Kirjahaku

Uskollisen kustaviaanin vaiherikas elämä.Suomalaissyntyinen upseeri Johan Fredrik Aminoff (1756–1842) oli yksi Kustaa III:n luottomiehistä Ruotsin hovissa. Hän joutui vankilaan kuninkaan kuoleman jälkeen, koska hänen oli katsottu osallistuneen sijaishallituksen syrjäyttämiseen tähtäävään salaliittoon. Vapauduttuaan Aminoff omistautui perheelleen ja Riilahden sukukartanon hoitamiselle. Suomen siirryttyä vuonna 1809 Venäjän alaisuuteen hänet kutsuttiin suuriruhtinaskunnan ylimpiin hallintoelimiin ja Turun akatemian sijaiskansleriksi. Kirja tarkastelee Aminoffin elämää aikansa eurooppalaisessa kontekstissa ja osoittaa, kuinka vahvasti 1700-luvun aatteet vaikuttivat Suomessa autonomian ajan alussa.

En trogen gustavians mångskiftande livDen finskfödde officeren Johan Fredrik Aminoff (1756–1842) var en av Gustav III:s betrodda vid det svenska hovet. Efter kungens död dömdes han till fängelse för att han ansågs ha deltagit i en konspiration för att störta förmyndarregeringen. När Aminoff åter blivit fri ägnade han sig åt sin familj och sin släktgård Rilax. Sedan Finland år 1809 blivit ryskt kallades han till storfurstendömets högsta förvaltningsorgan och blev vice kansler för akademin i Åbo. Boken granskar Aminoffs liv i tidens europeiska kontext och visar hur djupt 1700-talets idéer påverkade Finland under början av autonomins tid.

A study of how the Swedish nobility articulated its political ideals, self-images and loyalties during the Age of Liberty and under the rule of Gustav III. It takes a close look at the aristocracy's understanding of a free constitution and at the nobility's complex relationship with the monarchy.

Vuoden historiateos -ehdokas 2020”Eugene Wolff hakeutui vuonna 1876 Viipuriin ja sai kahden viipurilaisen suosittelijan avulla paikan Hackman & Co:n konttorista, jossa hänestä tuli kolme vuotta myöhemmin yhtiön prokuristi. Kielitaitoisena hän vastasi muun muassa steariinin myynnistä, kahvin tuonnista ja ulkomaankirjeenvaihdosta.”Eugene Wolff oli vaasalaisen kauppiaan, laivanvarustajan ja valtiopäivämiehen poika, joka loi oman uransa uudenaikaisten teollisuuslaitosten parissa. Wolffien lisäksi Hackmanin, Borgströmin ja Dahlströmin menestyvät kauppiassuvut jättivät jälkensä suomalaiseen yhteiskuntaan.Edelläkävijät avaa ovet suurkauppiaiden kartanoihin ja kauppahuoneisiin 1800-luvun Viipurissa, Helsingissä, Turussa ja Vaasassa. Millaista oli sukujen elämä kolmessa sukupolvessa? Onnistuneita afäärejä, tanssiaisia ja purjehdusta? Kenties niitäkin, mutta ennen kaikkea porvariseliitti sopeutui uusiin tilanteisiin, menestyi liiketoiminnallaan sekä edisti Suomen kehittymistä moderniksi yhteiskunnaksi ja itsenäiseksi oikeusvaltioksi.Taloudellinen menestys ei yksinään täyttänyt hyvän porvarin ominaisuuksia. Yhteiskunnallinen eliitti vaali myös kulttuurista sivistystä sekä muita tärkeäksi katsottuja arvoja, kuten rehellisyyttä ja heikommista huolehtimista.

Sverige och Finland var ett och samma rike i århundraden, och i det tidigmoderna Sverige var Åbo en av de viktigaste universitetsstäderna. Åbo var också ett centrum för handel och administration med täta kontakter till det övriga Europa och resten av världen. Med universitetet i Åbo som fästpunkt undersöker författarna i Vägen över havet hur Åbo, Uppsala och Stockholm växelverkade under närmare 200 år. Hur rörde sig människor, idéströmningar, pengar och produkter mellan orterna? Studenter och professorer skapade nätverk, utbytte erfarenheter och pendlade aktivt över havet. Såväl radikala idéer och vetenskapligt material som böcker och möbler rörde sig mellan städerna. Universitetet som en viktig del av stadsmiljön och stadsbornas vardag lyfts också fram i form av innovationer och akademiska festligheter. Vägen över havet visar hur universitetsstäderna tillsammans skapade ett geografiskt och kulturellt kontinuum och ger nya idé-, kultur- och socialhistoriska perspektiv på forskningen om de tidigmoderna universiteten och städerna.