Kirjahaku

Kirjaton Eino Leino, tarinoita kodittomuuden ajastaKirja keskittyy kuvaamaan ennen kaikkea Eino Leinon elämän viimeistä kymmentä vuotta, jolloin runoilijalla ei ollut enää vakinaista kotia. Kirja kuvaa Leinon elämän ystävyyssuhteita, paikkoja, joissa hän oleskeli sekä Leinon elämän loppupuolen viimeisiä pyrkimyksiä. Kirjan loppupuolella kuvataan Eino Leinon viimeiset taivallukset Tuusulan rantatien tuntumassa aina kuolemaan saakka. Tekijä: Esko Piippo. Kustantaja Edico Oy. Kirja ilmestyi 2009. Kovakantinen

Jo elinaikanaan Eino Leino tunnettiin joka puolella Suomea. Häneen oli helppo tutustua. Hänen kirjansa, sanomalehtityönsä ja runokiertueensa sekä rikas sosiaalinen elämä olivat pohjana runsaisiin tuttavuuksiin, joiden kanssa mikään inhimillinen käytös ei ollut Leinolle vierasta. Eino Leinon elämästä syntyi paljon tarinoita, jotka jäivät elämään. Näitä anekdoottimaisia tarinoita on kirjailija Esko Piippo kerännyt ja kirjoittanut kirjaksi: Eino Leinon ystäviä ja polveenpotkijoita. Kirja sisältää 113 lyhyttarinaa Eino Leinon eri elämänvaiheista. Kirjaa on kuvitettu aikalaiskuvilla, joista osa on Leinon ajan pilalehdistä.

Vuonna 2022 tulee kuluneeksi 175 vuotta Suomen taikaperinteen keräyksen aloittaneen, kansankirjailija Heikki Meriläisen syntymästä. Sotkamossa syntynyt Heikki Meriläinen eli karun lapsuuden, kävi viisi päivää rippikoulua ja oppi kirjoittamaan vaimonsa opastamana 25-vuotiaana. Elämänsä aikana hän toimi kiertävänä seppänä ja Eino Leinon isän Antti Lönnbohmin mittamiehenä. Talonpoikana hän kuitenkin perusti oman kansakoulun, tallensi esimerkillisesti keräämätöntä taikaperinnettä ja vaikutti kansankirjailijana ja ahkerana sanomalehtikirjoittajana yhteiskunnalliseen elämään. Heikki Meriläinen eli haastavan elämän menettäen mm. kaksi kertaa talonsa. Kirja kuvaa Heikki Meriläisen (1847-1939) koko elämäntarinan.

Esko Piippo, Kiuruvedellä syntynyt (1945) eläkkeellä oleva kasvatus- ja opetusalan ammattilainen lopetti työuransa v. 2010. Viimeisellä vuosikymmenellä hän on erityisesti perehtynyt Eino Leinon elämään ja kirjoittanut siitä. Vuonna 1964 alkanut runojen kirjoittaminen on aina saanut väistyä monen muun harrasteen ja osallistumisen tieltä. Vuosien varrella joitakin runoja on nähty joissakin julkaisuissa. Sisäinen pakolainen sisältää runoja eletyn elämän vuosien varrelta. Nimi Sisäinen pakolainen on monimerkityksellinen viittaus ihmisen kyvystä selviytyä vaihtelevista elämäntilanteistaan.

Eino Leino oli Suomen syntymisen eri vaiheissa pelottomin suomalaisuutta puolustanut suomalainen kirjailija Suomen syntymisen kriittisinä vuosina. Uusimmassa kirjassaan Eino Leino ja isänmaa Esko Piippo tutkii miten Paltamon Paltaniemen Hövelössä syntynyt kirjailija toimi isänmaan hyväksi myrskyisinä elämänsä vuosina. Kirja kuvaa Leinon moninaisia elämän vaiheita syntyvään Suomeen hänen runojensa ja kirjoittajan tekstien kautta. Eino Leino ja isänmaa ilmestyy Suomen täyttäessä 100 vuotta. Eino Leinon henkinen perinne on keskeinen osa 100-vuotiasta itsenäistä Suomea. Kiuruvedellä sodan jälkeen syntynyt Esko Piippo on Suomen kirjailijanimikkoseurojen ja Kainuun Eino Leino -seuran puheenjohtaja, joka on tutkinut toistakymmentä vuotta Eino Leinon elämää ja useissa kirjoissaan kirjoittanut siitä. Kajaani, Esko Piipon kotipaikkana, on tarjonnut siihen Leinon kotiseudun tuntemuksen ja innoituksen.

”Ja näyttääpä välin siltä kuin runon haltijattaret kätkisivät nerouden lahjakirjat salossa nukkuvan rakennuksen nurkkiin. Vuonna 1834 unelmoi Lönnrot omistamassaan Hövelön talossa suuresta kansalliseepoksesta. 44 vuotta myöhemmin syntyi samojen seinien sisällä, riippakoivujen suojaamassa, kuusikon saartamassa Hövelössä suomalainen runoilijakuningas Eino Leino.” - Professori Väinö Salminen, 1947Kalevalamme koko ajan Elias Lönnrotin asumisen ajanjakso vuosina 1834-35 on kirjallisuudessa ohitettu pienellä maininnalla. Miksi Lönnrot vaihtoi asumisen Kajaanista vanhan Paltamon keskustaan Paltaniemelle? Mitä tapahtui tuona aikana? Esko Piipon kirja valottaa nuoren Lönnrotin elämänvaihetta, jolloin hän teki parhaat runonkeräysmatkansa ja heräsi unelmoimaan jo eepoksesta. Nuoren lääkärin elämään mahtui myös railakasta ajanviettoa ja ihastumista. Kirja ilmestyy Eino Leino talon -säätiön julkaisusarjassa.

Kun Suomen ensimmäinen eduskunta myönsi määrärahan maailmankirjallisuuden suomentamiseen, Eino Leino oli valmis kääntämään Danten Jumalaisen näytelmän. Vaikka Leino oli hengeltään voimakkaasti eurooppalainen, suureen työhön tarvittiin kokemusta Italiasta sekä puhekielen harjoittelua teoksen syntysijoilla. Eino Leinon oli siis matkustettava Euroopan läpi Roomaan. Reissussa syntyi runsaasti matkavaikutelmia, joita julkaistiin suomalaisissa sanomalehdissä. Kirjailijan kirjeet (25 kpl) on koottu näiden kansien väliin: sekä dramaattiset kokemukset kuukausia kestäneiltä matkoilta Euroopan maiden halki että terävät havainnot taiteesta, uskonnosta, kansojen historiasta ja ihmisyydestä. Tämän kirjan taustalla on edesmenneen professori Osmo Pekosen idea ja toiminta Eino Leinon muistomerkin saamiseksi Roomaan. Ajatus on edelleen ajankohtainen – myös tuleville kulttuurin tekijöille.