käyttöönotto lisäsi niiden käyttömahdollisuuksia edelleen. Ensimmäisessä maailmansodassa moottoripyörä löi itsensä läpi lähetti- ja tiedustelutehtävissä sekä johtajien kuljetusvälineenä. Sivuvaunumoottoripyörästä tuli konekivääriaseistuksella hyvin liikkuva taisteluväline. Sivuvaunua käytettiin myös erilaisissa sotamateriaalin kuljetus- ja haavoittuneiden evakuointitehtävissä. Tämä kirja kertoo moottoripyörän sotilaallisen käytön kehityksen vuosien 1900-1933 välisenä aikana. Asko Itkosen kolmas moottoripyörien historiaa esittelevä kirja.

Neuvostoliiton johtama talousliitto SEV vaikutti jo 1940 -luvun lopusta alkaen itäblokin maiden moottoripyöräteollisuuden rakenteeseen. Talousliitto ohjasi minkä tyyppistä moottoripyörä-teollisuutta missäkin maassa sai olla. Se asetti tuotantotavoitteet ja varmastikin määritti hyvin pitkälle mihin maihin moottoripyörä-tehtaiden tuotanto myytiin.Itäblokkiin toisen maailmansodan jälkeen kuuluneiden Keski- ja Itä-Euroopan maiden moottoripyöräteollisuutta ei kannata vähätellä. Itäblokin aikana kyseiset maat valmistivat massa-tuotantona oman aikansa tehokkaimpia kaksitahtimoottoripyöriä, joilla saavutettiin lukuisia voittoja luotettavuusajo-, motocross- ja ratamoottoripyörien kilpailuissa. Ennen itäblokin syntyä muun muassa Tshekkoslovakia ja Puola olivat oman aikansa kehitty-neimpiä ja joillakin aloilla jopa johtavia raskaan metalliteolli-suuden maita Euroopassa. Niissä valmistettiin muun muassa autoja, panssarivaunuja ja moottoripyöriä enemmän kuin mihin 1900-luvun alkuvuosikymmenien Venäjä ja Neuvostoliitto olivat kyenneet. Edellä kuvatusta saa selkeän kuvan, kun tämän kirjan rinnalla lukee vuoden 2012 elokuussa julkaistua Venäläiset moottoripyörät 1900-1990 ja vuoden 2018 keväällä julkaistua Entisten rautaesiripun maiden ja niitä edeltäneiden valtioiden moottoripyörät OSA I Bulgaria ja Tshekkoslovakia kirjoja. Tässä kirjassa esitellään Itä-Saksan, Puolan ja Unkarin moottoripyörätuotanto 1900 -luvun alusta itäblokin hajoamisen jälkeisiin vuosiin.Itäblokin valmistamat moottoripyörät ovat Neuvostoliitossa valmistettujen moottoripyörien tapaan merkistä ja mallista riippumatta karujen ja huonojen teiden ja olosuhteiden työjuhtia. Niiden korjaaminen ja kunnossapitäminen edellyttää myös vain perustyökaluja ja hyvin pitkälti jokamiehen ja -naisen teknistä osaamista. Itäblokin moottoripyörät ovat olleet kaikkialla niin myös Suomessa arkielämään ja työhön liittyviä kulkuvälineitä. Niiden merkitys oli suurin ennen kuin autoista tuli jokamiehen kulkuvälineitä.

Tämä kirja on tutkimustyö sata vuotiaan tankin kehityksen alusta hieman yli sata vuotta sitten. Tankin kehitys kuvataan aina ensimmäisen maailmansodan päättymiseen asti. Tutkimus pyrkii esittämään kuinka tankki ei synny yhtäkkiä täysin uutena taisteluvälineenä. Tankin synty on johdonmukainen kehitysketju ensimmäisistä konekiväärillä aseistetuista polttomoottorisista pyöräajoneuvoista panssaroituun konekivääreillä ja tykillä varustettuun tela-alustaiseen taisteluvälineeseen.Tankki kehitettiin Ranskassa ja Iso-Britanniassa ensimmäisen maailmansodan konekiväärien, tykistön ja piikkilankaesteiden taisteluhautoihin pysäyttämän taistelun uudelleen liikkeelle saamiseksi. Tankissa yhdistettiin polttomoottorilla liikkuvien kuorma-autojen ja telatraktoreiden parhaat ominaisuudet aseistetun panssarilla suojatun rakenteen sisälle. Erilaisia kolmi- ja nelipyöräisiä ajoneuvoja oli käytetty aivan 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa lähinnä konekiväärien itseliikkuvina alustoina. Tämän ajan panssaroidut pyöräajoneuvot pystyivät liikkumaan vain tiestöllä ja kovalla ajoalustalla. Tela oli ratkaisu aseistetun, suojatun ajoneuvon käyttämiseksi myös maastossa, pehmeillä ja hirvittävän tykistötulen rikkomalla ensimmäisen maailmansodan taistelukentällä.

