Kirjahaku

Rangaistus isälle ja oikeutta äidille, siinä Veeran toive, kunnes todellisuus paljastuu uudessa valossa. Onko avioerossa äidin kosto tärkeämpi kuin lapsen oikeus isään?Asianajaja Katariina Elosalo hoitaa empaattisesti asiakkaidensa toimenksiantoja. Hänen leipäpuunaan ovat hankalat avioerot, huostaanotot, lähestymiskiellot ja pahoinpitelyt. Omasta elämästään hänen on vaikea saada otetta. Seurustelu varatun miehen kanssa tökkii ja häirikkö kiusaa sähköposteilla. Taustalla jäytävät omien vanhempien mysteeriksi jäänyt avioero ja isän kuolema.Apu löytyy yllättävältä taholta. Teini-ikäinen goottityttö Veera ei ole kummoisia eväitä matkalleen saanut, mutta kun tiet Katariinan kanssa kohtaavat, tunnelin päässä alkaa näkyä valoa.Lastani et tapaa -romaanissa ihmisten raadollisuus paljastuu asianajajien toimistoilla ja oikeussaleissa, joissa ongelmia ei voi enää lakaista maton alle.

Marja Toivion viime vuonna ilmestynyt Lastani et tapaa sai erinomaisen vastaanoton ajankohtaisen, lasten huoltoriitoihin liittyvän aiheensa ansiosta. Tänä syksynä ilmestyvässä Lain yläpuolella -romaanissa tapaamme jälleen asianajaja Kaarina Elosalon, joka stressin ja huonontuneen työilmapiirin vuoksi suunnittelee muuttavansa kauas pois Helsingistä. Ennen lähtöään hänen on kuitenkin hoidettava entisen kollegansa Sepon Jani-pojan puolustus. Jani on kehitysmaa-aktivisti, jota syytetään talousrikoksesta Eko-Center -kaupan kirjanpidon epäselvyyksien vuoksi. Edelleen osa-aikaisesti lakiasioita hoitava Seppo joutuu itsekin vastaamaan väitetystä rahanpesusta, mutta kiistää ehdottomasti syyllisyytensä. Voivatko laki ja juristin oikeuskäsitys erota ratkaisevasti?Marja Toivio (s. 1955) on kokenut juristi, jonka kolmannessa romaanissaan jatkaa lain ammattilaisten, heidän asiakkaidensa ja syytettyjen penkille joutuvien ymmärtävää kuvaamista realistisesta suomalaisesta näkökulmasta. Lain kirjaimen, hengen ja moraalikysymysten monimutkainen verkko yhdistyy Toivion teoksissa ihmisläheiseen ja jännittävään tarinankerrontaan.

Asianajaja Katariina Elosalon neuvo yksinhuoltajaäidille on tyly: ”Älä luota lastensuojeluun, vaikka olisit kuinka väsynyt lapsesi Iinan kanssa!” Kun viranomaiset vetoavat resurssipulaan eivätkä suostu tutkimaan epäiltyä isän tekemää Iinan pahoinpitelyä, Katariina on lopulta ainoa, joka pitää lapsen puolta. Itse hän joutuu osalliseksi perintöriitaan, jossa vanhuksen sukulaiset leimaavat hänet manipuloijaksi ja hyväksikäyttäjäksi. Nelikymppinen sinkkunainen Katariina on karistanut Helsingin pölyt jaloistaan, paennut asianajotoimiston kiirettä ja ikävää ilmapiiriä Kuusamoon. Mielessä kimaltelevat hanget ja erämaajärvet. Elämänmuutokseen kannusti myös toive perheen perustamisesta pohjoiseen houkutelleen uuden miesystävän kanssa. Mutta pienellä paikkakunnalla on omat kuppikuntansa, joiden kanssa Katariina joutuu napit vastakkain. Ajankohtaisen aiheensa ohella Kuka lasta varjelee on naisen kasvutarina; vaikeudet karaisevat Katariinaa, joka oppii vihdoin pitämään puoliaan ja luottamaan itseensä niin työssä kuin yksityiselämässäänkin.Kuka lasta varjelee on itsenäinen jatko-osa juristina työskentelevän Marja Toivion kiitosta saaneille Lastani et tapaa ja Lain yläpuolella -romaaneille. Hän kirjoittaa uudessa romaanissaan asiantuntijan näkökulmasta huoltajuuskiistoista ja pahoinpitelytapauksista, jotka viime aikoina ovat nousseet otsikoihin. Ja tuo ne vaikuttavasti iholle. Marja Toivio (s. 1955) on Järvenpäässä asuva juristi ja kirjailija. Perhejuttuja hoitavana asianajajana hän on työskennellyt vuodesta 1990 alkaen. Hänen romaaninsa sijoittuvat suomalaisessa kirjallisuudessa harvoin kuvattuun asianajomaailmaan.

