Kirjahaku

Sillan patteristona (komentaja Tauno Siltasen mukaan) paremmin tunnettu Jyvässeudun nimikkojoukko-osasto perustettiin 18.6.1941 Jyväskylän Normaalikoululla. Sen noin 650 miehen kokonaisvahvuudesta valtaosa oli Jyväskylän kaupungista sekä pitäjästä (maalaiskunnasta) ja ympäristökunnista. Tykit lastattiin kyytiin Jyväskylän Varikon alueelta ja sitten kohti itää.Syksyllä 1941 patteristo asettui liki kolmivuotiseen asemasotaan Ohdan puolustuslohkolle, joka perustettiin neuvostoliittolaiseen Lempaalan kuntaan.Kovimmat ja eniten tappioita vaatineet taistelut patteristo kävi kesällä 1944 Siiranmäellä ja Vuosalmella. Keskisuomalaisten lisäksi patteristossa palveli satoja Etelä-Savon miehiä. Yksittäisiä tykistön miehiä oli eri puolilta Suomea.Kirja syntyi tietokirjailija Kimmo Sorkon käsissä yhdessä kokeneen, sotahistoriaan perehtyneen ryhmän kanssa. Teksti perustuu veteraanien muistelmiin sekä arkistomateriaaliin.Teos sisältää paljon ennen julkaisemattomia kuvia, joita saatiin veteraanien albumeista. Kirjassa on myös nykyotoksia patteriston taistelupaikoilta. Merkittävän lisän teokseen tuovat rintamalla käsin piirretyt tilannekartat sekä tilastoliitteet.

Valtaosin jyvässseutulaisista reserviläisistä koottu kapteerni Tauno Siltasen komentama Sillan patteristo taisteli talvisodassa Taipaleen puolustuslohkolla. Tykistön miesten tehtävä oli tukea jalkaväen etulinjan kamppailua ylivoimaista punaista mahtiarmeijaa vastaan.Näyttävästi kuvitettu kokonaisuus pureutuu yhden talvisodan patteriston edesottamuksiin kerraten taustat ja taistelujen kulun. Miesten kertomukset, kirjeet ja päiväkirjamerkinnät sekä yksityiskohtainen liiteosa puolestaan siirtävät maamme yleisen historian yksilötasolle.

Valtaosin Jämsänjokilaakson reserviläisistä kootun Niemen patteriston taistelutaival kulki 1941-1944 Karjalan Kannaksen läpi Rautjärveltä Ilmeen, Kirvun, Antrean, Äyräpään, Muolaan, Kivennavan ja monen muun paikkakunnan läpi Rajajoelle ja sen yli Mainilan Valkeasaaren ja Aleksandrovkan alueelle. Siellä kului asemasota, ,kunnes kesä 1944 tempaisi patteriston Talin-Ihantalan suurtaisteluun. Patteristo perustettiin Petäjävedellä ja siellä se myös hajoitettiin marraskuussa 1944. Jatkosota vaati Niemen patteristolta 35 kaatunutta ja yli puolensataa vakavammin haavoittunutta. Muun muassa heistä on teoksessa luettelot.Historiakirja MAINILAN MIEHET kertoo patteriston taisteluista, tapahtumista ja sattumuksista - surullista mutta hauskoistakin. Runsas kuvasto sekä veteraanimuistelmat kertovat sodan kovuudesta ja rauhallisimmistakin hetkistä. Kirjaan kerätyt useat sadat veteraanialbumiotokset ja SA-kuvat sekä muu aineisto - teksti, ruutiruudut ja kartat - tekevät siitä "tonnarin", 1000-sivuisen tallenteen. Tällä laajimmalla Suomessa tähän mennessä julkaistulla joukko-osastohistorialla haluamme kunnioittaa ja muistaa sotiemme veteraanien uhrauksia.

Laurilan verikoirat 2 on alkuperäisteoksen täydennetty versio. Uutta ovat pataljoonan komentaja Veikko Järvisen muistelmat, haavoittuneiden sekä kadonneiden luettelot, tiedot linnoittamisesta ja paljon muuta, esimerkiksi lähes 200 valokuvaa, joista osa on ennen julaisemattomia.

Kirja kertoo sanoin, kuvin, tietoruuduin ja kartoin helsinkiläisen joukko-osaston hurjasta taistelutaipaleesta Karjalan kannakselle kesällä 1941. Teoksen lopussa on kattava luettelo kaatuneista, sotasairaaloihin joutuneista, kunniamerkein palkituista ym.Sota-aikaisia albumikuvia täydentävät nykykuvat osaston entisiltä taistelupaikoilta.