Isien ja isoisien moottoripyörät 1900-1970 kirjassa kuvataan moottoripyöräilyn kehitys 1900-luvun alun autonomisessa Suomessa ja 1917-1970 vuosien itsenäisessä Suomessa. Kirjassa kerrotaan mitä moottoripyörämerkkejä ja malleja Suomeen tuotiin ja jälleenmyytiin. Moottoripyörien maahantuojat on esitetty moottoripyörämerkkien käsittelyn osana. Kirjassa on esitetty myös moottoripyörien eri vuosien rekisteröintimäärät. Moottoripyöräilyn nousu- ja laskukaudet on kuvattu suomalaisen yhteiskunnan muun kehityksen osana. Kirjasta selviää myös moottoripyörien hintojen kehitys 1900-luvun alusta vuoteen 1970 asti.

Ranskan tankit 1915-1950 on tutkimustyö ranskalaisen tankin kehityksestä ensimmäisestä maailmansodasta toisen maailmansodan loppuun. Tankki kehitettiin Iso-Britanniassa ja Ranskassa lähes samanaikaisesti ensimmäisen maailmansodan taisteluhautoihin pysähtyneen hyökkäyksen uudelleen käynnistämiseksi. Tankki pystyi murtamaan piikkilankaesteiden sekä tykistön ja konekiväärien tulella toteutetun puolustuksen. Ensimmäisen ja toisen maailmansodan välisenä aikana monet valtiot luottivat Kansainliiton voimaan rauhan säilyttäjänä. Tankkien kehitys hidastui tai lähes pysähtyi monissa maissa. Ranska jatkoi tankkiensa kehitystyötä sotien välisenä aikana. Ranska valmisti sotien välisenä aikana Neuvostoliiton jälkeen eniten uusia tankkeja. Ensimmäisen maailmansodan raauhanehdot kielsivät Saksalta tankkien kehittämisen ja valmistamisen. Yhdysvallat vetäytyivät omalle mantereelleen ja jatkoivat hitaasti tankkien kehittämistä.

Tankki kehitettiin Iso-Britanniassa ja Ranskassa 1910-luvun puolessa välissä lähes yhtäaikaa ensimmäisen maailmansodan ratkaisijaksi. Ensimmäisen maailmansodan päätyttyä ensimmäisen maailmansodan tankkijoukkoa johtanut eversti J.F.C. Fuller esitti täysin panssaroidun joukon perustamista, jolla olisi itsenäinen kyky hyökkäykseen vihollisen syvyyteen. Samaan aikaan brittiarmeijassa aiemmin toiminut upseeri Basil Liddell Hart esitti kaikki tarvittavat aselajit edustavan mekanisoidun joukon perustamista. Iso-Britanniassa panssarivaunuja haluttiin valmistaa erilaisilla vaatimuksilla jalkaväen tukitankeiksi, ratsuväkityyppisiksi cruiser tankeiksi sekä tankki vastaan tankki tyyppisiin taisteluihin soveltuviksi tankeiksi. Lisäksi valmistettiin kevyitä tankkeja muun muassa tiedustelutyyppisiin tehtäviin. Natsi-Saksan hyökkäys länteen vuoden 1940 puolessa välissä pakotti panssarivaunujen suunnittelun ja massamaisen tuotannon suuntaamisen nykyaikaiseen liikesotaan tarkoitettujen mekanisoitujen- ja panssariyhtymien varustamiseen. Kuinka Iso-Britannia onnistui tässä?

Toisen maailmansodan moottoripyörät- kirja on jatkoa aikaisemmin kirjoittamalleni ja vuonna 2018 julkaistulle Sotilasmoottoripyörät 1900-1933 kirjalle. Toisen maailmansodan moottoripyörät kirjassa esitellään toisen maailmansodan osapuolten käytössä olleet sotilasmoottoripyörät 1930-luvun alusta toisen maailmansodan päättymiseen asti. Toisen maailmansodan armeijat varustettiin pääosin 1930-luvulla suunnitteluilla ja valmistetuilla moottoripyörillä. Hitlerin valtaan tulon myötä natsi-Saksa hylkäsi ensimmäisen maailmansodan päättäneen Versaillesin rauhansopimuksen Saksan armeijalle asettamat voimakkaat rajoitukset. Ensimmäisen maailmansodan voittajavallat havahtuivat mahdollisen uuden sodan syttymiseen ja aloittivat myös omien armeijoidensa modernisoinnin ja kehittämisen. Sodan uhkaan havahduttiin liian myöhään ja näin ollen liittoutuneiden toisen maailmansodan moottoripyörät perustuvat suurimmalta osalta 1930-luvulla kehitettyihin moottoripyörämalleihin. Toisen maailmansodan aikana valmistettiin lähinnä juuri ennen toista maailmansotaa tuotantoon otettujen moottoripyörämallien sotilaskäyttöön enemmän tai vähemmän modifioituina versioita.

