Kirjahaku

Mitä on kypsä elämänhallinta? Omien juuriensa ja oman kulttuurinsa tunteminen on myös avain oman itsensä ymmärtämiseen.Mitä on kypsä elämänhallinta? Onko suomalainen tunneilmaisu niin läpeensä nurinkurista kuin meidät on saatu uskomaan? Olemmeko kateellinen, puhumaton ja pahansuopa kansa, vai onko se vain yksi niistä myyteistä, joita suomalaisuudesta ylläpidetään? Miten on suomalaisen itsetunnon laita, ja miten suomalainen arvomaailma on vuosien saatossa muuttunut? Miten voimme auttaa lapsiamme kasvamaan tasapainoisiksi aikuisiksi, ja miten aikuinen löytää keinot psyykkisen tasapainon ylläpitämiseen.Tunne itsesi, suomalainen käsittelee näitä kysymyksiä, pohtii suomalaisuutta psykologisen tiedon valossa ja hakee vastausta siihen suomalaisuuteen, jota esimerkiksi sananlaskut kuvaavat.Omien juuriensa ja oman kulttuurinsa tunteminen on avain oman itsensä ymmärtämiseen. Kiinnittyminen johonkin ei ole kansainvälistymisen este, vaan antaa vahvan perustan uusien haasteiden edessä. Itsensä tunteminen johtaa myös parempaan elämänhallintaan. Teoksen tavoitteena on saada lukija kokemaan, että hän on tärkeä: hänen elämällään on tarkoitus ja mieli.Liisa Keltikangas-Järvinen on suomalaisen temperamenttitutkimuksen uranuurtaja ja arvostettu tietokirjailija. Hän on julkaissut tietokirjoja vuodesta 1979 lähtien ja käsitellyt teoksissaan itsetuntoa, lasten aggressiivisuutta ja temperamentin vaikutuksia mm. ihmisen yksilöllisyyteen, koulumenestykseen ja elämänhallintaan. Keltikangas-Järvinen on Helsingin yliopiston psykologian professori. Hänet valittiin Vuoden professoriksi 2008.

Palkitun ja pidetyn tekijän sujuvasanainen ja tuoreimpaan tutkimukseen perustuva teos pienen lapsen sosiaalisesta kehityksestä ja sen asettamista reunaehdoista mm. päivähoidolle.Varhaislapsuus on ihmisen tärkeimpiä elämänvaiheita. Kolmen ensimmäisen elinvuoden aikana luodaan lähtökohta aikuisiän sosiaalisille taidoille.Päiväkodin merkitys lapsen kasvattajana on suuri. Ryhmä ei silti itsessään lisää lapsen sosiaalisia taitoja, sillä liian varhainen joutuminen suureen ryhmään voi olla haitaksi niiden kehittymiselle. Millaiset kokemukset sitten auttavat lasta? Onko pienen lapsen tehtävä pitää puolensa, selviytyä ryhmässä ja ratkaista sosiaalisia ongelmia? Mitä ovat alle 3-vuotiaan sosiaaliset taidot?Kirja on tarkoitettu pienten lasten vanhemmille ja lasten parissa työskenteleville. Se on myös poliittinen keskustelunavaus, tärkeä puheenvuoro pienen lapsen sosiaalisesta kehityksestä ja laadukkaan päivähoidon reunaehdoista. Hyvä päivähoito on panostus koko yhteiskunnan hyvinvointiin ja sosiaaliseen pääomaan; viime kädessä kuitenkin poliittiset päätökset määräävät päivähoidon laadun.Psykologian professori Liisa Keltikangas-Järvinen on suomalaisen temperamenttitutkimuksen uranuurtaja ja arvostettu tietokirjailija. Hän on käsitellyt teoksissaan itsetuntoa, lasten aggressiivisuutta ja temperamentin vaikutuksia mm. ihmisen yksilöllisyyteen, koulumenestykseen ja elämänhallintaan. Hän on saanut työstään useita tunnustuksia, professoriliitto valitsi hänet Vuoden professoriksi vuonna 2008. Hänen edellinen teoksensa Sosiaalisuus ja sosiaaliset taidot (2010) sai Lauri Jäntin säätiön tietokirjapalkinnon ”merkittävänä yhteiskunnallisena puheenvuorona”.

