Kirjahaku

Maan suurimman lakkitehtaan toimitusjohtajana elämäntyönsä tehnyt Eero Fredrikson osui osalliseksi tai ainakin silminnäkijäksi mitä kummallisimpiin maamme ja Euroopankin historian käännekohtiin. Hän oli suojeluskunnan lyseolaisosastossa kukistamassa Mäntsälän kapinaa, toimi patteriupseerina Taipaleessa ja turkisten ostajana Äänislinnassa sekä osallistui asekätkennän organisointiin vuonna 1944.Fredrikson oli yksi ensimmäisistä suomalaisista, joka konkreettisesti näki Saksan rotupolitiikan suunnan toimiessaan harjoittelijana juutalaisten turkisliikkeissä 1930-luvun alussa, hän sattui olemaan Wienissä vuonna 1938, kun Anschluss käynnistyi, ja Budapestissa vuoden 1956 kansannousun alkaessa sekä NKVD:n pidättämänä tunnistamista varten 1953 Leningradissa.Jyväskyläläinen Fredrikson jätti jälkeensä merkittäviä aikaansaannoksia taloustieteellisen opetuksen aikaansaajana Jyväskylän yliopistossa, seudullisen elinkeinoelämän vaikuttajana, museohankkeiden, paikallishistorian tutkimuksen ja vapaaehtoisen maanpuolustustyön organisaattorina ja tukijana. Monet Eero Fredriksonin virittämät aloitteet toteutuivat luovan kekseliäisyyden ja sinnikkään yrittämisen tuloksina. Hänen toimintaansa leimasivat usein hauskan miehen hoksaavuus, hyvää tuulta virittävä tilannekomiikka ja lukemattomat iloiset kepposet.Rivakka lakkitehtailija piirtää anekdoottien, sattumusten, kommellusten ja runsaan kuvituksen keinoin kuvan hauskan miehen vauhdikkuudesta.Teoksen on kirjoittanut Eero Fredriksonin poika, filosofian lisensiaatti ja kamarineuvos Erkki Fredrikson, joka on eläköitynyt museointendentin toimesta. Hän on aiemmin julkaissut yli 20 tietokirjaa historian monilta aloilta.

Värikäs sukellus viime vuosisadan alkupuolelle.Herrashuvilan verannalla on puolen vuosisadan mittainen kuvaus säätyläisestä kesähuvilaelämästä suuressa Paloniemen huvilassa Keski-Suomessa.Säätyläiseksi kohonneen pankinjohtajan ja hänen perheensä huvilaelämästä kertovassa kirjassa on ainutlaatuinen kuvitus, joka yksityiskohtaisen tekstin kanssa havainnollistaa vieraanvaraista huvilaelämää, merkillisiä koneita ja muita aikansa innovaatioita, rantasaunan syntyhistoriaa, pukeutumis- ja tapakulttuuria, keittiön tuotoksia ja pöydän iloja, kalastusta, ravustusta sekä puutarhan hoitoa.Kirja on myös kuvaus sosiaalisesta noususta aikana, jolloin säätyläisyyden määritteet olivat hyvää vauhtia murenemassa.Teoksen on kirjoittanut herrashuvilassa kesiään viettänyt filosofian lisensiaatti ja kamarineuvos Erkki Fredrikson, joka on eläköitynyt museointendentin toimesta. Hän on aiemmin julkaissut yli 20 tietokirjaa historian monilta aloilta. Edellinen kirja oli Rivakka lakkitehtailija - Eero Fredriksonin kaikenkarvaisia sattumuksia (2017).

Ensimmäinen perusteellinen selvitys kahden tahon varustautumisesta ja aseiden hallussapidosta syntyneistä kiistoista sortovuosista vapaustaisteluihin Suomessa.Kätketyt kiväärit, veriset pistimet käsittelee Helmikuun manifestin 1899 synnyttämistä protesteista alkanutta aktivistien ja punaisten aseellista varustautumista.Hallitusvallan ahdistelemat osapuolet olivat asehankkeissaan aluksi yhteistyössä venäläisten vallankumouksellisten kanssa, ja ajautuivat vähitellen yhä jyrkempään ristiriitaan toinen toisensa kanssa.Aloittajina oli suppeat piirit, mutta niistä kehittyi isot hankkeet. Kaksi aseistautuvaa tahoa pitivät yhteisenä vastustajanaan keisarillisen Venäjän hallintoa. Kun tuo valta kaatui ilman hankittuja aseita, käänsivät osapuolet kirjavaa aseistustaan toinen toistaan vastaan.Tiedettyjen, luultujen ja uskoteltujen aseiden etsimisen varjolla aiheutetut väkivaltaisuudet johtivat lopulta kapinaan ja vapaussotaan.Kummankin suomalaisen osapuolen vapaustaisteluksi ja kansalaissodaksi kutsumassa sodassa olivat osallisina venäläiset ja saksalaiset ja vähän myös puolalaiset, ruotsalaiset ja lättiläiset, joten maailmansodan sivunäyttämöllä esitetty sota ei ollut vain suomalaisten sisällissota. Tätä heijastaen oli pääosa sodan osapuolten hankkimista aseista maailmansodan rintamilta hankittua kierrätysmateriaalia.Enimmäkseen sanomalehtitietoihin, mutta myös laajaan tutkimuskirjallisuuteen ja arkistolähteisiin perustuva kirja heijastelee ennen julkistamattomine asetietoineen niin poliittisia pyrkimyksiä kuin aseista johtuneita uhkatilanteita. Kuvitukseen liitetyt tekstit asetyypeistä havainnollistavat asehankkeiden tarinaa.Filosofian lisensiatti ja kamarineuvos Erkki Fredrikson on julkaissut yli 20 tietokirjaa ja satoja museonäyttelyitä sivistyshistorian monilta aloilta.

Hykerryttävä eepos Ilmarisen ja Väinämöisen retkestä Pohjolaan. Mikä onkaan kurpan rooli suomalaisessa mytologiassa? Oliko Sampo sittenkään mylly? Uusi eepos on kulinarismin suuren ystävän Erkki Fredriksonin vaihtoehtoinen näkemys muinaisten aikojen merkityksestä omaan aikaamme ja kulttuuriimme.