Talvisodassa tuhottuja Puna-armeijan tankkeja kirjassa kuvataan Neuvostoliiton panssarijoukkojen kehitys 1920- ja 1930-luvuilla. Kirjassa esitetään myös Suomen sotaväen kehitys itsenäisyyden alusta talvisodan alkuun. Suomen armeijan osalta erityinen huomio on panssari- ja panssarintorjuntajoukkojen kehityksessä 1930-luvun alussa ennen talvisotaa. Tässä kirjassa tutkimuksen keskeisenä kohteena on Puna-armeijan panssarijoukkojen toiminta talvisodassa sekä talvisodan sotilaiden toiminta ylivoimaisen vihollisen panssarivaunujen torjunnassa ja tuhoamisessa. Eri rintaman osuuksilla tuhottujen panssarivaunujen kuvien avulla pyritään antamaan konkreettinen käsitys talvisodan taistelijoiden panssarintorjuntakyvystä vähäisillä käytössä olleilla panssarintorjunta-aseilla, miinoilla ja tilapäisvälinen sekä tykistön ja kranaatinheittimistön epäsuoralla tulella.

Ensimmäiset kaksitahtimoottoriset moottoripyörät valmistettiin Neuvostoliitossa aivan 1920-luvun lopussa. Kaksitahtimoottoripyörien sarjatuotanto käynnistyi vasta 1930-luvun alussa. Moottoripyörien laajamittainen tuotanto käynnistyi vasta toisen maailmansodan jälkeen saksalaisten DKW RT125 ja NZ 350 moottoripyörien pohjalta. Kaksitahtimoottoripyörät olivat nopea ja halpa keino neuvostokansalaisten työ- ja vapaa-ajan liikkuvuuden lisääjinä. Moottoripyöriin liitettävillä tavarankuljetusperillä, perä- ja sivuvaunuilla moottoripyöristä saatiin myös erilaisten yritysten ja yhteisöjen tarvitsemia materiaalinkuljetusajoneuvoja. Neuvostoliitossa valmistettiin toisen maailmansodan jälkeen oman yhteiskunnan ja Neuvostoliiton vaikutuspiirissä olleiden valtioiden käyttöön muutamia kymmenniä miljoonia kaksitahtimoottorisia moottoripyöriä. Moottoripyöriä vietiin myös muun muassa Isoon-Britanniaan, Yhdysvaltoihin, Länsi-Saksaan ja pohjoismaihin.

Kirjassa esitetään Neuvostoliiton nelitahtisten moottoripyörien kehitys 1920-luvun puolesta välistä aina 2000-luvulle asti. Nelitahtisten moottoripyörien rinnalla on lyhyt kuvaus samaan aikaan tuotannossa olleista kaksitahtimoottorisista moottoripyöristä. Neuvostoliiton moottoripyöräteollisuus syntyi Puna-armeijan varustamisessa tarvittavien moottoripyörien kehittämisestä ja valmistamisesta. Puna-armeijan varustamisen lisäksi moottoripyöriä tarvittiin siviilihallinnon, teollisuuden ja kaupan kuljetuksiin. Moottoripyörä oli edullinen myös yksityishenkilöiden liikkuvuuden lisääjänä.

Yhdysvaltojen tankit 1914-1980 kirja on tutkimus Yhdysvaltojen panssarivaunujen kehityshistoriasta ensimmäisestä maailmansodasta 1980-luvun alkuun. Yhdysvallat käytti ensimmäisen maailmansodan aikana lähinnä Iso-Britanniassa kehitettyjä ja valmistettuja tankkeja. Yhdysvalloissa tankkien kehitys alkoi 1920-luvulla pienin askelin ja pääsi vauhtiin vasta 1930-luvulla natsi-Saksan hylättyä Versaillesin rauhan ehdot ja varustaessa uudelleen muodostetun armeijansa mittavalla panssaroidulla kalustolla. Toisen maailmansodan syttyminen pakotti Yhdysvallat panssarikaluston kehittämiseen ja massamaiseen tuotantoon sekä oman että liitoutuneiden armeijoiden käyttöön. Kylmän sodan aikana Yhdysvallat kehittivät ja valmistivat panssarikalustoa Neuvostoliiton ja Varsovan liiton massiivisten panssariarmeijoiden vastavoimaksi.

Tämä kirja on tutkimus Itä-Euroopan suurvallaksi kehittyneen, keskusjohtoisen, kommunistisen valtion panssaroidun ja mekanisoidun armeijan kehittämisestä valtion poliittisten päämäärien toteuttajaksi. Kehitys ei olisi toteutunut halutulla nopeudella toiseen maailmansotaan mennessä ilman Ranskan, Saksan, Ison-Britannian ja Yhdysvaltojen teknistä ja teollista tukea. Tässä tutkimuksessa kuvataan panssaroitujen kalustojen teknisen kehittämisen lisäksi myös keskusjohtoisen valtion ylimmän johdon rooli panssaroitujen ja mekanisoitujen joukkojen kehittämisessä sekä niiden operatiivisten ja strategisten käyttöajatusten luomisessa. Viisivuotissuunnitelmat loivat pohjan keskusjohtoisen valtion talouden ja toiminnan sekä armeijan ja sen panssaroinnin ja moottoroinnin kehittämiselle.