Sosiaalinen. Aktiivinen. Sanavalmis. Sietämätön.Temperamenttitutkimuksen uranuurtaja puhkoo vakiintuneita käsityksiä täydellisestä työntekijästä ja kertoo miten ihmisen temperamentti oikeasti vaikuttaa työelämässä.Firmat etsivät palvelukseensa hyviä tyyppejä. Sosiaalisuutta ja aktiivisuutta korostetaan. Oikeanlaisia persoonia etsitään konsulttien ja kaupallisten testien avulla. Mutta mitä jos nämä arvostukset ovatkin kuplia? Miten eri temperamenttipiirteet näyttäytyvät työelämässä oikeasti? Voiko esimerkiksi introvertti pärjätä pomona? Entä onko totta, että johtoportaassa on tavallista enemmän psykopaatteja Suomalaisen persoonallisuustutkimuksen edelläkävijän teos auttaa jokaista ymmärtämään itseään ja työtovereitaan sekä toimimaan paremmin työelämässä ja hallitsemaan paremmin stressiä. Kirjan neuvoilla yritykset säästävät rahaa ja saavat työntekijöidensä potentiaalin paremmin käyttöönsä.Tutkimusjohtaja, psykologian professori (em.) Liisa Keltikangas-Järvinen on suomalaisen temperamenttitutkimuksen uranuurtaja. Hän on käsitellyt teoksissaan itsetuntoa, sosiaalisuutta ja temperamentin vaikutuksia muun muassa ihmisen yksilöllisyyteen, koulumenestykseen ja elämänhallintaan. Keltikangas-Järvinen valittiin Vuoden professoriksi 2008, ja hänen teoksensa Sosiaalisuus ja sosiaaliset taidot (2010) sai Lauri Jäntin säätiön tietokirjapalkinnon "merkittävänä yhteiskunnallisena puheenvuorona".

Hiljaisten ihmisten voima.Maailma tarvitsee ujoja ja introverttejä! Psykologian uranuurtajan kirja kaikille ujoille ja introverteille sekä heidän vanhemmilleen, puolisoilleen, ystävilleen ja työtovereilleen.Pitääkö ujosteleva lapsi työntää muiden joukkoon? (Ei.) Pitääkö hiljaa viihtyvä kumppani pakottaa puhumaan tunteistaan? (Ei.) Onko itsekseen uurastava työtoveri aloitekyvytön? (Ei.) Onko ujoudesta tai introverttiydestä etua? (Kyllä.) Nykyään suositaan sosiaalisuutta ja ulospäinsuuntautuneisuutta eikä ymmärretä, että ujoja ja introverttejä tarvitaan pyörittämään talouden ja kulttuurin rattaita. Pää kolmantena jalkana vouhottamisen sijasta on empaattisten ujojen tavoin tärkeää pysähtyä kuuntelemaan toisen tuntemuksia tai usein tarkkojen introverttien lailla ajatella ennen tekemistä. Nyt on korkea aika pysähtyä katsomaan elämää ujon tai introvertin silmin ja ymmärtää, että ujous ei ole poikkeavuus eikä introversio vamma. Hiljaisissa on voimaa. Temperamenttitutkimuksen edelläkävijä Liisa Keltikangas-Järvinen pureutuu ujouteen ja introversioon ja auttaa meitä ymmärtämään itseämme ja muita.Tutkimusjohtaja, psykologian professori (em.) Liisa Keltikangas-Järvinen on suomalaisen temperamenttitutkimuksen uranuurtaja ja yksi luetuimmista tietokirjailijoistamme. Hän on käsitellyt teoksissaan itsetuntoa, sosiaalisuutta ja temperamentin vaikutuksia muun muassa ihmisen yksilöllisyyteen, koulumenestykseen ja elämänhallintaan. Keltikangas-Järvinen valittiin Vuoden professoriksi 2008, ja hänen teoksensa Sosiaalisuus ja sosiaaliset taidot (2010) sai Lauri Jäntin säätiön tietokirjapalkinnon "merkittävänä yhteiskunnallisena puheenvuorona".

Mitä hyvä itsetunto on? Kirjassa tarkastellaan itsetunnon kehittymistä ja pohditaan, miten vanhemmat ja opettajat voivat antaa kasvavalle lapselle kunnon kasvualustan.Hyvä itsetunto kertoo mitä itsetunto on, mitä se ei ole ja mitä väärinkäsityksiä hyvästä itsetunnosta esiintyy. Kirjassa tarkastellaan itsetunnon kehittymistä sekä perheessä että koulussa, ja pohditaan, miten vanhemmat ja opettajat voivat antaa kasvavalle lapselle hyvän itsetunnon.On tärkeää, mitä vastataan, kun lapsi tulee kertomaan onnistumisestaan tai epäonnistumisestaan, ja on tärkeää, asetetaanko lapselle sopivia tavoitteita vai asetetaanko hänelle aikuisen vastuullisuus ja taivas katoksi suorituksille. Sekä kotona että koulussa tapahtuu päivittäin asioita, jotka vaikuttavat lapsen itsetuntoon, mutta joiden vaikutusta ei ole koskaan tarkemmin ajateltu. Hyvä itsetunto on tarkoitettu kaikille vanhemmille ja ammattikasvattajille ja myös aikuisille oman itsensä tutkailuun. Itsetunto on tärkeä ihmisen voimavara. Se kehittyy hyväksi, kun ihmisestä pidetään. Hyvän itsetunnon kanssa on helppo elää, mutta huono itsetunto ei ole katastrofi. Senkin kanssa voi hyvin tulla toimeen.Liisa Keltikangas-Järvinen on suomalaisen temperamenttitutkimuksen uranuurtaja ja arvostettu tietokirjailija. Hän on julkaissut tietokirjoja vuodesta 1979 lähtien ja käsitellyt teoksissaan itsetuntoa, lasten aggressiivisuutta ja temperamentin vaikutuksia mm. ihmisen yksilöllisyyteen, koulumenestykseen ja elämänhallintaan. Keltikangas-Järvinen on Helsingin yliopiston psykologian professori. Hänet valittiin Vuoden professoriksi 2008.

