Kirjahaku

Monitahokas on särmikäs, raikas ja humoristinen tarina vanhemmuudesta, sisaruudesta, ystävyydestä ja nykyajan työelämästä. Kirja tarjoaa vertaistukea ja oivalluksia ruuhkavuosiaan rämpiville. Lapsi langon kanssa - vitsi, painajainen, arkirealismia vai unelmien täyttymys? Neljääkymppiä lähestyvälle Katille nykytilanne on tätä kaikkea. Hän odottaa vauvaa yhdessä kaksoissisarensa Sonjan miehen Fransin kanssa. Alkuperäisen apilaperheen ylimääräiset lehdet - Sonja ja Katin ex-puoliso Juha - on haravoitu pois, mutta henkinen kompostointi on vielä käynnissä. Kati ja Frans huomaavat, että vanhemmuuden jakaminen kaveripohjalta ei sittenkään ole pelkästään rationaalinen ratkaisu, kun tunteet ottavat vallan. Luvassa on kateutta, mustasukkaisuutta, epävarmuutta ja ehkä vähän muutakin... Monitahokas on itsenäinen jatko-osa Neliöjuurelle (2020). Teos jatkaa Katin ja hänen erikoisen perheensä tarinaa. Mari Frisk (s. 1976) on espoolaistunut toimittaja ja viestinnän ammattilainen. Monitahokas on hänen toinen kirjansa ja itsenäinen jatko-osa innostuneen vastaanoton saaneelle Neliöjuurelle (Myllylahti, 2020).

Lähitulevaisuuteen sijoittuva psykologinen trilleri äärimmäisestä äidinrakkaudesta.Kuinka pitkälle olisit valmis menemään pelastaaksesi lapsesi? Kiperään kysymykseen joutuvat vastaamaan ruotsinsuomalainen Laura ja ukrainalainen Anna, joiden elämät risteävät niin Kreetalla kuin Tammisaaressa.Menestynyt Laura elää fantastista elämää Tukholmassa – on oma joogakoulu, ihana teini-ikäinen tytär ja arvostava aviomies. Onnettomuus suistaa perheen auton moottoritieltä ja sen myötä Lauran koko elämän raiteiltaan. Huippulahjakas neurokirurgi Nadia tarjoaa Lauralle mahdollisuutta pelastaa tyttärensä, mutta hinta on äärimmäisen kova. Pian pehmeistä arvoista tunnetuksi tullut Laura on kansainvälisen ihmiskaupan keskiössä ja rikkoo rajojaan ja itseään.Miehensä ja tyttärensä kuoleman jälkeen Laura lähtee Ukrainaan vapaaehtoistöihin. Kun hän palaa Tukholmaan 9-vuotiaan adoptiotyttärensä kanssa, hän odottaa uutta alkua, mutta epämääräiset kuolemantapaukset ajavat äidin ja tyttären pakenemaan Suomeen.Onko joku heidän perässään vai onko syyllisyyden ruokkima pelko vain Lauran omassa mielessä?”Yhdeksänvuotias tyttö. Sentään tyttö, se tuntui helpottavalta. Laura ei tiennyt, miten hän olisi osannut olla pojan äiti. Pienen pojan, sekin tuntui hellyttävältä ajatukselta, ensimmäisenä tulivat mieleen lippikset ja neppisautot. Kolmasluokkalainen. Siitä oli aikaa, kun Wilma oli ollut niin pieni. Mitä vaatekokoa hän olikaan käyttänyt? 122, ei, sen täytyi olla isompi. Yhdeksänvuotias, niin pieni ja iso samaan aikaan.”