Kirjahaku

This collection of literature attempts to compile many of the classic works that have stood the test of time and offer them at a reduced, affordable price, in an attractive volume so that everyone can enjoy them.

MIES JA NAINEN (1912) on merkittävä osa mestarikirjailijan yritystä ajatella sukupuolikysymys toisin ja vaikuttaa sen uudistamiseen. Kaunokirjallisesti se on mielenkiintoinen koonnos viidestä novellista ja kahdesta draamatekstistä. Kirja syventyy moderniin kokemukseen murtuvista sovinnaistavoista ja ajatuskaavoista urbaanissa kulttuurissa. Se on tekijänsä eloisinta ja irrottelevinta suoraa sanaa edelleen polttavista seksuaalisuuden ja tasa-arvon ongelmista.

"Te naiset, te naiset, te näyttelijät [...]".SEKASOINTUJA (1904) on suomalaisen kirjallisuuden legendaarisen suurnimen L. Onervan esikoisteos. Hannu Mäkelän sanoin se oli ilmestyessään "kaikkea muuta kuin sovinnainen; jo pelkkä eroottisen kaipuun täyttämä lataus riitti nostattamaan sekä hämmästynyttä vastakaikua että vastustusta". Hänen mukaansa Onervalla oli heti selväpiirteinen "runoilijaminuus", tunnistettava ääni ja "omaa sanonnassa jo aivan kaikki". Mäkelä lisää: "Onervan sävy tavoittaa lukijansa, varsinkin nuoret naiset." "Mitä siitä jos ihmiset herjaavat/ ja siveyssaarnurit soimaa [...]"SEKASOINTUJA ilmestyi Lilius & Hertzbergin / Kustannusosakeyhtiö Helioksen kauniisti kuvitettuna laitoksena, josta ntamo tuo nyt lukijoiden ulottuville näköispainoksen.Vakuuttavan ja ravistelevan debyytin lisäksi SEKASOINTUJA voi laskea erityisansiokseen äänteitä ja sointeja uudella lailla käsittelevän moderniuden. Ei ihme, että sen tekijästä tuli säveltäjien lemmikki."[...] Joutsenhymnin hyrisen/ sirpaleiden,/ säryin yli. --"

"Me rakastimme, toisiltamme saimme/ sen kaiken, mitä elämältä haimme,/ mut oman itsemme me muille veimme.../ Ah, ystäväni, miksi näin me teimme!"KAUKAINEN KEVÄT on tekijänsä viides runokokoelma ja kypsää tekoa alusta loppuun. Kirjan lyyrisestä potentiaalista kertoo se, että säveltäjä Leevi Madetoja teki laulut runoista "Syksy" ja "Vanha luostari".

"Te halveksitte runoilijana konttoristia minussa ja suomalaisena virolaista minussa." Näin sivaltaa Salme Tamm, yksi päähenkilöistä, joka etsii toimeentuloa ja uraa itsenäistyvän Suomen pääkaupungissa. Romaanissa hänen tehtävänään on myös välittää kärjistyvää suomalais-venäläistä kiistaa. YKSINÄISIÄ laittaa törmäyskurssille Helsingissä 1917 toisiinsa kietoutuvat yksilöt ja heitä ohjailevat aatteet tai opit kansallisuuksista, sukupuolista ja luokista. Framille nousevat niin militarismi ja pasifismi kuin myös sosialismi, feminismi ja vegatarismi. Seitsemän päähenkilön dialogia pursuava kokonaisuus -- alaotsikoltaan ROMAANI NYKYAJALTA -- sykkii modernia etsintää ja älykkäästi esitettyä mittelöä uudistusmielisten ja vanhakantaisten kesken. Maailmansota riehuu, kansakunta repeää liitoksistaan ja kansalaisen on vaikea tunnistaa edes omaa etuaan.Alun perin 1917 julkaistu YKSINÄISIÄ on tekijänsä kolmas ja viimeinen romaani. Eino Leino luonnehti sitä tuoreeltaan oikeutetusti "monumentaaliseksi ajankuvaukseksi" yhteisen pohjan puutteen leimaamasta moderniteetista ja sille ominaisesta irrallisuudesta. Muuten keskusteluun varaava teos pyrittiinkin teilaavilla arvosteluilla lähinnä hiljentämään, missä onnistuttiin turhankin hyvin. Nyt komea luoma ilmestyy ntamo-uusintapainoksena.

