Kirjahaku

»En otroligt gripande berättelse om exil och människans längtan efter ett hem.« Jonas Eklöf, Nyhetsmorgon TV4»En oerhört fint berättad historia om krigets brutalitet och exilens smärta.« Yukiko Duke, Vi läserDet är februari 1940 i finska Karelen. Tjugotreåriga Alli har två önskningar: att undkomma kriget och att få leva som fiskare som sin far. Men livet tar inte hänsyn till hennes drömmar.Finska vinterkriget slutar med en dyrköpt fred och stora delar av Allis älskade Karelen tillfaller Sovjetunionen. Hon tvingas lämna sitt hem och fly västerut.Väl i Österbotten väntar ytterligare utmaningar – nya levnadsvillkor, stora kulturella skillnader och vardagen på ett militärsjukhus.I Karelen är stränderna tomma och de enda som vänder åter är fåglarna.Kan en fiskardotter, van vid sjön Ladogas friska vindar och låga vågor rota sig på nytt i Österbottens flacka landskap?Innan fåglarna vänder åter är finska Merja Mäkis glimrande debutroman om tillhörighet, exil, krigets brutalitet och människans förunderliga förmåga att knyta nya band.

»En otroligt gripande berättelse om exil och människans längtan efter ett hem.« Jonas Eklöf, Nyhetsmorgon TV4»En oerhört fint berättad historia om krigets brutalitet och exilens smärta.« Yukiko Duke, Vi läserDet är februari 1940 i finska Karelen. Tjugotreåriga Alli har två önskningar: att undkomma kriget och att få leva som fiskare som sin far. Men livet tar inte hänsyn till hennes drömmar.Finska vinterkriget slutar med en dyrköpt fred och stora delar av Allis älskade Karelen tillfaller Sovjetunionen. Hon tvingas lämna sitt hem och fly västerut.Väl i Österbotten väntar ytterligare utmaningar – nya levnadsvillkor, stora kulturella skillnader och vardagen på ett militärsjukhus.I Karelen är stränderna tomma och de enda som vänder åter är fåglarna.Kan en fiskardotter, van vid sjön Ladogas friska vindar och låga vågor rota sig på nytt i Österbottens flacka landskap?Innan fåglarna vänder åter är finska Merja Mäkis glimrande debutroman om tillhörighet, exil, krigets brutalitet och människans förunderliga förmåga att knyta nya band.

Sommaren 1942 återvänder Larja till sitt hem i Olonets. Det råder tillfällig fred i den här delen av Karelen, som nyligen återvunnits från de sovjetiska ockupanterna. Larja möts av brända huskroppar och beskedet att hennes buabo Matja, byns professionella gråterska, är dödligt sjuk. Medan hon tar hand om farmodern lyssnar Larja på nordanvinden som går genom träden och upptäcker att även hon besitter gåvan att förmedla andras sorg. Men ska hon också uppbåda kraften och modet att hantera sin egen?I Larjas närhet finns den finska soldaten Tuomas, men på den sovjetiska sidan strider hennes ungdomskärlek Misa. Hon vet inte längre vad hennes hembygd kallas, hur ska hon då kunna veta var hon hör hemma?Jag ger mina tårar är en gripande skildring av en ung kvinna som har vuxit upp i olika kulturer på gränsen mellan två länder. Det är Merja Mäkis andra roman och en fristående fortsättning på den kritikerrosade debuten Innan fåglarna vänder åter.

Sommaren 1942 återvänder Larja till sitt hem i Olonets. Det råder tillfällig fred i den här delen av Karelen, som nyligen återvunnits från de sovjetiska ockupanterna. Larja möts av brända huskroppar och beskedet att hennes buabo Matja, byns professionella gråterska, är dödligt sjuk. Medan hon tar hand om farmodern lyssnar Larja på nordanvinden som går genom träden och upptäcker att även hon besitter gåvan att förmedla andras sorg. Men ska hon också uppbåda kraften och modet att hantera sin egen?I Larjas närhet finns den finska soldaten Tuomas, men på den sovjetiska sidan strider hennes ungdomskärlek Misa. Hon vet inte längre vad hennes hembygd kallas, hur ska hon då kunna veta var hon hör hemma?Jag ger mina tårar är en gripande skildring av en ung kvinna som har vuxit upp i olika kulturer på gränsen mellan två länder. Det är Merja Mäkis andra roman och en fristående fortsättning på den kritikerrosade debuten Innan fåglarna vänder åter.

