Kirjahaku

Toisen maailmansodan aikana Suomessa käytiin sotaa monella rintamalla. Piilossa katseilta toimi järjestäytynyt ryhmä vasemmistolaisia, jotka vastustivat sotaa ja avustivat Neuvostoliittoa jopa vuoteen 1945 asti. Kullakin jäsenellä oli oma tehtävänsä verkoston päämäärien saavuttamisessa, oli kyse sitten tiedustelusta, logistiikasta tai sabotaasista. Paljastuminen saattoi olla elämän ja kuoleman kysymys, ja moni tunsikin toverinsa vain salanimeltä.Maan alla: vakoilua, vastarintaa ja urkintaa Suomessa 1941-1944 on Jukka Rislakin tietokirja sodanvastustajista Suomessa toisen maailmansodan aikana. Haastatteluihin ja historiallisiin lähteisiin perustuva teos kertoo monen maanalaisessa liikkeessä toimineen henkilön tarinan, josta on pitkään vaiettu.-

Hämeenlinnalainen kaunotar Hilma Lehtonen avioitui 1909 latvialaisen upseerin Krisjanis Berkiksen kanssa. Puoli vuosisataa myöhemmin, 1959, Hilma Lehtonen-Berkis ilmestyi Suomen itärajalle rahattomana ja huonosti pukeutuneena, yksi kassi kädessään, kaikkensa menettäneenä. Mitä oli tapahtunut? Kiehtova kirja kertoo itsenäisen Latvian sotaväen ylipäällikön ja sotaministerin ja hänen suomalaisen puolisonsa tarinan. Vallan huipulta ja kansainvälisistä seurapiireistä perheen tie vei vankilaan ja työleireille.Kirja perustuu kolmen maan arkistoihin, kenraalin päiväkirjaan ja kymmeniin haastatteluihin. Se avaa ainutlaatuisella tavalla Baltian väkivaltaisen historian panoraaman suomalaisen lukijan silmien eteen ja paljastaa monia tuntemattomia tosiasioita Suomen ja Latvian suhteista. Teos on kuvitettu harvinaisin valokuvalöydöin.

Amerikkalainen tiedustelumies saapuu kylmimpään vuodenaikaan vähintään yhtä kylmän sodan aikaiseen Helsinkiin ja huomaa pian huoltavansa yksin viisivuotiasta poikaansa. Suomalaissyntyinen vanhahko rouva kertoo balttipakolaisten seniorikodissa nuorelle toimittajalle kaikkiin elämänvaiheisiinsa vaikuttaneesta tiedustelutoiminnasta. Ja miltä näyttääkään elämä reaalisosialististen maiden joukkoon liittyneessä Suomessa? Pitkän tietokirjauran jälkeen Jukka Rislakki on tehnyt ensimmäisen kaunokirjallisen teoksensa. Hänen jo vuosia sitten hahmottelemansa vakoiluromaani on saanut alkuperäisestä suunnitelmasta poikkeavan muodon: Kananlihalla koostuu kolmesta pienoisromaanista, joiden tarinat sivuavat vakoilua, tiedustelua ja salaisen poliisin maailmaa. Ne ankkuroituvat tositapahtumiin Suomen ja suomalaisten liittyessä niihin kaikkiin. Viimeinen kertomus Varsovan liiton Suomesta on toki täyttä fiktiota, mutta sekin nojautuu tukevasti historian opetuksiin. ”Tähtäsin realistiseen, suurentelemattomaan ja todenmukaiseen kuvaan tästä usein kovin dramatisoidusta salaperäisestä maailmasta. Seikkailullisuutta tärkeämpiä ovat vakoilutekniikka ja tunnelmat - stressi, levottomuus, pelot, epäilykset - ja miljöö sekä ihmisen omatunto ja hänen valintansa”, Rislakki kuvailee kertomuksiaan. Kirjan loppuliitteenä on lyhyt selvitys tarinoiden taustoista ja ”totuudellisuusasteesta”.