Onko luokan tai työpaikan äänekkäin aina myös sosiaalisesti taitavin? Teos syventää ymmärrystämme sosiaalisuudesta, sosiaalisista taidoista ja niiden eroista.Sosiaalisuuden merkitystä korostetaan ja arvostetaan nykyisin niin koulussa kuin työelämässä. Mitä ovat sosiaaliset taidot, ja miten ne eroavat sosiaalisuudesta? Miten käyttäytyy sosiaalinen lapsi, miten sosiaalinen aikuinen?Professori Liisa Keltikangas-Järvinen syventää kirjassaan ymmärrystämme sosiaalisuudesta ja sosiaalisista taidoista ja selventää niiden eroja. Sosiaalisuus on synnynnäinen temperamenttipiirre, joka liittyy haluun olla ihmisten kanssa. Sosiaaliset taidot taas ovat opittuja ja tarkoittavat kykyä olla muiden kanssa. Sosiaaliset taidot eivät vaadi pohjakseen mitään tiettyä temperamenttia. Ujolla ihmisellä voi olla erinomaiset sosiaaliset taidot, ja ujous liittyy empatiaan ja herkkyyteen ymmärtää toisia ihmisiä. Sosiaalisten taitojen kääntöpuoli on aggressiivisuus. Kirjassa kerrotaan, miten aggressiivinen käytös kehittyy ja miten sen kehittyminen kasvatuksella estetään. Yksi kirjan sivujuonne on narsismin häiriö ja sen liittyminen aggressiivisuuteen. Ihmissuhteiden ja työelämän vaikeimpiin ongelmiin kuuluu narsismi, josta ei niinkään kärsi narsistinen ihminen itse vaan ympäristö. Päiväkodin merkitys alle 3-vuotiaan lapsen sosiaalisten taitojen kehityksessä on myös keskeinen tarkastelun kohde.Liisa Keltikangas-Järvinen on suomalaisen temperamenttitutkimuksen uranuurtaja ja arvostettu tietokirjailija. Hän on julkaissut tietokirjoja vuodesta 1979 lähtien ja käsitellyt teoksissaan itsetuntoa, lasten aggressiivisuutta ja temperamentin vaikutuksia mm. ihmisen yksilöllisyyteen, koulumenestykseen ja elämänhallintaan. Keltikangas-Järvinen on Helsingin yliopiston psykologian professori. Hänet valittiin Vuoden professoriksi 2008.

Se mitä ennen pidetiin narsismina on nykyään normi. Liisa Keltikangas-Järvisen tärkeä puheenvuoro kuvaa nykyistä, itsekeskeistä elämäntapaamme, näyttää sen vahingollisuuden, ja ohjaa pohtimaan mitä asialle voi tehdä. Elämä kiertyy nykyisin vahvasti yksilön itsensä ympärille: Ihmisen pitää olla kiinnostunut ensisijaisesti omasta itsestään. Hänen velvollisuutensa on tuoda itseään esille ja kerätä tykkäyksiä. Menestys on vain omasta itsestään kiinni – ja niin on myös menestymättömyys. Monia nykyajan hyveistä pidettiin ennen narsismin tunnuspiirteinä. Kun tavallinen ihminen yrittää pärjätä vallitsevien yltiöyksilöllisyyttä suosivien ihanteiden mukaan, hän alkaa voida huonosti. Suurimpina kärsijöinä ovat nuoret, joiden mielenterveyden haasteet ovat räjähtäneet käsiin. Samaan aikaan julkisen tilan on täyttänyt toistensa päälle huutavien riitapukarien kuoro, mikä on tehnyt yhteistyöstä vaikeaa. Kuinka tässä näin kävi? Kirjassaan Keltikangas-Järvinen avaa minäkeskeistä elämäntapaamme ja sen syitä, kertoo sen moninaisista ja yllättävistäkin vaikutuksista ja näyttää askelmerkit kohti terveempää kulttuuria. Psykologian professori (em.) Liisa Keltikangas-Järvinen on suomalaisen temperamenttitutkimuksen uranuurtaja ja yksi luetuimmista tietokirjailijoistamme. Hän on rohkeasti argumentoinut vallitsevaa ilmapiiriä vastaan aina, kun tieteellinen tutkimus on antanut siihen aihetta. Keltikangas-Järvinen on käsitellyt teoksissaan itsetuntoa, sosiaalisuutta ja temperamentin vaikutuksia muun muassa ihmisen yksilöllisyyteen, koulumenestykseen ja työelämään.