Lapsilta kielletty -kirjan päähenkilö elää lapsiperhearkea eikä aavista, että hänen kansanedustajamiehensä on ajautunut kyseenalaisille nettisivustoille. Asianajaja Mirja Paananen puolestaan järkyttyy kuullessaan 14-vuotiaan tyttärensä Essin lähettäneen paljastavia kuvia itsestään netin deittisivustolle ja chattailleen intiimisti aikuisten miesten kanssa. Essi myös seurustelee netistä löytämänsä itseään vanhemman opiskelijapojan kanssa. Äitinä Mirja joutuu pohtimaan, ovatko suojaikärajat kohdallaan. Itsekin hän on löytänyt netin seuranhakupalveluista uuden ajanvietteen.Mihin nettikontaktit pahimmillaan ja parhaimmillaan voivat johtaa? Rikosilmoitukset niistä ovat lisääntyneet, silti moni löytää verkosta kumppanin. Entä mikä on aikuisen vastuu, jos lapsi valehtelee ikänsä?Lapsilta kielletty on asianajajana työskennelleen Marja Toivion viides romaani. Häneltä aiemmin ilmestyneet, kiitosta saaneet Lastani et tapaa, Lain yläpuolella ja Kuka lasta varjelee -teokset sijoittuvat nekin kaunokirjallisuudessa harvoin kuvattuun suomalaiseen asianajajamaailmaan ja käsittelevät kipeitä päivänpolttavia teemoja.

Finnjetin rakennustyömaa yhdisti kolme nuorta miestä 70-luvun lopussa. He olivat rakentamassa maailman suurinta ja nopeinta autolauttaa, josta koko Suomi oli ylpeä.Kesällä 2008 nyt jo viisikymppiset ystävykset Heikki, Sakke ja Matti matkustavat Intiaan jättämään jäähyväiset romutettavaksi myydylle laivalle. Yhteydenpito on ollut vähäistä, reissussa olisi aikaa olla yhdessä. Matkabloggari Inge liittyy joukkoon.Finnjetin näkeminen Alangin pahamaineisella romuttamolla on porukalle kova pala. Intian kuumuudessa kotimaan murheet nousevat pintaan ja matkalaisista kuoriutuu uusia piirteitä. Heikki murehtii elettyä elämää, joka ei ole mennyt suunnitelmien mukaan. Valopilkkuina kimmeltävät ystävyys Sakkeen ja naisystävän kiintymys. Työkomennuksella olevaa Sakkea stressaa avioero, ja päätoimittaja painostaa kirjoittamaan dramaattisempia juttuja Finnjetistä. Hänen naisystävänsä Inge pääsee bloggarina helpommalla. Matinkaan eivät asiat ole niin hyvin kuin hulppeasta elämäntyylistä voisi päätellä.Matkalla miesten välistä ystävyyttä koetellaan, menneisyyden salaisuudet ja Finnjetin rakennusaika kummittelevat mielissä. Heikki joutuu konfliktiin, jollaista ei olisi voinut kuvitella pahimmissa painajaisissaan. Jotkut asiat ovat niin vaikeita, ettei niistä selviä puhumalla. Kestääkö ystävyys luottamuksen pettämisen, entä sairauden? Matkan jälkeen Heikki katsoo itseään ja kavereitaan uusin silmin.Marja Toivio (s. 1955) on järvenpääläinen kirjailija ja juristi, jonka kirjoissa on yhteiskunnallinen pohjavire ja ihmisten raadollisuus kuvataan ymmärtävällä otteella. Finnjet, My Love on Toivion kuudes romaani. Hänen edellinen teoksensa Lapsilta kielletty sijoittuu asianajomaailmaan. Kolme hänen teostaan on luettu äänikirjoiksi.