MURTOVIIVOJA on tekijänsä ensimmäinen novellikokoelma. Se ilmestyi alun perin 1909. Kirjaa kiitettiin laajasti sen onnistumisista psykologisissa havainnoissa, jos kohta viileä tyyli jakoi kriitikoita. Kuten tekijänsä muukin tuotanto, myös tämä kirja erottui edukseen älykkäiden naishenkilöidensä ansiosta. Moderniin tapaan novellit tutkivat eri tavoin kärjistyneissä tilanteissa aukeavia kysymyksiä vapauden mahdollisuudesta ja rakkauden vaikeudesta.

INARI on tekijänsä toinen romaani. Alun perin 1913 julkaistu teos seurasi MIRDJAa (1908), samalla kun se täydensi runo- ja novellikokoelmilla 1904 ja 1909 lähtien kasvanutta tuotantoa. Aikalaisvastaanotto INARIlle oli enimmäkseen kylmää ja ymmärtämätöntä: vaivoin peitelty moraalinen tuohtumus onneaan etsivän ja miesvallan keskellä kamppailevan naisen kuvauksesta kätkettiin väitteisiin siitä, että kirja muka väsyttää rakkauspohdinnoillaan tai haaskaa voimavaroja ahdinkokeskeisyydessään. Ehkä vasta nyttemmin tämä "erittäin onnistunut rakkausromaani" onkin "todella vaikuttavaa luettavaa" (Anna Kortelainen).

RUNOJA on tekijänsä toinen runokokoelma. Alun perin 1908 ilmestynyt teos sai hyytävän vastaanoton aikansa miesarvostelijoilta, jotka kavahtivat sen omintakeista kieltä ja poljentoa. Perinnerunojen ja kansanlaulumukaelmien ohella kirjaan mahtuu vapaamittaisia tekstejä, kuten upea "Etsijä".

Modernia kaupunkielämää sykkivä NOUSUKKAITA on tekijänsä toinen novellikokoelma. Se ilmestyi alun perin 1911. Kirjaa piiskattiin ankarasti sen ihanteettomana pidetyn kuvaustavan ja masentavaksi koetun elämänkäsityksen takia, joskin hyvässä muistissa ollut kohuromaani MIRDJA oli varmasti merkittävä heräte lyhytproosateoksenkin tuomitsemiselle. NOUSUKKAITA löysi kuitenkin ymmärtäjiä, kun esimerkiksi Juhani Siljo ja Arvid Mörne kiittivät sen hienosti sujuvaa ja rehellistä otetta tarpeellisten aikalaistutkielmien lajissa. Novellit luokkanousun ja sivistyshypyn tehneistä tai muuten vaan nykyaikaan heitetyistä naisista ja miehistä ovat vain nousseet arvossaan.

"Mikä hirvittävän vaikea ja monimutkainen koneisto oli nykyaikainen yhteiskunta!"VANGITTUJA SIELUJA yhdistettiin aikalaisvastaanotossa jopa sosialistisiin ajatuksiin. Vähintäänkin radikaalisti nuorsuomalainen sen ote modernin elämän ristiriitoihin olikin. Kriitikot enimmäkseen ylistivät näiden novellien kielellisiä ja tyylillisiä ansioita, mutta aiheissa (mm. huumeriippuvuus) ja näkemyksissä (erit. feminismi) riitti sulattelemista. Tekijän proosa kuuluu yhä parhaimpaan suorasanaiseen ilmaisuun suomen kielellä.

Ole kiitetty, korkea kohtalo,/ elon onnesta määrättömästä!" SÄRJETYT JUMALAT on tekijänsä kolmas runokokoelma. Se ilmestyi alun perin 1910. Kirja nähtiin yleisesti edistysaskeleeksi jo taitonsa osoittaneen kirjailijan uralla. Synkeät näkymät jakoivat arvostelijoita: osan mukaan tummasävyisyys johti yksipuolisuuteen, toiset näkivät tien ulos epätoivosta. "Ennen kaikkea moderni", totesi NYA PRESSEN arvostelussaan ja tiivisti hyvin murrosajan teoksen luonteen. SÄRJETYT JUMALAT sisältää koko tuotannon loisteliaimpia tekstejä, kuten "Ihminen", joka kertoo minästä "hetken sykkivänä liekkisydämenä."