Haluatko lukea tarinan, joka jättää vahvan muistijäljen? Merja Mäen koskettava romaani Ennen lintuja kertoo nuoresta evakosta. Pitkän taipaleen päässä Allia odottavat sukulaisten armopalat ja vieraat tavat. Voiko Laatokan tyrskyihin tottunut juurtua Pohjanmaan lakeuksille? Voiko rakkaus sammuttaa raastavan koti-ikävän? Koskettava romaani nuoresta evakosta ja raastavasta koti-ikävästäHELMIKUU 1940. Parantajan opissa ollut Alli pakenee Sortavalasta pommituksia ja hiihtää Laatokan jään yli kotisaareen. Hänellä on mielessään kaksi toivetta: päästä pakoon sotaa ja jatkaa isän jalanjälkiä kalastajana äidin kiivaasta vastustuksesta huolimatta.Sota ei kuitenkaan pienen ihmisen toiveita kuuntele. Kotitanhuvat luovutetaan Neuvostoliitolle, ja Allin on lähdettävä raskaalle evakkotaipaleelle kohti Seinäjokea. Siellä hän joutuu kohtaamaan isän sukulaisten armopalat, vieraat tavat ja työn sotasairaalassa.Vain tyhjät rannat odottavat Karjalassa muuttolintuja. Voiko Laatokan meren tyrskyihin ja tuuliin tottunut kalastajantytär juurtua Pohjanmaan laveille pelloille? Entä mikä tekee kodin - rakkaus toiseen ihmiseen vai tutut maisemat?Kauhavalla asuva Merja Mäki (s. 1983) on äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja, joka on tutkinut sotaa viiden vuoden ajan romaania työstäessään. Hänellä on karjalaisia sukujuuria Käkisalmessa.

Larja palaa kesällä 1942 opettajaleiriltä kanta-Suomesta kotiin Aunuksen Karjalaan. Vastassa on hiiltyneitä hirsiä, jotka sojottavat kohti taivasta, ja kotiovella lemahtaa huoli. Matja-buabo, kylän arvostetuin itkijä, on kuolemansairas. Pikkusisko Pola kantaa sydämensä alla salaisuutta.Äidin villiruusut kukkivat vehmaina kodin nurkalla, mutta vuosia sitten syvään itään tuomittujen vanhempien kohtalosta ei ole tietoa. Jatkoleiri saa jäädä, ja Larja hyväksyy opettajan apulaisen paikan kansakoulusta.Seutu kasvattaa uutta ja suree vanhaa. Isoäitiä hoitaessaan Larja kuuntelee pohjoistuulessa puiden viestejä ja löytää itkunlahjan. Vainajan saattaminen tuonilmaisiin vaatii kuitenkin rohkeutta.Rajalla on totuttu luovimaan sodissa, mutta rakkaus ei tunnusta maata. Tuuli kulkee miten tahtoo. Voiko tuulen tyttö seurata kutsua?

Helmikuu 1940. Parantajan opissa ollut Alli pakenee Sortavalasta pommituksia ja hiihtää Laatokan jään yli kotisaareen. Hänellä on mielessään kaksi toivetta: päästä pakoon sotaa ja jatkaa isän jalanjälkiä kalastajana äidin kiivaasta vastustuksesta huolimatta.Sota ei kuitenkaan pienen ihmisen toiveita kuuntele. Kotitanhuvat luovutetaan Neuvostoliitolle, ja Allin on lähdettävä raskaalle evakkotaipaleelle kohti Seinäjokea. Siellä hän joutuu kohtaamaan isän sukulaisten armopalat, vieraat tavat ja työn sotasairaalassa.Vain tyhjät rannat odottavat Karjalassa muuttolintuja. Voiko Laatokan meren tyrskyihin ja tuuliin tottunut kalastajantytär juurtua Pohjanmaan laveille pelloille? Entä mikä tekee kodin - rakkaus toiseen ihmiseen vai tutut maisemat?Kauhavalla asuva Merja Mäki (s. 1983) on äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja, joka on tutkinut sotaa viiden vuoden ajan romaania työstäessään. Hänellä on karjalaisia sukujuuria Käkisalmessa.

