Kirjahaku

Ikävä erätön ilta on ensimmäinen laaja yhden tutkijan kokonaisnäkemys siitä, mistä aineksista suomalainen eräkirjallisuus koostuu ja miten eräkirja on aikojen kuluessa muuttanut ilmettään.Erägenren ominaisuuksien lisäksi tutkimus valaisee suomalaisen metsästyskulttuurin ja ympäristön vähittäistä muuttumista. Järvisen, Walleniuksen ja muiden eräklassikoiden ohessa lähitarkasteluun tulevat monet kirjallisuutemme merkkipaalut. Eränkäynnin näkökulmasta luettavana ovat mm. Runeberg, Lönnrot, Kivi; Haanpää, Huovinen ja Päätalo.

Eletään 70- ja 80-lukua lappilaisessa pikkukylässä. Sieltä jotkut ponnistavat jopa yliopistoon, jotkut jäävät paikoilleen tai palaavat reissun tehtyään reppu tyhjänä. Kun lopulta lapsuus ja nuoruus ovat takana, on hetki pysähtyä ja katsoa menetettyihin unelmiin - tai vain uneksia. Markku Variksen kieli on kirkasta ja ilmaisuvoimaista, se taipuu niin ankean arjen kuin korkean juhlankin sijoissa. Kerrontaa leimaa nostalgia, joka loppua kohden kääntyy fantasiaksi: Pena Peura siirtyy lapsuuden reaalimaailmasta aikuisuuden haavemaailmaan.

Maisema, jossa metsällä ja kalassa liikutaan, on pääasiassa Kitisen vartta ja Perämeren rantaa. Mutta maisema on muuttunut yhtä lailla kuin ne piirit, josta novellien henkilöt ovat maailmalle lähteneet. Maaseudun Suomea ei enää ole, ja paluu lapsuuden ja nuoruuden maisemiin on mahdollista vain muistoissa - mutta mitä muistettu on muuta kuin luettelo aitoutta vailla olevia sovinnaisia sanamerkkejä? Silti Saalistus kirjaa tarkkoja havaintoja ja aistimuksia ja nostaa pienet asiat isoiksi, novellin mittaisiksi. Kokoelman päättää eräkirjallisuuden erikoislaatua pohdiskeleva essee Erän jälkeen.

Aikamatka jääkaudesta tulevaisuuteen. Tarina sijoittuu Perämeren rannikolle Pyhäjoen seutuville. Sisällöt vaihtelevat arkipäivän kokemuksista globaaliin tuskaan.Kirjan henkilöt edustavat aikakautensa hahmoja kalastajista perheenäiteihin, koululaisista maailmanparantajiin. Eläimistä mukana ovat muun muassa hylje ja susi. Kerrontaa leimaa vakava leikillisyys.”Aallon pohjalta sen harjalle nousua riittää yli kymmenen metriä. Ei se ole aalto. Se on vesirinne, kauhea ylämäki, jonka harjalta alas on suoraa laskua toiset toistakymmentä metriä.Ei voi sanoa varmasti, koska ei ole metrimittaa käytössä. Eikä valoa mitata. Pelkkää pimeää, mustaa vettä.Eikä aalto laskeudu. Se on rotko, johon liike tipahtaa. Kovaan pintaan kuin kallioon.Ja saman tien uusi nousu. Näyttää kuin päin tummaa muuria olisi syöksymässä.”FT, KT Markku Varis on aikaisemmin julkaissut kolme kaunokirjallista teosta: Pena Peura (2016), Saalistus (2016) ja Sammakkolampi (2018). Lisäksi hän on julkaissut yli kymmenen tieteellistä teosta.

Kirja on puheenvuoro sivistyksen ja kulttuurin, erityisesti taiteiden, puolesta. Pontimena tekstien kirjoittamiselle on vähitellen paisunut hätä siitä, että ihmiset eivät juuri välitä kumpaisestakaan - eivät sivistyksestä eivätkä kulttuurista.Taidemuodot rajoittuvat musiikkiin, kuvataiteeseen, teatteriin, elokuvaan ja kirjallisuuteen. Sivistyksen näkökulmasta pohdittavaksi tulee, mitä on suomalaisuus tai onko sitä edes olemassa. Maapalloistuvassa arjessa kysymys on elintärkeä.FT, KT Markku Varis on aikaisemmin julkaissut neljä kaunokirjallista teosta: Pena Peura (2016), Saalistus (2016), Sammakkolampi (2018) sekä Visiot ja virukset (2019). Lisäksi hän on julkaissut toistakymmentä tieteellistä teosta.