Mitä on kypsä elämänhallinta? Omien juuriensa ja oman kulttuurinsa tunteminen on myös avain oman itsensä ymmärtämiseen. Mitä on kypsä elämänhallinta? Onko suomalainen tunneilmaisu niin läpeensä nurinkurista kuin meidät on saatu uskomaan? Olemmeko kateellinen, puhumaton ja pahansuopa kansa, vai onko se vain yksi niistä myyteistä, joita suomalaisuudesta ylläpidetään? Miten on suomalaisen itsetunnon laita, ja miten suomalainen arvomaailma on vuosien saatossa muuttunut? Miten voimme auttaa lapsiamme kasvamaan tasapainoisiksi aikuisiksi, ja miten aikuinen löytää keinot psyykkisen tasapainon ylläpitämiseen. Tunne itsesi, suomalainen käsittelee näitä kysymyksiä, pohtii suomalaisuutta psykologisen tiedon valossa ja hakee vastausta siihen suomalaisuuteen, jota esimerkiksi sananlaskut kuvaavat. Omien juuriensa ja oman kulttuurinsa tunteminen on avain oman itsensä ymmärtämiseen. Kiinnittyminen johonkin ei ole kansainvälistymisen este, vaan antaa vahvan perustan uusien haasteiden edessä. Itsensä tunteminen johtaa myös parempaan elämänhallintaan. Teoksen tavoitteena on saada lukija kokemaan, että hän on tärkeä: hänen elämällään on tarkoitus ja mieli. Liisa Keltikangas-Järvinen on suomalaisen temperamenttitutkimuksen uranuurtaja ja arvostettu tietokirjailija. Hän on julkaissut tietokirjoja vuodesta 1979 lähtien ja käsitellyt teoksissaan itsetuntoa, lasten aggressiivisuutta ja temperamentin vaikutuksia mm. ihmisen yksilöllisyyteen, koulumenestykseen ja elämänhallintaan. Keltikangas-Järvinen on Helsingin yliopiston psykologian professori. Hänet valittiin Vuoden professoriksi 2008.

Palkitun ja pidetyn tekijän sujuvasanainen ja tuoreimpaan tutkimukseen perustuva teos pienen lapsen sosiaalisesta kehityksestä ja sen asettamista reunaehdoista mm. päivähoidolle. Varhaislapsuus on ihmisen tärkeimpiä elämänvaiheita. Kolmen ensimmäisen elinvuoden aikana luodaan lähtökohta aikuisiän sosiaalisille taidoille. Päiväkodin merkitys lapsen kasvattajana on suuri. Ryhmä ei silti itsessään lisää lapsen sosiaalisia taitoja, sillä liian varhainen joutuminen suureen ryhmään voi olla haitaksi niiden kehittymiselle. Millaiset kokemukset sitten auttavat lasta? Onko pienen lapsen tehtävä pitää puolensa, selviytyä ryhmässä ja ratkaista sosiaalisia ongelmia? Mitä ovat alle 3-vuotiaan sosiaaliset taidot? Kirja on tarkoitettu pienten lasten vanhemmille ja lasten parissa työskenteleville. Se on myös poliittinen keskustelunavaus, tärkeä puheenvuoro pienen lapsen sosiaalisesta kehityksestä ja laadukkaan päivähoidon reunaehdoista. Hyvä päivähoito on panostus koko yhteiskunnan hyvinvointiin ja sosiaaliseen pääomaan; viime kädessä kuitenkin poliittiset päätökset määräävät päivähoidon laadun. Psykologian professori Liisa Keltikangas-Järvinen on suomalaisen temperamenttitutkimuksen uranuurtaja ja arvostettu tietokirjailija. Hän on käsitellyt teoksissaan itsetuntoa, lasten aggressiivisuutta ja temperamentin vaikutuksia mm. ihmisen yksilöllisyyteen, koulumenestykseen ja elämänhallintaan. Hän on saanut työstään useita tunnustuksia, professoriliitto valitsi hänet Vuoden professoriksi vuonna 2008. Hänen edellinen teoksensa Sosiaalisuus ja sosiaaliset taidot (2010) sai Lauri Jäntin säätiön tietokirjapalkinnon ”merkittävänä yhteiskunnallisena puheenvuorona”.