Kirjahaku

Tuokiokuva tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän juhlavastaanotolta viime vuoden itsenäisyyspäivän iltana 6.12.2023 välittyi yli kolmelle miljoonalle televisiokatsojalle. Vuoden lotaksi valittu 101-vuotias rovaniemeläinen opettaja ja rehtori Alli Korva esitti veteraaneille varatussa Presidentinlinnan keltaisessa salissa presidenttiparille runon. Se oli Alli Korvan tavoin sotavuosina lottana toimineen Sirkka Seljan runo: Ihminen, älä tätä päivää sure. Puhutteleva esitys teki epäilemättä vaikutuksen moniin. Esko Rannan uutuuskirja kertoo vuosien 1939-1945 kolmen sodan - talvisodan, jatkosodan ja Lapin sodan - lotan, Lapin Ounasjokivarresta kotoisin olevan Alli Korvan o.s. Torvinen (s. 1922) koko huikean elämäntarinan. Lotta-Säätiö nimitti hänet 2023 Vuoden lotaksi, vanhimpana tämän tunnustuksen saaneista. Aiemmin Vuoden lotaksi on nimitetty muun muassa Elisabeth Rehn ja Riitta Uosukainen.

Radioäänenä tunnetun Esko Rannan kolmea polvea kuvaava tarinakirja alkaa yli sadan vuoden takaa hänen Tyrväällä syntyneen isänsä matkasta pohjoisen tukkisavotoille tienaamaan leipää tuhansien muiden tukkijätkien tavoin. Kirjan takaumat peilaavat myös isän perheen kohtaloita kevään 1918 sisällissodan mainingeissa.Rinnakkaisena kertomuksena on Rannan Liisa-äidin ja äidinäidin Kreeta Kustaava Piipon o.s. Oinas elämänkulku Kemijärvellä ja Pelkosenniemellä, jonne isoäiti oli perustanut kahvilan jokivarteen. Näistä muistoista kirjan sisältö perustuu vuosikymmenien aikana kuultuihin tarinoihin.Esko Ranta kuvailee värikkäästi myös omaa ammatillista polkuaan, joka johtaa Helsingin teknillisestä oppilaitoksesta valmistuneesta radioteknikosta Ylen jakelutekniikan puolelle, sieltä radioon äänitarkkailijaksi ja lopulta toimittajaksi. Häntä kiinnostivat erityisesti musiikki- ja kulttuuriohjelmat. Ylestä eläkkeelle 2003 jäätyäänkin hän on ollut tekemässä dokumentteja muun muassa Venäjältä.Rannan intohimoisia harrastuksia ovat olleet näytteleminen sekä mm. pyöräily ja yleisurheilu, jotka ovat johtaneet hänet veteraanien arvokisojen mitaleille. Lisäksi hän muistelee mm. vapaaehtoistyötä Kuubassa.Kirjan ulkoasusta vastaava Risto Vuorimies kuvailee: "Tästä uskomattomasta sukutarinasta ei hellyyttä ja seikkailua puutu. Ja Eskon tyyli kirjoittaa - se tuoksuu savulle ja sammalelle."

Särestöniemi-museo Kittilän Kaukosessa on viettänyt kahta juhlavuotta 2025: toukokuussa tuli kuluneeksi tasan sata vuotta 1981 edesmenneen professori Reidar Särestöniemen (1925-1981) syntymästä, ja kesäkuussa oli kulunut 40 vuotta museon avaamisesta 30.6.1985. Antun aika -kirja kertoo erityisesti Anton eli Anttu Särestöniemestä (1921-1997), joka teki arvokkaan kulttuuriteon lahjoittamalla perintöosuutensa Reidar-veljen elämäntyötä vaalimaan perustetulle museosäätiölle ja toimimalla kuolemaansa (1997) saakka rakastettuna museonhoitajana. Särestön kamarikonsertit liittyivät oleellisesti Antun aikaan. Viulisti Maarit Rajamäen johtamana vuotuisten kamarikonserttien sarja kokosi hämmästyttävän määrän kansallisia ja kansainvälisiä huippumuusikoita esiintymään museolla.