Veikko Haakana oli kirjailija-opettaja, joka jätti pysyvän jäljen kotimaiseen eräkirjallisuuteen. Eräkirjojen lisäksi hän julkaisi paljon muuta, suurelta yleisöltä katveeseen jäänyttä tekstiä.Tämä kirja valaisee Veikko Haakanan elämänvaiheita ja perehdyttää hänen kirjalliseen tuotantoonsa. Kyse ei ole varsinaisesta elämäkerrasta vaan laajasta reportaasista, jossa pääsevät ääneen kirjailija ja hänen sanomansa. Teoksen lukija saa käsityksen, kuinka monipuolisesti eräkirjaa ylipäänsä on mahdollista tarkastella. Haakana matkanjohtajana on suvereeni.Haakanan persoonaa kirjan kirjoittaja lähestyy henkilökohtaisten muistojen, haastattelujen ja Haakanan omien arkistojen varassa. Kirjojen luennassa esiin kohoaa kymmenkunta asiaa, joiden valossa Haakanaa on mahdollista tarkastella. Osittain kyse on kirjallisuusanalyysistä, mutta teos ei sitoudu mihinkään teoreettiseen oppisuuntaan vaan lukee Haakanaa aina sen mukaan, mikä kulloinkin vaikuttaa järkevältä.Mitkä teokset Haakana nosti tärkeimmiksi tuotannossaan? Miksi viimeinen kokoelma oli omakustanne? Kuka oli Haakanan muusa? Näihinkin kysymyksiin käsillä oleva kirja vastaa vain lyhyesti. Enemmän tavataan Haakanan julkaisemia teoksia, varsinkin runoja. Sekaan ei sotketa kovinkaan paljon kirjallisuustieteen termejä, sillä on olemassa luottamus lukijaan. Hän tietää, mitä hän on tekemässä.Teoksen tekijä Markku Varis oli Veikko Haakanan oppilas Sodankylän Sattasessa. Siksi Haakana-kirjaa sävyttää kirjoittajan henkilökohtainen näkemys. Ei olla lukemassa objektiivista analyysiä vaan subjektiivista suhtautumista.Mutta jotta jotain todella uutta olisi mukana, Haakanan eräs kirjeenvaihtokaveri antoi käyttöön käymänsä kirjeenvaihdon 17 vuoden ajalta. Kirjeet valaisevat mietteitä, joita kirjoissa ei ole luettavissa.Teos täydentää Markku Variksen kirjoissa Ikävä erätön ilta (2003) ja Saalistus (2016) esitettyjä Haakana-analyysejä. Tällä kertaa viittaukset muuhun kirjallisuuteen kuin Haakanaan ovat niukkoja mutta sitäkin jännittävämpiä. Eniten esillä on Haakanan tuttavuus eräklassikon A. E. Järvisen kanssa.

Smuglari kertoo syksystä 1915 ja jääkäreiksi haaveilevien nuorukaisten etapista Perämerellä Kemin ja Haaparannan välillä. Se kertoo myös maailmanpolitiikasta, romantiikasta ja merenkäynnistä, hieman rikollisuudestakin. Päähenkilö Allu on Ylitorniolla varttunut joppari eli smuglari eli salakuljettaja. Tahtomattaan hän ajautuu osaksi maailmanlaajuisia selkkauksia. Allun oikeudentaju on vahvempi kuin monen muun rikollistaustastaan huolimatta. Allun ohessa kirjassa esiintyy muutamia historiallisia henkilöitä, muiden muassa Lenin ja Stalin. Kirjan tärkeimmälle naisellekin on esikuva, mutta senpä saa lukija itse päätellä. Hän on jännittävä voima kaikkien käänteiden alkuunpanijana. Smuglari on Markku Variksen viides kaunokirjallinen julkaisu. Lisäksi FT, KT Varis on julkaissut 15 tietokirjaa, viimeisimpänä Atrain & Nordin kustantamat Sivistynyt lehmä (2020) ja Haakana-elämäkerta (2021).