Nuori Saara pakenee hallitsevaa äitiään kauas meren taa, Kydoniaan. Hän tapaa Audreyn, ja Audrey merkitsee Saaran omakseen antamalla tälle nimeksi Tijua. Kuitenkaan rakastua ei saa, koska kesän kuuluu olla seikkailu. Sitä paitsi Audrey tapailee isoa ja vakavaa.Vuosia myöhemmin Tijua tulee vihdoin raskaaksi Seigille, joka on merkittävä mies sulkeutuneessa Veden ja maan liittolaisten uskonpiirissä. Tapojen mukaisesti Tijua matkustaa uppokotoon odottamaan uppoistaan syntyväksi. Liittolaisiin on juuri vihitty uusi jäsen, Audrey, ja hän alkaa työskennellä vedestäjänä uppokodossa. Yhtäkkiä naiset ovat taas Kydonian Tijua ja Audrey, ja samaan aikaan liittolaisissa kuohuu. Yhteisö ei hyväksy mitään perinteistä poikkeavaa, etenkään sillä hetkellä, kunulkopuolisessa maailmassa on ryhdytty hedelmöittämään lapsia kolmen vanhemman geeneistä.Merja Mäki toimii lukion äidinkielen ja kirjallisuuden lehtorina. Nord-booksin julkaisemien lasten fantasiaromaanien (Venesataman Tillinka ja meriseikkailu, 2012 sekä Venesataman Tillinka ja Vaaralliset vuoret 2014) lisäksi häneltä on julkaistu viime aikoina yhteisteoksia ja novelleja. Pohjanmaan taidetoimikunta on tukenut Kaksi vettä -käsikirjoituksen kirjoittamista puolivuotisella apurahalla. Käsikirjoituksen lääketiedettä sivuavat seikat on tarkistanut kätilö Henna Pyykkö.

Jo Kuu-Koo-Kuukeli-kirjassa esiintynyt Unilehmä on palannut! Tällä kertaa Eino ja hänen huoneensa tapetissa asustava Unilehmä kohtaavat Joulumaassa Joulupukin poroineen. Mahtavatko lapset saada lahjansa tänä jouluna vai onnistuuko Pohjan noita estämään lahjojen jaon?

Tuisku on vastoin tahtoaan muuttanut kaupungista Utumäelle. Siellä hän tapaa pisamakasvoisen tytön, Mielikin. Jännittävä lentomatka Mielikin Ruusulinnulla päättyy kamalalla tavalla, kun joen vetehinen kaappaa Mielikin mukanaan Hiitolaan. Tuisku ryhtyy pelastamaan uutta ystäväänsä ja houkuttelee seikkailuun myös sisaruksensa Samelin ja Camomillan. Hiitolassa odottavat luonnokkaat, villi poika Tapio ja kaikkein pahimpana puiden emuu. Lopulta jopa isän apua tarvitaan, vaikka isä onkin inhottavasti rajoittanut Minen pelaamista puhelimella.Seikkailussa Tuisku ymmärtää, että ainoastaan pelisovellusten maailma ei ole hurja, sillä todellisessa elämässä ihmistä ei voi päivittää. Toisaalta Tuisku on oppinut Minestä taitoja, jotka osoittautuvat välttämättömiksi Hiitolassa selviämiselle.

Unilehmä ja Eino kuulevat maukuvilta pajunkissoilta, mitä pääsiäisen noita oikein jahtaa. Vapputorilla Julma-koira kaappaa Unilehmän mukaansa romutaloon. Hammaskeiju vie Einon hampaan, joka on pakko saada takaisin ennen esikoulun kevätjuhlaa.Unilehmän kevätkirja kertoo kolme itsenäistä satua keväästä ja sen perinteistä. Jokaiseen satuun kuuluu pieni tietolaatikko yleisimmistä juhlatavoista. Merja Mäen Unilehmä-satuja on ilmestynyt aiemmin kirjoissa Unilehmän joulutarina ja Kuu-Koo-Kuukeli ja muita vuodenaikasatuja. Kuvitus on Kristiina Mäkimattilan.

Unilehmä saa sisaren, kun Eino alkaa maalata. Hurja Sisko johdattaa Einon kesäseikkailuihin Jäätelöpuistoon, hiekkalaivaan ja kauhujunaan. Silloin tylsyys Einon kesälomalla päättyy, eikä poika enää ehdi kuunnella Unilehmän iltalauluja. Unilehmästä sisar ei sittenkään ole pelkästään hyvä asia. Lopulta painajaisetkin päättyvät, kun keskenään erilaiset sisarukset löytävät tavan toimia yhdessä.Merja Mäen Unilehmän kesäkertomus on jatkoa kirjoille Unilehmän joulutarina (2017) sekä Unilehmän kevätkirja (2020). Unilehmä-satuja on julkaistu myös kokoelmassa Kuu-koo-kuukeli ja muita vuodenaikasatuja (2014). Kuvituksen on tehnyt Kristiina Mäkimattila.

On helmikuu 1940. Alli pakenee pommituksia Sortavalasta ja hiihtää Laatokan jään yli kotisaareen, Hänellä on kaksi toivetta: päästä pakoon sotaa ja jatkaa isän työtä kalastajana. Sota on kuitenkin ankara. Kotiseutu luovutetaan Neuvostoliitolle, ja Alli joutuu evakkotielle toiselle puolelle Suomea. Siellä hän joutuu kohtaamaan vieraat tavat. Voiko vieraisiin maisemiin juurtua? Mikä tekee kodin? Merja Mäen kiitellyn romaanin on selkokielelle mukauttanut Sanna-Leena Knuuttila.