Kirjahaku

Pajarit on tositapahtumiin pohjautuva kuvaus elimäkeläisen Valton perheen elämästä vuonna 1928. Kieltolakiajan synnyttämä laaja pirturikollisuus tarjosi kylmäpäisille salakuljettajille mahdollisuuden nopeaan vaurastumiseen ja sosiaaliseen nousuun. Tähän mahdollisuuteen tarttuivat Emil ja Tilda Valto sekä heidän poikansa Ilmari ja Niilo. Laittoman viinan pirtusuoni alkoi Virosta ja rannikon pirtulaivoista virraten Elimäen kautta sisämaahan. Hyvän paikallistuntemuksensa avulla Valtot salakuljettivat vuosien ajan suuria määriä spriitä janoisen kansan iloksi. Väistämättä salakuljetus, laiton viinakauppa ja väkivalta johtivat poliisiviranomaisten ja ”liikemiesten” loputtomaan kamppailuun.Romaani on paitsi paikallishistoriallinen ja kulttuurinen ajankuvaus, myös menneiden sukupolvien mikrohistoriaa, joka asettaa meidät paikallemme sukupolvien ketjussa. Se on myös kunnianosoitus kaakkoissuomalaiselle murteelle ja puheenparsille, sillä kieli on yhä tärkeä osa paikallista identiteettiämme.

Romaanissa eletään Pajarin talon värikkäitä vuosia 1928-29. Laiton viinakauppa mahdollisti riskejä kaihtamattomille salakuljettajille vaurastumisen ja sosiaalisen nousun. Poliiseja jallittavaa viinamiestä ihailtiin, mutta epäonnistujan kohtaloksi saattoi koitua täysihoito kaltereiden takana. Olivatko virkavallan välttäneet salakuljettajat muita taitavampia vaiko vain onnekkaampia? Lukeutuiko pirtukauppias Ilmari Valto tähän joukkoon? Elimäkeläinen Valton perhe salakuljetti ja kauppasi pirtua, mutta heidänkin elämänsä pyörteili enimmäkseen arjen virrassa. Vahvojen naisten, emäntä Tildan ja tytär Lean, sekä itsetietoisten miesten, isäntä Emilin ja poikien Niilon ja Ilmarin, väliset jännitteet takasivat sen, että voimakkaiden tahtojen keskinäisissä mittelöissä suvantoja seurasivat tunteiden kuohuvat kosket. Tositapahtumiin pohjautuva Keisari jatkaa Pajarit-romaanin (2020) aloittamaa paikallishistoriallista ja -kulttuurista ajankuvausta.

Suomalaisen luokkayhteiskunnan sosiaalinen paine purkautui sodaksi 1918. Lapinjärven pitäjässä sota aaltoili alun värinöistä aina verisiin loppuselvittelyihin asti.Tilda ja Emil Walto elivät palkollisina Björnåsin tilalla Lindkosken kylässä. Alhaisesta asemastaan huolimatta he eivät tunteneet vetoa punaisiin. Waltojen nuorallakävely sodan osapuolten välillä oli vaarallista, mutta soi yllättäen mahdollisuuden hankkia taloudellista hyötyä. Kun sattumakin asettui heidän puolelleen, parempi tulevaisuus alkoi tuntua mahdolliselta. Mutta ensin oli selvittävä sodasta hengissä.Loiset on tositapahtumiin pohjautuvan Pajarit-sarjan kolmas osa. Loikka kymmenen vuotta aikaisempiin tapahtumiin taustoittaa Pajarit- ja Keisari-romaaneissa kuvailtua pirtuperheen elämää.

Pajarit-sarjan neljäs osa Okatie jatkaa Elimäen pirtukeisarin tarinaa. Eletään vuoden 1929 loppupuolta. Ilmari Valton epäonninen vahingonlaukaus on ajanut hänet taloudelliseen ahdinkoon. Kaikki mahdolliset ansaintakeinot, jopa rehellinen työnteko, ovat tarpeen. Miten Ilmari selviää haastavasta tilanteestaan?Laittoman alkoholin salakuljettaminen ja kauppa ovat edelleen keskeinen osa Pajarin pirtuliigan elämää, mutta edessä häämöttää merkittävien muutosten aika. Yhteiskunta haluaa suitsia sietämättömäksi paisuneen viinakaupan ja vähentää sen aiheuttamia ongelmia tehostamalla viranomaisvalvontaa. Pajaritkin saavat sen kokea.Muutosten edessä ovat myös Valtojen perhesuhteet: Lean elämä saa uuden suunnan, ja Niilokin pyrkii rakentamaan tulevaisuuttaan. Omat mullistuksensa maalaiskylän elämään tuo kiihtyvä tekninen kehitys.

Tositapahtumiin pohjautuvan Pajarit-sarjan viidennessä osassa Raudatar eletään vuotta 1919. Waltot ovat selvinneet hengissä kansalaissodasta ja ansainneet tuntuvasti rahaa palvelemalla uhkarohkeasti sekä punaisia että valkoisia. Tildan ja Emilin lupaavasti edennyt suunnitelma oman tilan hankinnasta on kuitenkin jumiutunut sodan jälkikuohuissa. Irtautuminen Björnåsin tilan palveluksesta ei onnistu mutkattomasti, ja Waltoille lupailtu Pajarin talokin tuottaa yllätyksen. Tuore kieltolaki määrittää osaltaan suuntaa sekä nuoren kansakunnan kehitykselle että Waltojen elämälle. 13-vuotias Ilmarikin osoittaa orastavia ”liikemiehen” kykyjä. Raudatar jatkaa siitä, mihin Loiset jäi. Se taustoittaa Pajarit-, Keisari- ja Okatie-romaaneista tutun pirtuperheen elämää, ja sen paikallishistoriallinen ja -kulttuurinen ajankuvaus on aiempien osien tapaan tarkkaa ja rehevää.