Kirjahaku

Heinäkuussa 1937 lentäjä Amelia Earhart haaksirikkoutuu Electra-koneellaan Tyynenmeren autiolle saarelle. Seikkailijan ennätysmatka maailman ympäri katkeaa, mutta toivo poispääsystä ei sammu. Saarella Earhart ajattelee elämänsä ihmisiä ja vaiheita ja lähettää radioviestejä hiljalleen aaltoihin vajoavan Electransa ohjaamosta. Toisinaan tuntuu kuin joku kuulisi.Tulevaisuuden pohjoisessa saarikaupungissa Puutarhuri haluaa herättää maailmasta kadonneen lumen ja pelastaa lapsensa Uuden Atlantin tulvilta. Muuttaja nauhoittaa lokia yhä erikoisemmista toimeksiannoistaan, ja Kuvataiteilija rakentaa pääteostaan, Musta Laatikko -installaatiota, joka toteuttaa hänen katoamisfantasiansa. Mikkosen vangitseva proosakerronta kieputtaa menneisyyden ja tulevaisuuden kudelmaksi, jossa ihmisen ikuinen yksinäisyys ja yhteyden kaipuu sekä merkityksen ja pelastuksen etsiminen peilautuvat nykyhetkemme suuriin teemoihin.

Nainen on matkalla synnyttämään esikoislastaan. Samaan aikaan sikiön sydänäänten kanssa hänen sisällään on herännyt toinen, vanhempi olento: hirviö, elävä tyhjiö. Se on ollut pitkään vaiti, mutta nyt se haluaa jotakin.Nainen ymmärtää, että hänen on kohdattava hirviö, jotta se suostuisi väistymään, antaisi lapsen elää.Kun hirviö alkaa puhua, muistin pyörre avautuu ja esiin nousevat naisen henkirikoksen uhriksi joutunut pikkusisko ja talvisodan aikaiselta vankileiriltä selvinnyt isoäiti. Syyllisyyden sirpaleet on kylvetty tuhossa, jossa toiset jäävät henkiin ja toiset eivät.Minna Mikkonen kirjoittaa omakohtaisessa teoksessaan kohti painajaista ja sen läpi. Sydänhirviö on ravisteleva romaani ylisukupolvisista taakoista ja surusta, toivon mahdollisuudesta ja uuden tarinan kirjoittamisesta.

Kuka tietää lopulta, mikä voima on muistilla, toivolla, totuudella, tai sillä että uskaltaa puhua?Minna Mikkosen esikoisromaani on tarina tavallisesta perheestä, menetyksestä ja surusta, ja ennen kaikkea lapsen ihmeellisestä lahjasta tavoittaa valo pimeässäkin, kertoa se näkyväksi.Veini on kuusivuotias poika, jonka teini-ikäinen isosisko Meri on kadonnut. Meri on jossain muualla, ja Veini yrittää selvittää, missä. Merillä oli salaisuuksia, kuten kaikilla hänen ympärillään, eikä niistä saisi puhua. Myöskään Veini ei ker-ro omia tai muiden salaisuuksia, ei edes kuiskaamalla, vaan kirjoittaa ne siniseen muistivihkoonsa, samoin kuin tutkimuksensa siskon mahdollisista katoamisen paikoista.Veini haluaa muistaa Meristä kaiken ja piirtää samalla kuvaa perheestään: äidistä, joka pelkää joskus niin, ettei voi mennä ulos; isästä, joka piiloutuu hiljaisuuskääreeseen tai töihinsä; mummosta ja ukista korkean vaaran päällä sekä Merin ystävistä Virvestä ja Juhasta, jotka rakastavat Meriä kumpikin omalla tavallaan. Kirkkaana Veinin mielessä kulkevat isosiskon opetukset sekä kevyet ja painavat ajatukset, joita kaikki lähipiirin lapset ja aikuiset kantavat mukanaan sukupolvesta toiseen. Keräämistään tiedonmurusista Veini yrittää hahmottaa totuutta tapahtuneesta. Veinille on selvää, että asiat voivat olla totta vain, jos ne kerrotaan oikein. Minna Mikkonen (s. 1983) on sanataiteen sekatyöläinen: kirjoittaja, kirjoittamisen ohjaaja sekä kirjallisuudenopiskelija. Hän asuu ja työskentelee Oulussa. Mikkonen on opiskellut Oulun ja Jyväskylän yliopistoissa kirjallisuutta, filosofiaa ja kirjoittamista sekä työskennellyt lähihoitajana lasten ja vanhusten parissa.

Kirjailija Minna Mikkosen ja valokuvaaja Marcos Katzin yhteisjulkaisu Sinä kutsut minut käsittelee ihmissuhteita, yksinäisyyttä, yhteyttä ja sen katkoksia. Mikkosen runot ja Katzin mustavalkoiset valokuvat tallentavat hetkiä, joissa yhteys toiseen ihmiseen on löytymässä, jo löytynyt, katoamassa, tai jo kadonnut.