Kirjahaku

Boken är den första i en serie av fyra planerade volymer om det svenska i Finlands historia genom tiderna. Sveriges Österland handlar om Finlands förhistoria, medeltid och 1500-tal. Svenskarna och det framväxande svenska riket etablerar sig öster om Bottniska viken och de områden som först kallades "Österland" blir riksdelen "Finland" och småningom en integrerad del av ett nordiskt kungadöme. Boken behandlar de centrala frågorna i Finlands historia, med ett särskilt intresse för förhållandet mellan finskt och svenskt, språk, ekonomi och bebyggelse, kyrklig organisering, förvaltningshistoria och kulturformer både på landsbygden och i städerna. Klassiska tvistefrågor som svenskarnas ankomst till Finland, de första korstågen och ortnamnens vittnesbörd om språk- och bebyggelsehistoria behandlas ingående och arvet från den äldsta svenska tiden framträder här i en mångsidig belysning, utgående från forskningsläget av i dag.

Ruotsin Itämaa käsittelee Suomen esihistoriaa, keskiaikaa ja 1500-lukua. Ruotsalaiset ja kehittyvä Ruotsin valtakunta vakiinnuttivat asemansa Pohjanlahden itäpuolella, ja alueista, joita ensin kutsuttiin "Itämaaksi", tuli vähitellen olennainen osa pohjoista kuningaskuntaa. Kirja käsittelee Suomen historian keskeisiä kysymyksiä, ottaen huomioon erityisesti suomen ja ruotsin kielten aseman, talouden ja asutuksen, kirkollisen organisaation, hallintohistorian ja kulttuurimuodot niin maaseudulla kuin kaupungeissakin. Klassisia kiistakysymyksiä kuten ruotsalaisten saapuminen Suomeen, ensimmäiset ristiretket ja kysymys siitä, mitä paikannimet kertovat kieli- ja asutushistoriasta, käsitellään kattavasti. Perintöä vanhimmalta Ruotsin ajalta valotetaan monelta kannalta, uusimpaan tutkimukseen nojautuen.

Janus kuvataan tavallisesti katsomassa niin menneeseen kuin tulevaan. Kansainvälisen arkistoneuvoston tunnuksessakin esiintyvää muinaisroomalaista jumalaa voidaan pitää arkistojen suojeluspyhimyksenä. Alun ja lopun symboli otsikoi myös valtionarkistonhoitaja Kari Tarkiaisen esseekokoelmaa. Vuosien aikana syntyneet, usein alkuaan ruotsiksi julkaistut esseet käsittelevät arkistoja sekä niiden rikasta sisältöä - historiaa, kulttuuriperintöä, myös vilkaisuja tulevaan.

Ajankohtainen historiateos Venäjän ja lännen välisestä suhteesta.Professori Kari Tarkiainen kertoo Suomen, Ruotsin ja Venäjän historiasta aikana, jolloin Moskovan valtakunta tunkeutui Euroopan tietoisuuteen alistettuaan valtaansa Novgorodin kauppatasavallan. Kausi päättyy suuren Pohjan sodan jälkeen Uudenkaupungin rauhaan 1721, murrokseen, jolloin länsimaistuva Venäjä alkoi muuttua yhdeksi Euroopan suurvalloista.Tämän yhtenäisen valtiollisen ja kirkollisen kulttuurin ajan keskeisiä nimiä olivat Iivana IV ”Julma” ja Pietari Suuri. Heidän rakentamansa laajeneva suurvalta oli yhteiskuntana moni-ilmeinen ja rikas, mutta lännestä katsottuna kovin vieras. Venäjä oli länsimaalaisten mielikuvissa barbaarinen, länsimaat taas venäläisten katsomuksissa perverssejä.Ruotsin valtakunnan, sen itäisen osan Suomen ja Moskovan välisiä suhteita hallitsi epäluulo, ja molemmille tärkeästä kaupankäynnistä huolimatta rauhallisen rinnakkaiselon rikkoivat sodat ja Itämeren alueen suurvaltapyrkimykset.Ajankohtainen teos pureutuu syvälle aikakauteen, jonka tarkastelu avaa myös toiseuden ja vierauden käsitteitä ja selittää pelon vaikutusta politiikkaan. Lopputulos, värikäs panoraama elämän eri aloilta, syventää kuvaa Venäjän ja lännen välisen suhteen historiallisesta taustasta.

Esseitä merentakaisesta naapuristamme.Professori Kari Tarkiaisen oivaltavat esseet luovat kulttuurihistoriallisia näkökulmia Viron historiaan ja nykypäivään, jotka kytkeytyvät toinen toisiinsa. Viron dramaattiset vaiheet aina kalparitareitten valloituksesta viimeisimpään uudelleenitsenäistymiseen selittävät yhteiskunnan ja kulttuurin meitä eurooppalaisempaa ilmettä ja virolaisten voimakasta patriotismia.Monipuolinen teos luotaa niin kielellistä sukulaisuutta suomalaisten kanssa, Baltian saksalaisten vaikutusta kuin väkivaltaisen yhteiskuntajärjestyksen pakkopaitaa. Eivätkä käsittelemättä jää laulujuhlien perinne, virolainen kansallismaisema ja kulinariakaan. Eteläinen naapurimaamme näyttäytyy sekä tuttuna että vieraana.

Professori Kari Tarkiaisen Sade puhui latinaa on poikkeuksellinen muistelmateos, jossa tapahtumien lisäksi myös mielikuvat esittävät tärkeää osaansa. Tarkiainen kuvaa elämänsä vaiheita 40- ja 50-luvun helsinkiläisistä koululais- ja ylioppilasvuosista nykypäivään asti yhtä lailla tietojen kuin tunnelmien näkökulmasta. Muistelmista kehkeytyy subjektiivinen aikalaisdokumentti, jossa kanssakulkijat ja maisemat vaihtuvat runollisen impressionistisesti. Kirja on samalla kuvaus tekijänsä kolmesta kotimaasta, Suomesta, Ruotsista ja Virosta, joiden nykyajalle Kari Tarkiaisen historiantuntemus luo kaikupohjaa.

I länderna kring Östersjön har Ryssland ofta upplevts som ett hot, i äldre tid liksom i våra dagar. Moskoviten handlar om denna Rysslandssyn och dess bakgrund i de tidiga kontakterna mellan svenskar och ryssar. Vi får veta hur de två rikena växte fram, hur den kulturella och politiska klyftan mellan dem uppstod och hur man försökte överbrygga den. Nyckelfigurer i kontakterna, såsom svenska tolkar och diplomater eller ryska överlöpare, porträtteras också i boken.