Kirjahaku

Kitara on säilyttänyt suosionsa monipuolisena ja lähes kaikkiin musiikkigenreihin ja musisointitilanteisiin sopivana säestys- ja sooloinstrumenttina. Kitaralla voi säestää lauluja, ja sillä voi esittää soolonumeroita alkeistasolta kaikkein vaativimpiin virtuoosikappaleisiin.Kitaransoiton opetus on ollut vuosikymmenten ajan myös koulujen, kansalaisopistojen ja musiikkiopistojen vakio-ohjelmassa. Kokenut kitaran- ja viime vuosina myös ukulelensoiton opettaja Markus Rantanen on kirjoittanut yleistajuisen opaskirjan koulujen opetuksen tarpeisiin. Kitara - kaikki soittaa! soveltuu erinomaisesti myös itsenäiseen soitonopiskeluun - iästä riippumatta.Kitara - kaikki soittaa! neuvoo soittamisen ensi askelet havainnollisesti - ja Juho Juntusen kitara-aiheisen sarjakuvituksen ansiosta myös hauskasti. Kirja jatkaa suositun Ukulele - kaikki soittaa! -oppikirjan jalanjäljissä: hyvä opetus voi olla samanaikaisesti sekä täyttä asiaa että sutkautuksia oppikirjan piirroshahmojen puhekuplissa.

Vallitsevan mielikuvan mukaan säkkipilli on skotlantilainen kansansoitin, jota soitetaan kilttiasussa ja kovaa. Mielikuva kääntyy ensin päälaelleen ja sitten unohtuu, jos perehtyy Markus Rantasen tavoin säkkipillin kaksituhatvuotiseen historiaan. Se alkoi Lähi-Idästä ja Kreikasta; aluksi säkkipilli oli säkkiin yhdistetty ruokopilli. Sittemmin soitin kehittyi erityisesti Italiassa ja Ranskassa, ja ennen pitkää säkkipillien soitinperhe oli tunnettu koko Eu- roopassa niin kuningashovien barokkiorkestereissa kuin myös kansan parissa.Tavallisen kansan parissa säkkipillin säkin rakennusaineeksi on kelvannut periaatteessa mikä tahansa ilma- ja vesitiivis materiaali hylkeen mahalaukusta ja sian virtsarakosta vuohen ja koiran nahkaan. Ylhäisön parissa säkkipilli sen sijaan päällystettiin hienoimmalla sametilla, ja itse soitin tehtiin norsunluusta tai eebenpuusta.Säkkipilli oli suosituimmillaan barokin aikana erityisesti Ranskan hovissa. Vielä 1900-luvun alussa säkkipilli oli tärkein soitin häissä ja tanssiaisissa eri puolilla Eurooppaa. 1950-luvulta lähtien soitinta kohtaan virisi uudelleen laaja globaali kiinnostus, joka on jatkunut näihin päiviin asti.Muusikko ja musiikkikirjailija Markus Rantanen on aiemmin julkaissut erityisesti ukulelen soittoa käsitteleviä teoksia. Monet niistä hän on kirjoittanut yhdessä Arto Julkusen kanssa, muun muassa ensimmäisen suomenkielisen ukuleleteoksen Suuri ukulelekirja.

Etteivät laulut meiltä unohtuisi - perinteenkerääjä Väinö Pesolan matka Vakka-Suomeen -teos esittelee monipuolisen musiikkimiehen Väinö Pesolan (1886-1966) elämänvaiheita ja hänen suomalaista musiikkielämää rikastuttaneita aikaansaannoksiaan. Kirjan pääpaino on hänen perinteenkeruumatkassaan Vakka-Suomen maille vuonna 1909. Kirjassa olevat laulut Pesola keräsi tuolloin Uudeltakirkolta (nyk. Kalanti), Laitilasta, Kodisjoelta ja Karjalasta.Kirjan tekijä Markus Rantanen muokannut kirjaan valitut 45 laulua laulettavaan muotoon ja varustanut ne sointumerkinnöin. Hän on kirjoittanut nykylukijan tueksi laulujen, tanssien ja Pesolan päiväkirjamerkintöjen ympärille historiallisia kehystyksiä.Tämä kirja on luonteva jatko-osa teokselle Prenttelin Hessu - Värikkään kansanviulistin tarina ja laulut (Puukenkki Kustannus 2019).

Henrik Toivonen [1857-1936] oli pelimanni, joka tunnettiin ja muistetaan yhä Vakka-Suomessa paremmin nimellä Prenttelin Hessu. Komeaääninen ja taitava kansanviulisti oli värikäs ja monipuolinen persoona, joka tupaan tullessaan toi mukanaan iloa ja eloa häihin ja muihin juhlatilaisuuksiin. Soiton ja laulun lisäksi jutuniskijä Prentteli valmisti puusta taidokkaita käsitöitä, toimi maallikkosaarnaajana sekä sijaiskanttorin tehtävissä. Melkoisesta kiertolaiselämästä huolimatta hän elätti perhettään Maria-vaimonsa kanssa Laitilan Pehtsalossa.Merkittävä kimmoke kirjan tekoon ajoittuu vuoteen 2009, jolloin teoksen tekijä Musiikin maisteri Markus Rantanen sattumalta törmäsi ensimmäistä kertaa Prenttelin Hessun yhteen laulutekstiin. Tästä alkoi varsin pitkällinen musiikillinen salapoliisityö, jonka lopputuloksena tässä kirjassa on kattavan elämäntarinan lisäksi kaikkiaan 48 Prenttelin Hessun aikanaan esittämää laulua nuottien kera. Kappaleiden yhteyteen on koottu tiiviit tietopaketit, joiden avulla lukija pystyy näkemään laulujen taakse ja sitä ajan kuvaa, jossa tämä monella tapaa merkittävä pelimanni on aikalaisena elänyt ja laulujansa esittänyt. Kirjan tekijä Markus Rantanen (s. 1981) on monipuolinen musiikkialan toimija, joka on valmistunut maisteriksi Sibelius-Akatemian kansanmusiikin osastolta vuonna 2012.