Kirjahaku

Koskettava kuvaus kahdesta kaupungista, ihmisestä ja kohtalosta keväällä 1918.Eletään pelottavia aikoja. Kajaanissa värvätään miehiä rintamalle - yksi heistä on nuori valkokaartilainen Urho "Känä" Kekkonen. Hän miettii tulevaisuuttaan ja riiustelee Ailinsa kanssa. Samaan aikaan Haminassa lasitehtaan työmies Alfred "Reeti" Riipinen aloittaa tiedonantajana punaisissa. Hän kantaa huolta sairaasta äidistään ja rakastaa Anniaan.Valkoiset, joukossaan sotakirjeenvaihtaja Känä, valtaavat kaupungin toisensa perään ja saapuvat lopulta Haminaan, jonka järjestyspäälliköksi on valittu Reeti. Nuorukaisten tiet kohtaavat, ja loppu on historiaa.Romaanissa on hyödynnetty Urho Kekkosen sotamuistelmia.

Tanssilavojen Suomi kertoo elämästä tanssilavoilla monelta kulmalta: se kertoo lavoista ja niiden rakentajista, tanssimuusikoista kyläpelimanneista tangokuninkaisiin, tanssijoista haaveineen ja toiveineen, 1950-luvusta lavanrakennusbuumeineen ja Olavi Virtoineen, 1960-luvusta ja Satumaasta, 1970-luvun suuresta humppabuumista ja maaltapaosta, 1980-luvusta ja The Agentsista, tästä päivästä ja lavatanssien tulevaisuudesta. Teoksessa pääsevät ääneen niin entiset kuin nykyisetkin tanssijat, tanssien järjestäjät, tanssimusiikin ammattilaiset, puhvettien kahvinkeittäjät ja toisensa tanssiparketeilta löytäneet ja liikunnasta iloinneet ihmiset.

Karjalan Kannaksen metsänomistus oli ennen toista maailmansotaa pientilavaltaista. Pääosa Vuoksen varren rehevistä seuduista ja Itä-Kannaksen mäntykankaista oli yksityisten ihmisten omistuksessa. Sodan seurauksena he menettivät kotitilansa.Kannaksen metsäluonto, metsien historia ja niiden hoito poikkesi merkittävästi muusta Suomesta. Metsissä näkyi Pietarin läheisyys sekä teollistuvan yhteiskunnan lasku- ja nousukaudet. Lähes kaikkien Suomen merkittävimpien metsäteollisuusyritysten juuret ovat Karjalassa. Millaiset metsät Kannaksella jäivät uuden rajan taakse? Entä millaista oli niiden hoito, ja millaisia olivat niiden hoitajat ennen vuotta 1939? Martti Linna (s. 1966) on haminalainen metsätalousinsinööri ja kirjailija. Hän on kirjoittanut mm. romaaneja, novelleja ja historiikkeja.

Entä jos Saksa olisikin voittanut?SS-valtakunnanjohtaja on valinnut Manfred Karstin Friedrichshavenin uudeksi Kreisleiteriksi. Finnmark, Manfredin ja hänen vaimonsa Renaten uusi kotiseutu tunnetaan kautta Suur-Saksan puhtaasta arjalaisuudestaan. Manfredin on pantava toimeen operaatio Niobe, tuhansien uusien ihmisten asuttaminen Friedrichshaveniin. Hän voi olla ylpeä tehtävästään ja esi-isistään. - vai voiko? Niobe on tarina suuresta aatteesta, suuresta valheesta ja rakkaudesta rotupuhtaassa Suomessa. Martti Linnan (s. 1966) teos Le Royaume des perches oli ehdolla vuoden parhaaksi ranskaksi käännetyksi rikosromaaniksi vuonna 2013.

Viikinkejä, keisareita ja kuninkaita. Kalastajia, kauppiaita, hylkeenpyytäjiä ja sotilaita. Veneenrakentajia, laivureita, merimiehiä ja kivipiikoja. Hylynryöstäjiä, pirtutrokareita ja lainvalvojia samoilta tuulisilta rannoilta ja saarilta.Itäisellä Suomenlahdella on pitkä yhteinen historia rantojensa asukkaiden kanssa. Karu, kaunis ja herkkä merialue kertoo vieraalleen tarinoita itsestään ja ihmisistään joka kerta, kun saavut sen vieraaksi.Mutta vain, jos haluat ne nähdä, kuulla ja tuntea.Martti Linna (s. 1966) on haminalainen kirjailija ja toimittaja. Hän on kirjoittanut useita proosa- ja tietokirjoja.

Kesällä 1990 ensimmäisen kerran vietetystä Hamina Tattoosta on kehittynyt yksi maailman arvostetuimmista sotilasmusiikkitapahtumista. Taitavien sotilassoittajien ympärille rakentuu vanhassa ympyräkaupungissa joka toinen kesä eloisa festivaali, joka yhdistää kaikista ilmansuunnista saapuvia ihmisiä. Tämä teos kertoo Hamina Tattoosta, sotilasmusiikin historiasta ja sen esittäjistä, sekä ihmisten kohtaamisista maailmanluokan pikkukaupungissa. Hamina Tattoo on jotakin, joka jokaisen kannattaa kokea!

Hans Gutzeitin, William Ruthin, Rudolf Waldenin ja Antti Ahlströmin kaltaiset metsäpatruunat perustivat eri puolille Suomea Kaukaan, Nokian, Sunilan, Tervakosken ja Kemin kaltaisia teollisuusyhteisöjä tehtaineen, asuinalueineen, kirkkoineen ja kouluineen. Suomi nousi hyvinvointivaltioksi jalostamalla metsiensä vihreää kultaa. Noiden miesten ja naisten luomalla vauraudella ja hyvinvoinnilla on ollut, ja on yhä tärkeä ja näkyvä rooli niin Suomen itsenäistymisessä, kansainvälistymisessä, liikenneyhteyksien rakentamisessa, arkkitehtuurissa, taiteen rahoituksessa kuin suomalaisten jokapäiväisessä arjessakin. Kirja on värikäs ja kiehtova tarina metsäpatruunoiden elämästä, työstä ja merkityksestä Suomelle 1700-luvulta aina näihin päiviin saakka. Kirjaansa varten Linna paitsi keräsi tarinoita patruunoista, kiersi myös kameran kanssa kuvaamassa heidän työnsä tuloksia eri puolilla Suomea.