Kirjahaku

Jos haluaa tietää, mikä liikuttaa Suomea, on ymmärrettävä mikä liikuttaa metsäyhtiöitä. Näin on yhä vuosituhannen vaihteen rajuista rakennemuutoksista huolimatta. Metsät ja niitä hyödyntävät suuret yhtiöt ovat edelleen keskeinen suomalaista kulttuuria, taloutta, valtarakenteita ja luontosuhdetta muokkaava voimatekijä.Sarjassa tarkastellaan Suomea iskuvoimaisesti metsien ja yritysten kautta. Tästä näkökulmasta Itämeren pohjukan niemimaa on perustuksiaan myöten osa Euroopan ja maailman taloudellispoliittista järjestelmää, syntyy ja kehittyy vuorovaikutuksessa niiden kanssa. Tällainen Perspektiivi Suomeen, Eurooppaan ja maailmaan on aivan erityisen ajankohtainen juuri nyt.2. uud. painos

Kapitalismi on hyrissyt kehityksen moottorina ainakin viimeiset puoli vuosituhatta. Tunnemme nykyajan globaalin itsestäänselvyyden synnyn 1400-luvun Italian kukoistavissa kaupungeissa, samoin kuin varhaismodernin kauppakapitalismin Eurooppa-vetoisen maailmanvalloituksen seuraavina vuosisatoina.Amsterdamin ja Lontoon roolin varhaisen globalisaation johtavina metropoleina tiedämme, samoin kauppakomppanioiden, mauste- ja orjakaupan ja siirtomaiden keskeisen merkityksen. Mutta entä miltä maailma, maailmantalous ja kansainvälisen kaupan keskukset näyttivät reunalta katsoen, sellaiselta reunalta, joka silti oli osa Eurooppaa?Itämeren perimmäiset rannat olivat Euroopan pohjoista reunaa, harvan asutuksen, piskuisten kaupunkien ja metsäerämaiden Ultima Thulea, mutta resurssinsa ja roolinsa reunoillakin on. Teoksen johtoajatus avautuu tästä asetelmasta kysymällä millaisin keinoin, välityksin ja verkostoin Euroopan pohjoiset periferiat kytkeytyivät ja kytkettiin oman maanosansa kaupallisiin ja teollisiin keskuksiin, jotka hallitsivat kansainvälisiä hankintaketjuja ja kohta koko maailmaa.

Kuinka toimivat suuryritykset sodassa? "Näillä yhtiöillä oli kyky parantaa maailmaa, mutta myös voima hävittää: muuttua massatuhon välikappaleiksi, sodan yrityksiksi, helvetin kartelleiksi. Tämän maailma sai kohta kokea, ensimmäistä kertaa todella teollisissa mittakaavoissa, suuruuden ekonomian murskaavalla logiikalla." Zyklon-B-kaasun valmistajana historiaan jäänyt saksalainen IG Farben oli kenties pahamaineisin 1900-luvun Euroopan yhtiömammutti, muttei suinkaan ainoa. Saksalaisten ja brittiläisten jättiyritysten lonkerot ulottuivat maanosan joka kolkkaan ja kytkivät Suomestakin Outokummun, Enso-Gutzeitin ja muut kansalliset jättiläiset osaksi Euroopan suurtalousaluetta. Strategiset raaka-aineet teräs, nikkeli, kupari, koboltti, kloori ja sellun sivuvirrat soveltuivat myös sotakoneistoihin. Nobel-palkittujen tiedemiesten Fritz Haberin ja Carl Boschin keksintöjä käytettiin heiltä kysymättä kammottaviin tarkoituksiin. Lannoitteiden ammoniakki ja hyönteismyrkyt sopivat myös räjähteiksi ja kaasukammioon. Professori Markku Kuisman ajaton ja ajankohtainen teos etenee henkilövetoisesti ja Euroopan leveydeltä. Se osoittaa kaksisuuntaiset kytkökset yritysten, valtioiden ja sotakoneistojen välillä ja kysyy hankalia kysymyksiä moraalisista valinnoista - menneistä ja samalla nykyisistä.

Signeerattu painos Kuinka toimivat suuryritykset sodassa? "Näillä yhtiöillä oli kyky parantaa maailmaa, mutta myös voima hävittää: muuttua massatuhon välikappaleiksi, sodan yrityksiksi, helvetin kartelleiksi. Tämän maailma sai kohta kokea, ensimmäistä kertaa todella teollisissa mittakaavoissa, suuruuden ekonomian murskaavalla logiikalla." Zyklon-B-kaasun valmistajana historiaan jäänyt saksalainen IG Farben oli kenties pahamaineisin 1900-luvun Euroopan yhtiömammutti, muttei suinkaan ainoa. Saksalaisten ja brittiläisten jättiyritysten lonkerot ulottuivat maanosan joka kolkkaan ja kytkivät Suomestakin Outokummun, Enso-Gutzeitin ja muut kansalliset jättiläiset osaksi Euroopan suurtalousaluetta. Strategiset raaka-aineet teräs, nikkeli, kupari, koboltti, kloori ja sellun sivuvirrat soveltuivat myös sotakoneistoihin. Nobel-palkittujen tiedemiesten Fritz Haberin ja Carl Boschin keksintöjä käytettiin heiltä kysymättä kammottaviin tarkoituksiin. Lannoitteiden ammoniakki ja hyönteismyrkyt sopivat myös räjähteiksi ja kaasukammioon. Professori Markku Kuisman ajaton ja ajankohtainen teos etenee henkilövetoisesti ja Euroopan leveydeltä. Se osoittaa kaksisuuntaiset kytkökset yritysten, valtioiden ja sotakoneistojen välillä ja kysyy hankalia kysymyksiä moraalisista valinnoista - menneistä ja samalla nykyisistä.

Stockmanns varuhus är ett landmärke, och dess klocka är den självklara platsen för människor att träffas under. Stockmann är också en av huvudstadens legender, en 150-årig pionjär och en nationell institution - ett av Finlands äldsta självständiga företag som fortfarande drivs under sitt ursprungliga namn.

Kirjassa keskitytään ensihoitoa vaativiin tilanteisiin yhdistämällä lääke- ja hoitotieteellinen tietoperusta. Hoito-ohjeet vastaavat alan uusinta tutkimustietoa ja käytäntöjä.Uudistetun painoksen (2021) sisällöstä: Kirjan aihekokonaisuudet on käsitelty oire- tai ongelmalähtöisesti. Luettavuutta on parannettu mm. siirtämällä osa kokonaisuuksista lukijan kannalta loogisempiin asiayhteyksiin. Kaikki luvut on päivitetty vastaamaan tällä hetkellä vallitsevia hoitosuosituksia ja -käytäntöjä. Kirjoittaja- ja toimituskuntaa on uudistettu.Sisältöalueet on jäsennelty seuraaviin kokonaisuuksiin:1 Ensihoitopalvelu 2 Potilaan tilan arviointi 3 Hoitotekniikat 4 Sairastuminen 5 Vammautuminen 6 Ulkoisten tekijöiden aiheuttamat hätätilanteet 7 Erityispotilasryhmät 8 Ensihoidon erityistehtävät 9 Ensihoidon ammattilaisuusKirjan ensisijaisena kohderyhmänä ovat ammattikorkeakouluissa ensihoitajatutkintoa suorittavat opiskelijat, hoitotason ensihoidossa toimiva henkilöstö, ensihoitolääkärit sekä ensihoidon vastuulääkärit. Kirja soveltuu lähdemateriaaliksi myös kaikille ensihoidon opintoja suorittaville, lääketieteen kandidaateille sekä ensihoitopalvelussa, päivystyksessä ja hätäkeskuksissa työskentelevälle henkilöstölle.Uudistettu Ensihoito ilmestyy myös Ellibs-digikirjana.

Ruumiinpolttoyhdistys, Nikkilän mielisairaala, Helsingin Työväentalo, Marskin ratsastajapatsas, Kieltolain vastustamisyhdistys, koko joukko kartanoita ja kenraalikuntaa sekä kylpyläkaupunki Kauniainen - Ehrnroothien perintö näkyy Suomessa laajalla. Aatelissuvun kirstusta rahoitettiin Mannerheimin valkoista armeijaa. Ehrnroothien ansiosta 1880-luvun suomalaislehtien lukija sai ihastella itsenäisen naismatkailijan kirjeitä Algeriasta ja Palestiinasta. Moni tutkimus ja taideteos olisi jäänyt vaille mesenaattia ilman suvun säätiöitä.Kirja marssittaa näyttämölle kavalkadin enemmän tai vähemmän unohdettuja hahmoja Suomen historiasta. Kuka Ehrnrootheista olikaan Bulgarian diktaattori 1800-luvulla?Kirja kaivautuu Ehrnrooth-suvun vaurauden juurille. ”Follow the money”, muistutetaan poliisisarjoissa. Versoiko omaisuus kartanon peltomailla, keittyikö se viinatislaamoissa, tuprusiko tehtaiden piipuista vai kasautuivatko korot pankkiholveissa ja sijoitukset pörssipeleissä? Mikä merkitys oli edullisilla naimakaupoilla ja laajoilla verkostoilla?

Suomi-yhtiö syntyi osana suomalaiskansallisen liike-elämän nousua vuonna 1890. Pienestä keskinäisestä yhtiöstä kasvoi suuri vallankäyttäjä maan talouselämässä. Se kohosi vahinkovakuutusyhtiö Pohjolan suuromistajaksi ja käytti valtaansa muun muassa pankkifuusioissa, paperiteollisuudessa ja Nokiassa.Otsikoita nostattivat Suomen ja sen läheisen liittolaisen Pohjolan värikkäät johtajat: Jaakko Lassila, Pentti Talonen, Yrjö Niskanen, Iiro Viinanen ja Eino Halonen. Kahden yhtiön valtasuhteet eivät olleet selkeät. Lehdistö tuumi: ”Pohjolan ylin johto tappelee aina.” Uudet ajatukset omistajuudesta ajoivat Suomen ja Pohjolan raastavaan taistoon 1990-luvun lopulla. Pohjola aikoi sulauttaa Suomi-yhtiön itseensä. Puhuttiin ”ryöstömurhasta”, ”itsenäisyystaistosta” ja ”kapinaliikkeestä”. Värikkäiden vaiheiden jälkeen Suomi lopetti toimintansa, mutta sen vakuutuksenottajat, ”kultapossukerho” saivat arvokkaat edut. Kirja on tarina vakuutusyhtiö Suomesta osana valtion, kansan ja talouden historiallisia pyörteitä.