Kirjahaku

Kansalaisaloite työeläkeindeksin palauttamisesta palkkatasoindeksiksi on saanut yli 80 000 allekirjoitusta jakäsitellään eduskunnassa lakialoitteena. Aloitteen tavoitteena on pysäyttää eläkeläisten köyhtymiskierre ja turvata ansaittu tulotaso. Jättimäisten eläkerahastojen tuottoja käytettäisiin siihen mihin ne on tarkoitettu, eli eläkkeisiin.Aloitetta on syytetty pikkulasten, nuorten, naisten, köyhimpien eläkkeensaajien, työssäkäyvien ja tulevieneläkeläispolvien etujen vastaiseksi. Eläkekatekismus oikaisee perusteettomat väitteet kysymys kerrallaan. Se osoittaa, että poliittinen päätöksenteko joutuu valitsemaan eläkeläisten köyhdyttämisen ja eläkeyhtiöiden kasvun hillitsemisen väliltä.

Kriittinen puheenvuoro ikääntyvien tilanteesta tämän päivän Suomessa.Minkälainen yhteiskuntamme tulisi olla, jotta myös eläkevuosista voisi muodostua arvokas ja antoisa elämänvaihe? Mitä vanhenevan väestön aseman parantamiseksi tulisi tehdä?Vaikka eläkeläiset ovat yhä suurempi kansanosa, he eivät toistaiseksi nauti ansaitsemaansa arvonantoa eikä heidän äänensä aina pääse kuuluville edes heitä itseään koskevassa päätöksenteossa.Suomessa väestö ikääntyy tällä hetkellä nopeimmin koko Euroopassa. Väestörakenteen muutos ja kasvavat terveysmenot edellyttävät, että ikääntyvien kansalaisten asemaan kiinnitetään entistä enemmän huomiota.Kirjassa on 12 kohdan uudistuslista, jolla parantaa eläkeläisten elinoloja ilman merkittäviä määrärahalisäyksiä. Kirjan johtopäätös on ilmeinen. Suomessa on varaa oikaista sekä taitettu indeksi että eläkeläisten taitettu itsetunto, jos niin haluamme.Kirjan painavaa asiasisältöä elävöittävät läpi kirjan kulkevat arjen esimerkit, jotka tuovat ikääntymisen haasteet yksittäisen ihmisen tasolle. Lisäksi kirja tarjoaa runsaasti taustatietoa sekä käytännön neuvoja ikä-ihmisen arjen helpottamiseksi.VTT Kimmo Kiljunen (s. 1951) on suomalainen poliitikko ja tietokirjailija. Hän on toiminut SDP:n kansanedustajana vuosina 1995–2011 ja uudestaan vuodesta 2019 alkaen. Kiljunen on Vantaan kaupunginvaltuuston jäsen ja entinen puheenjohtaja. Hän on vuosien varrella kirjoittanut paljon ikäihmisten asemasta Suomessa.

”Pieni ja iso mies törmäsivät kapeassa tunnelissa. Minä en mölöjä väistä, uhosi iso. Minä väistän, huikkasi pieni.” Näin presidentti Mauno Koivisto kuvasi raadollisen realistisesti pienen maan selviytymistarinan reunaehdot.Torstaina 24. helmikuuta 2022 Euroopan yhteinen turvallisuus muuttui kertaheitolla yhteiseksi turvattomuudeksi. Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Suomessa havahduttiin uuteen todellisuuteen.Pitäisikö hakea kollektiivista suojaa liittymällä Natoon? Vai olisiko kestävämpää jättää sitoutumatta sotilasliittoon ja mahdollisiin suurvaltojen vastakkainasetteluihin?Kirja kertoo Suomen pitkästä ja vaateliaasta selviytymistarinasta. Kautta aikojen päättäjämme ovat painineet samojen kysymysten kanssa, joita kohtaamme tänään. Tuleeko Suomen sanoa kyllä vai ei sotilaalliselle liittoutumiselle - ja mitä sen jälkeen?Teos on osa Työväen Sivistysliitto TSL:n turvallisuuspoliittista julkaisusarjaa.

Kimmo Kiljusen Rajalla on tarkkanäköinen kuvaus Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan historiasta ja tulevaisuudesta.Rajalla on tarkkanäköinen kuvaus Suomen ja Venäjän välisen rajan ja sen kautta ulko- ja turvallisuuspolitiikan historiasta. Kirja käy kiinni Suomen ja Venäjän välisiin suhteisiin ja avaa vaihe vaiheelta, mitä on tapahtunut, miksi on tehty tiettyjä poliittisia päätöksiä ja miten hankalan naapurimaan kanssa on aina päästy eteenpäin.Koko olemassaolonsa ajan rajalla tasapainoillut Suomi on selvinnyt lukuisista kuohuista. Lähes tuhannen vuoden taakse ulottuvan historian varrella on vedetty rajaviivoja milloin läntisten, milloin itäisten hallitsijoiden toimesta. Suomi on hakenut muotoaan Kustaa Vaasan ja Iivana Julman taistelukenttänä, Ruotsin maakuntana ja Venäjän suuriruhtinaskuntana, kunnes se suurvaltasodan seurauksena sai omat rajansa itsenäisenä tasavaltana. Sotienjälkeisen epävakauden ja YYA-ajan jälkeen Suomi vietiin monitahoiseen liittoon lännen kanssa.Kenellä todellinen valta on kulloinkin ollut ja miten itäinen valtionraja on vaikuttanut Suomen poliittiseen historiaan? Poliittiset päätöksentekijämme ovat kautta aikojen painineet samojen tuskallisten realiteettien kanssa kuin me painimme juuri nyt. Kun ymmärrämme historiamme, voimme katsoa luottavaisemmin tulevaisuuteen ja Suomen selviytymistarina saa arvoisensa jatkon.Kimmo Kiljunen on työskennellyt Helsingin yliopiston kehitysmaainstituutin johtajana ja YK:n kehitysjärjestössä New Yorkissa, UNICEFissa Nairobissa sekä ulkoministeriössä rauhanvälityksen erityisedustajana. Hän on julkaissut parikymmentä kirjaa kotimaisesta ja kansainvälisestä politiikasta ja globaaleista kehitysongelmista. Kiljunen on myös pitkäaikainen kansanedustaja. Hän on toiminut ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajana ja suuren valiokunnan varapuheenjohtajana. Hän on ollut EU:n perustuslakikonventin jäsen, ETYJ:n parlamentaarisen yleiskokouksen varapresidentti ja Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja.