Kirjahaku

A deeply moving story about hope and friendship in one of the darkest times in history. Eitan and his best friend Rivka live in a place where children laugh, dogs bark, and neighbours chat. But no one can leave, and once you go through the gates, you never come back… This story takes place in Vilnius in Lithuania – but it could have happened anywhere in Europe during World War II, when Jews were forced into ghettos and suffered greatly in the hands of the Nazis. Conveying the horrors of the Holocaust in a sensitive but powerful way, Marius Marcinkevicius’s tale tells the story of two children who experience the horror of separation and Nazi persecution, only to find each other again thanks to a pebble, which becomes a symbol of endurance and survival. Inga Dagile’s illustrations are the perfect accompaniment to this story about true friendship, fear – and hope.

Mitt i snöig solsken åker grisen och kon skridskor på en frusen sjö. Ett mystiskt stick avbryter. Monster? Bävrar? Nej, en fisk! Den klottrar på ett okänt språk. Är det en begäran? Kan de övervinna is och språkhinder? Kommer de att ansluta trots att de inte förstår?

Språk: litauiska och jiddisch. This story happened in Vilnius, or perhaps in Kaunas? Maybe in Chernivtsi, Jassy, Warsaw, Berlin, Paris, or Rome? Eitan and his best friend Rivka live where the summers are hot, the bagels are sweet, and the crows are very angry. In this place, children play, dogs frolic, and neighbours chat with each other. But no one can leave from here, and those who pass through the gates never return.

”Kullervo, oletko ystäväni?” Lyydia-hiiri kysyi ja katsoi unelmoiden loputtomaan taivaan sineen.”Totta kai”, norsu vastasi töräyttäen samalla pienen töräyksen.”Ihanko oikea ystävä?””Hetkinen, onko olemassa keinotekoisia ystäviä?””Olen melko varma siitä, että sellaisiakin on”, Lyydia vastasi.”Ei, minä olen ihan oikea ystävä. Kokeile vaikka”, norsu sanoi ja ojensi kärsänsä kosketettavaksi.”Mutta oletko ystäväni, koska olen hiiri vai koska olen Lyydia?””Hmm... Enpä tiedä. Ehkä siksi, koska olet ystäväni.”Olipa kerran suuren suuri norsu, joka asui suuren suuressa talossa. Ja olipa kerran pieni hiiri, joka asui pikkuruisessa talossa norsun selässä. Norsu ja hiiri olivat parhaistakin parhaimmat ystävykset. Hiiri tiesi mistä rapsuttaa, kun norsua kutitti. Norsu leyhytteli hiirtä suurilla korvillaan, kun oli kuuma. Eräänä päivänä hiiri halusi selvittää, miksi se ja norsu olivat ystävykset. Olivathan ne niin kovin erilaiset.Viisas, hauska ja runollinen tarina etenee keveästi leijaillen kuin pilvi. Värikäs ja uniikki kuvitus tarjoaa hassuja yksityiskohtia tutkittavaksi. Hilpeä tarina rauhoittuu loppua kohti ja sopii täydellisesti iltasaduksi.Marius Marcinkevicius on palkittu liettualainen lastenkirjailija. Marcinkevicius on koulutukseltaan lääkäri, ja hän on työskennellyt myös laskuvarjojoukoissa. Kunkin hypyn jälkeen hänen mieleensä pulpahti aina uusi runo tai satu. Aušra Kiudulaite on palkittu liettualainen kuvittaja ja kirjailija, jonka töitä valittiin mm. Bolognan lastenkirjamessujen näyttelyyn 2017.Heidän teoksensa Ystävyyttä norsun kärsällä voitti Liettuan IBBYn vuoden lastenkirjapalkinnon 2017.

Kohutavalt lõbus lugu, mis meeldib nii lastele kui ka suurtele, eriti aga vanaemmedele ja nende armsatele lastelastele.Tommi elab tavalise lapse elu ja kõik oleks hästi, kui mitte need nädalalõpud vanaema juures. Need on kõige igavamad päevad, sest vanaema juurde kogunevad tema vanad sõbrannad ja kogu õhtu lobisetakse aina arstirohtudest, haigustest ja süüakse igasugu vanamoodsat toitu. Kuid Tommi ei tea, et tema vanaema on eriline - tema on SUPERMEMM! Poiss avastab memmede saladuse ja tema abi kulub neile marjaks ära. Nüüd pole nad enam lihtsalt lapselaps ja vanaema, nüüd on nad meeskond! Kõik pööratakse pea peale ja Tommi satub oma elu kõige põnevamasse seiklusesse, kus teda ootavad lendav mammamobiil, surmavad laserkiired ja varganäod Miki Hiired.Raamat paneb naerma isegi kõige tusameelsemad norunäod ja meelitab lapsed nutitelefoni lummusest välja.

Språk: Litauiska En kall vinterdag åker grisen och kon skridskor på en frusen sjö. Medan de sätter sig ner på isen för att vila börjar någon peta på dem. Vem är han, vad vill han, och varför presenterar han sig så konstigt? Vilka hemligheter ligger i sjöns svarta djup, där monster med enorma käkar lever? Vilket hot lurar? Tänk om dessa monster är i trubbel och behöver hjälp?