Kirjahaku

Ote esipuheesta:Osuustoimintamies, rauhanmies, vasemmistolainen ajattelija ja toimija - Sadankomitea, monet ns. yhden asian liikkeet, sosialisti, suomalainen, eurooppalainen, kansalainen kansainvälisessä maailmassa - tämä kirja kertoo hänestä, Kalevi Suomelasta, jonka jokaisesta kansalaisaktiivisesta toiminnasta ja osallistumisesta voisi tehdä oman kirjansa. Kaikki moninaisuus, monialaisuus, monet ajattelun ja tekemisen jäljet on kuitenkin mahdutettu tähän kirjaan, alustukseksi ja pohjustukseksi kenties muille odottaville kirjoille ja tietokoneen näppäimiä jo maltittomina hipelöiville kirjoittajille ja analysoijille. Tämä ei ole tieteellinen tutkimus lähdeviitteineen, ei tyhjentäväksi tarkoitettu elämäkerta, sillä tätä kirjoitettaessa Kalevi Suomelan monialainen, monia polkuja avannut, monia jälkiä jo jättänyt elämä jatkuu. Tämä on kertomus suomalaisesta, kansalaisesta, joka on halunnut avata ja avartaa suomalaisuuden rajoja kaikkiin ilmansuuntiin, osoittaa ajattelullaan ja teoillaan, että pienen pieni Suomi voi olla kokoaan suurempi tekijä kansojen perheen tavoitellessa rauhaa, hyvinvointia, keskinäistä solidaarisuutta, ihmisyyttä ja inhimillisyyttä.

Rafael Haarla (1876-1938) oli legendaarinen teollisuusjohtaja, ärhäkkä, ristiriitainen mies, hänen pikkuveljensä Lauri Haarla (1890-1944) kirjailija, kulttuuripoliitikko, veljensä tavoin kiistanalainen niin kirjailijana kuin ihmisenäkin. Rafael Haarla muistetaan muun muassa "orjakontrahdeistaan", toiminnastaan lapuanliikkeessä ja osallistumisestaan Mäntsälän kapinaan. Tampereella hänestä muistuttavat vielä Hämeensillan Pirkkalaispatsaat ja ns. Haarlan palatsi. Lauri Haarla oli 1920-luvulla Suomen tunnetuin ja esitetyin näytelmäkirjailija, myöhemmin suurten historiallisten romaanien tekijä - ja poliittinen "takinkääntäjä". Tämä on kertomus tahtoveljesten kimuranteista suhteista, heidän työstään ja pyrkimyksistään muokata oman aikansa taloudellista, kulttuurista ja poliittista kuvaa. Veljekset kuin ilvekset - ristiriitaisia, väkeviä miehiä levottomina ja ristiriitaisina vuosikymmeninä.

Suomen kansakunnan olemassaolo on ollut monesti uhattuna. Demokraattisia oikeuksia on poljettu, lakia on yritetty väkivaltaisesti muuttaa, ihmisyyttä on loukattu ja oikeutta vapaaseen mielipiteen ilmaisuun kiistää. Silloin äänensä ovat korottaneet palavasieluiset totuuden ja vapauden puolustajat, kansakunnan suuret naiset ja miehet. He ovat puhuneet oikeudenmukaisuuden ja solidaarisuuden puolesta. He ovat nousseet vastustamaan vääryyttä, epäinhimillisyyttä ja valheita.Tekstit on koonnut ja niitä on taustoittanut Kalevi Kalemaa: ”Sanokaamme, kun on sanomisen tarve, mutta ketään halveksimatta, loukkaamatta, kenenkään ihmisarvoa kyseenalaistamatta ja muistaen, että ihmisoikeudet ja sananvapaus eivät ole koskaan olleet itsestäänselviä. Aina on niiden eteen noussut esteitä, jotka on pitänyt voittaa, ja aina on noussut esiin esteet ylittäneitä.”