”Kun hoidit toisten asioita ja olit heidän taakkansa kantaja, et voinut itse väsähtää. Kun he luottivat sinuun kuin kallioon. Ja jos eivät luottaneet, potkaisivat pois kuin rikkinäisen kengän. - - Sopiva homma psykopaatille.”Asianajaja Sanna Närhi viihtyy työssään ja tekee pitkää päivää. Arki lasten kuskaajana kyllästyttää, eikä kiltti aviomieskään jaksa innostaa. Kun mies muuttaa yllättäen pois kotoa toisen naisen luokse, Sanna suuttuu. Alkaa taistelu, jonka menettelytavat hän eroja työkseen hoitavana juristina hallitsee. Hän pyytää ositukseen apua konkarikollega Sepolta ja ilmoittaa, ettei sovi mistään. Seppo ja Sannan äiti yrittävät vuorotellen sovitella eroavan pariskunnan välejä. Samaan aikaan Sannan on hoidettava työssään hankalaa ositusta, jonka osapuolet ovat ilmiriidoissa. Asiakkaat ovat vaativia ja toimiston pomo tuijottaa pelkkiä euroja. Sairauslomaa Sanna ei suorittajana halua ottaa. Ensimmäistä kertaa elämässään hän katuu ammatinvalintaansa, eikä jaksaisi kantaa asiakkaiden taakkoja. Tuoreena yksinhuoltajana hänen olisi löydettävä työhön uusi asenne entisen raatamisen sijaan.Eroseminaari pistää Sannan miettimään omien vanhempiensa maton alle lakaistua eroa ja roolia avioliitossaan. Laastarisuhde nuorempaan mieheen tuo hetken piristystä arkeen.Lasten ongelmat havahduttavat Sannan, mutta onko hän valmis päästämään menneestä irti?

Agnes Lundell (1878-1936) oli Suomen ensimmäinen naisjuristi.Miltä tuntui pyytää varakanslerilta erivapautta yliopisto-opintoihin vuonna 1899? Millaista oli työskennellä virastossa, jossa kaikki työtoverit olivat miehiä? Miten asianajajakollegat suhtautuivat ainoaan naisjuristiin joukossaan? Aluksi Agnes Lundell tunsi ulkopuolisuutta ammatissaan. Virkauralle päästäkseen hän joutui pyytämään vapautusta sukupuolestaan. Porvarillinen naisliike antoi hänelle tukensa, mutta se ei ratkaissut ongelmaa.Nuoren Agneksen tulikoe oli kohujuttu raastuvanoikeudessa, missä hänen asiakkaansa neiti Strömberg vaati lääkäreille rangaistuksia ja korvauksia mielisairaalaan sulkemisestaan. Tuon jutun ansiosta Agnes Lundell'ista tuli aikansa julkkis.Pian Agnes jätti virkauran ja perusti oman asianajotoimiston. Asianajajana hän puolusti naisia eroissa, mutta hoiti myös liikeasioita. Liikenainen hän oli itsekin, Villa Arkadian omistaja ja vuokranantaja. Naimattomana hän sai itse päättää asioistaan, mutta avioliitossa hän olisi tuohon aikaan ollut miehen edusmiehisyyden alainen. Agnes viihtyi työssään, yhdessä toimistolaistensa kanssa, joista sisarusten ohella tuli hänen perheensä. Toimisto pysyi pystyssä sodan ja sisällissodan rampauttamassa Suomessa ja nousi sen jälkeen uuteen kukoistukseen. Vuosien kuluessa työtä alkoi olla yhdelle ihmiselle liikaakin.Hänen ystävättärensä Emmy meni naimisiin leskimiesprofessorin kanssa ja kannusti Agnestakin perustamaan perheen. Romaanissa Agnes tutustuu miellyttävään vaasalaiskollegaan ja joutuu tekemään valinnan uran ja yksityiselämän välillä.Marja Toivion romaani Agnes - Ensimmäinen naisjuristi avaa ikkunan pioneerinaisen elämään ja työhön 1900-luvun alusta 50-vuotispäivän kynnykselle. Päähenkilön elämänvaiheiden taustalla kulkevat Suomen historian kuohuvat vuodet suurlakosta itsenäistymiseen, maailman- ja sisällissodasta ensimmäiseen tasavaltaan. Marja Toivio (s. 1955) on järvenpääläinen kirjailija ja juristi, jonka kirjoissa on yhteiskunnallinen pohjavire ja ihmisten raadollisuus kuvataan ymmärtävällä otteella. Agnes on hänen kahdeksas romaaninsa ja se kertoo Suomen ensimmäisestä naisjuristista, Agnes Lundellista. Hänen edellinen teoksensa Lasten takia sijoittui asianajomaailmaan. Viisi hänen teostaan on luettu äänikirjoiksi.