Kirjahaku

Historiallinen romaanisarja rannikon naisista jatkuu! On vuosi 1922. Rannikon tuntumassa Pää-Poussan tilalla elää Elsa, joka yrittää sovittaa yhteen rakkaudettoman avioliittonsa, koti-ikävänsä ja kasvavan lapsensa tarpeet. Samaan aikaan varsinaissuomalaiset salakuljettajat rakentavat itsenäistä Suomea viinalekkeri kerrallaan. Vaurastumista tavoittelee myös Elsan nuoruudenrakkaus Eurajoelta. Kumpi voittaa, velvollisuus vai sydän, ja onko vanhan Agatha-mummun neuvoista Elsalle apua? Pää-Poussan Elsa kertoo Agathan pojantyttären myöhemmistä seikkailuista Vainio-Tanin Elsan itsenäisessä jatko-osassa. Varsinaissuomen rannikkopitäjien elämää kuvaillaan värikkäin vedoin.

Agatha Wilhelmiina Johanintytär on 14 - vuotias, kun hänen isänsä kuolee. Eletään syksyä 1864. Äiti lähtee palvelukseen Turkuun, ja jättää tyttärensä Juuselan taloon. Hän lupaa hakea tämän heti kun se on mahdollista. Mutta vuodet kuluvat eikä äitiä kuulu. Agathan on opittava pärjäämään omillaan. Hän saa monia rakkaita ystäviä, mutta myös vaarallisia vihollisia, ja joutuu jopa kaksi kertaa tappoyrityksen kohteeksi. Aikanaan Agathasta tulee Juuselan talon emäntä, mutta silti rakkaus antaa odottaa itseään. Maatalon työt antavat elämälle rytmin, johon juhlat tuovat vaihtelua. Kirjassa kuvataan vanhoja tapoja ja paikallista todellista historiaa: mm. ankarat nälkävuodet koettelevat jopa vaurasta maatalouspitäjää. Ennen kaikkea kirja kuitenkin on kertomus Agathan elämästä. Kirja sijoittuu samaan kuvitteelliseen Sammalistoon kylään Eurajoella ja Juuselan taloon kuin vuonna 2012 ilmestynyt Mansikkamäen Elina. Koivikon Agathalle ilmestyy myöhemmin jatko-osa.

Vainio-Tanin Agatha on jatko-osa vuonna 2014 ilmestyneelle Koivikon Agathalle.On vuoden 1869 keskikesä. Vasta yhdeksäntoistavuotias Agatha on jäänyt leskeksi Juuselan talossa, Eurajoella, Sammaliston kylässä. Hänen aviomiehensä, Juho, on kuollut epäselvissä olosuhteissa lyhyen avioliiton jälkeen. Agathan poikapuoli, hurjaluotoinen ja hallitsematon Nestor, on halunnut Agathan itselleen keinoja kaihtamatta, ja Agatha on joutunut pakenemaan. Nuori nainen on lähtenyt yön selkään kohti Turkua, mutta avannut lepopaikkaa etsiessään Vainio-Tanin talon portin Laitilan kylässä.Agatha tutustuu talonväkeen ja kyläläisiin, myös todellisuudessa eläneisiin ihmisiin. Vainio-Tanilla tutuiksi tulevat emäntä Johanna, hänen miehensä Tuomas ja vanhaisäntä Ukko-Jaakko sekä talon palvelusväki. Jaakosta, nuoresta isännästä tulee Agathalle todellinen koetinkivi. Agatha on kohdannut suuren rakkautensa, mutta voiko Jaakko antaa anteeksi itselleen ja luopua itsesyytösten taakasta? Kun kaikki näyttää mahdolliselta, Agatha saa vieraan, Eurajoen kirkkoherran rengin, jolla on mukanaan paksu kirjekuori. Sen sisältämät kirjeet ja testamentti mullistavat Agathan elämän perin pohjin, ja hän kiiruhtaa takaisin Eurajoelle. Joutuuko hän jättämään Laitilanlopullisesti taakseen?Agatha ja hänen elämäntarinansa ovat kirjailijan mielikuvitusta, mutta kirjassa esiintyvät Laitilan ja Eurajoen talot, Laitilan kirkko ja Eurajoella sijainnut Vastamäen itsellisten asuinalue on kuvattu mahdollisimman todenmukaisesti, saatavilla olevien tietojen mukaan.

Seitsemäntoistavuotias Elsa haluaa elää omilla ehdoillaan ja lähtee vastoin vanhempiensa toiveita lapsenpiiaksi Juuselan taloon Eurajoelle, mummunsa synnyinpitäjään. Näissä ympyröissä Elsa tutustuu myös työväenaatteeseen - eritoten erään tumman miehen kautta - ja joutuu moniin kiperiin tilanteisiin, kun vuoden 1918 sota vyöryy pitäjään. Miten silloin käy luokkaerot ylittävälle rakkaudelle? Vainio-Tanin Elsa on itsenäinen jatko-osa kirjoille Koivikon Agatha ja Vainio-Tanin Agatha. Myös Mansikkamäen Elinan ja Juuselan Maijan lukeneet kohtaavat tuttuja henkilöitä, kuten Juuselan Markun, jonka varhaislapsuuteen lukija pääsee kurkistamaan. Sisällissotaa ja sitä ennakoivia tapahtumia kuvataan kirjassa Juuselan talon asukkaiden silmin.

Juusela-sarja jatkuu. Kristiina Vehnätukka kertoo Juuselan talon alkuajoista, 1300- ja 1400-lukujen taitteessa. Talon isäntä Joosef Euralainen on sekä taitava ja rikas kauppamies että talonpoika, mutta perhettään hän ei hallitse. Sen tekee hänen kaunis vaimonsa Margaretha, joka ei pidä tytärpuolestaan Kristiinasta. Miten keskiajalla ihmisestä päästiin eroon, muuten kuin tappamalla? Ihmiskauppaa käytiin silloinkin, ja sellaisen uhri Kristiinasta tulee. Painostuksen vuoksi Kristiinasta tulee osallinen sekä suureen seikkailuun että rikokseen, ja lopulta hänen on valittava, lähteäkö pakomatkalle vai jäädäkö kotiin Sammalistoon. Punapartainen ja -tukkainen Olavi Knutinpoika Lång vetää naista puoleensa, mutta mikä on Kristiinan ratkaisu? Astu mukaan jännittävälle matkalle keskelle keskiaikaa, joka vie sinut rosvovuorelle. Tutustu sen omaperäisiin asukkaisiin: Olaviin, Talvikkiin, Svante Maattomaan, Pärttyli Suteen sekä Junniin ja Penniin.