Juuri kun Suomi on saamassa uudet tiedustelulait, kertoo helsinkiläinen toimittaja Mika Kukkonen vaimolleen, että hänestä ollaan leipomassa salaista agenttia. Alkavassa tapahtumien vyöryssä kaksikin naista joutuu hermoromahduksen partaalle. Kukkosen vanha ystävä löytää venäläiskontaktia etsiessään itsensä pietarilaisesta käymälästä metrolipun puolikas kädessään.Jukka Rislakin uusi pienoisromaani Olematon vakooja kertoo tämän hetken Suomesta ja on syntynyt samassa hengessä kuin hänen kiitetty vakoilukertomuskokoelmansa Kananlihalla (2016). Tälläkin kertaa tarinan taustalla on todellisia tapahtumia ja ihmisiä.

Vakoilua ja tiedustelua Suomessa vuosikymmeniä seurannut toimittaja-tietokirjailija Jukka Rislakki avaa seikkaperäisesti kaksi Neuvostoliiton salaista operaatiota, jotka ovat kauan askarruttaneet tutkijoita.Kirjan ensimmäinen osa sivuaa Operaatio Trustia, joka oli Neuvosto-Venäjän vastavakoiluoperaatio. Arvoituksellinen agentti - vai kaksois- tai ehkä kolmoisagentti? - Opperput loikkasi yhtä salaperäisen ystävänsä, venäläisen Marian, kanssa Suomeen vuonna 1927 ja järisytti läntistä maailmaa paljastuksillaan.Toinen osa kertoo Villi-nimellä tunnetusta nuoresta sotilaasta, joka sai puna-armeijalta ylivoimaisen vaikean tehtävän jatkosodan aikaan vuonna 1942. Hänen piti toimia Suomen tiedustelijakoulua vastaan.Kirjassa käytetään ensimmäistä kertaa rinnakkain suomalaisia, venäläisiä, puolalaisia, virolaisia, latvialaisia ja läntisiä lähteitä.Peitenimet ja petokset, myrkyt ja murhat, vakoilu ja varjostus, loikkaukset ja legendat, salaliitot ja sieppaukset... Ei mitään uutta auringon alla. Ne, jotka ovat seuranneet Le Bureau -televisiosarjaa, voivat todeta, että vakoilun maailmassa vain elektroniikka on olennaisesti muuttunut.Jukka Rislakki on entinen HS:n toimittaja ja kirjeenvaihtaja, jolta on julkaistu Suomessa, Baltian maissa, Ukrainassa ja Yhdysvalloissa useita tietokirjoja. Hän on kirjoittanut myös vakoiluromaaneja, muistelmat ja pilapiirroskirjoja. Rislakki oli Tieto-Finlandia-ehdokas vuonna 1997.

Vakoiluraamattu varjomaailman asiantuntijalta.Peitenimet, myrkyt, salamurhat, varjostus ja sieppaukset – vakoilun ja tiedustelun maailmassa monet menetelmät ovat entiset, mutta paljon on myös muuttunut.Aihepiiriä vuosikymmeniä tarkasti seurannut Jukka Rislakki on kirjoittanut perinpohjaisen teoksen vakoilun historiasta, nykyhetkestä ja tulevaisuudesta. Hän esittelee kattavasti alan keskeiset toimijat, toimintatavat ja legendaariset vakoojat niin Suomessa kuin kansainvälisesti.Samalla lukijalle selviää muun muassa, mitenSuomi hylkäsi agenttinsa Viroon, CIA auttoi Armi Kuuselan maailmalle tai mitä Reino Hallamaa teki Porin jazzissa. Entä millaisia virheitä tiedustelupalvelut ovat tehneet Ukrainan sodassa?Jukka Rislakki on entinen HS:n toimittaja ja kirjeenvaihtaja, joka kirjoittanut muun muassa vakoiluromaaneja ja tietokirjoja. Jälkimmäisiä on julkaistu Suomen lisäksi Baltian maissa, Ukrainassa ja Yhdysvalloissa. Rislakki oli Tieto-Finlandia-ehdokas vuonna 1997.