Kirjahaku

F. E. Sillanpään elämäkerta on elämänläheinen kuvaus Suomen ainoasta Nobel-kirjailijasta. Teos kertoo Sillanpään monivaiheisesta, myrskyisästä, syvien kriisien ja nousuvaiheiden täyttämästä urasta. Esiin tulee suomalaisen kirjailijan koko onni ja kurjuus, luovan innoituksen hetket suuren perheen ja vyöryn tavoin kasvavan velkataakan puristuksessa, kunnes kauan tavoiteltu palkinto hänet katharsiksen tavoin vapauttaa.Kirjailija Panu Rajalan siekailematon ja samalla kunnioittava kuvaustapa tuo kipsikuvaksi jähmettyvään suurmieheen uudenlaista särmää ja elinhermoa. Yhden kirjailijakohtalon kautta teos heijastaa Suomen yhteiskunnallista ja aatehistoriallista kehitystä autonomian ajoista itsenäisyyteen, sotiin ja selkiytyvään, muistelevan nostalgian täyttämään rauhan aikaan.

”Mikä mies oli Iki-Kianto? Syrjitty kirjailija, maanpetturi ja naissankari? Soturi ja sorrettujen puolustaja. Vapaan rakkauden ja moniavioisuuden kannattaja. Kirkon ja yhteiskunnan kaataja. Isänmaallinen intoilija ja asettumaton anarkisti. Papin poika, Nälkämaan keisari ja Rämsänrannan ruhtinas, Kainuun khaani ja Suomussalmen sulttaani. Epiteettejä ja salanimiä riittää. Löytyykö piiloleikin takaa oikeaa minää ollenkaan?”Panu Rajala kertoo vihdoin kirjallisuutemme värikkäimpiin hahmoihin kuuluvan Ilmari Kiannon (1874-1970) tarinan. Punaisesta viivasta kaikkien tuntema Kianto eli vaiherikkaan elämän vaihtuvine vaimoineen, ikämiehen rakkausdraamoineen ja tragikoomisine talousvaikeuksineen. Suomussalmella kirjailijan koti Turjanlinna paloi kaksi kertaa, ja talvisodan alkaessa isänmaan ystävää kohtasi vankilatuomio ja maineen menetys.Kurimuksistaan selvittyään kirjailijasta kehkeytyi hersyvä muistelija, ärisevä aikalaiskriitikko, Kekkosen juttukaveri ja koko kansan tuntema Iki-Kianto.

Vappuyönä 1963 melankolinen nuorimies istuu yksin tyhjässä huvilassa Laaksolahdessa ja miettii tulevaisuuttaan. Aamuun mennessä hän on tehnyt päätöksensä. Miehen tie vie oikeustieteen sijasta kirjallisuuden ja teatterin maailmaan.Panu Rajala kertoo muistelmissaan elävästi lapsuutensa Katajanokasta ja Punavuoresta ja 50-luvun koulupojan kokemuksista maineikkaassa poikakoulussa. Muistikuvat siirtyilevät taidokkaasti Helsingistä Tampereelle ja suvun maille Hämeenkyröön. Opiskeluvuodet Helsingin yliopistossa kuohuvalla 60-luvulla vaihtuvat elokuvamaailmaan ja värikkäisiin kokemuksiinRauni Mollbergin, Mikko Niskasen ja Matti Kassilan käsikirjoittajana.Väitöskirjatyö F. E. Sillanpäästä avaa vähitellen elämäkertakirjailijan ja teatterihistorioitsijan uran, joka johtaa kulttuurielämän moniin tehtäviin ja esitelmä- ja tutkimusmatkoille Suomen joka kolkkaan ja neljään maanosaan.Panu Rajala kertoo kaihtelematta elämästään, kohtaamistaan ihmisistä, julkisuudesta, kolmesta avioliitostaan, voitoistaan ja karvaista takaiskuistaan.

Panu Rajala kertoo kirjallisuutemme merkittävimmän kulttihenkilön Johan Ludvig Runebergin (1804-1877) tarinan.Runeberg toimi kotiopettajana Saarijärvellä ja Ruovedellä ja tutustui suomalaiseen kansaan. Hän rakastui pariin maalaisneitoseen, meni kihloihinkin, mutta nai sitten järkiperäisesti pikkuserkkunsa Fredrika Tengströmin. Hän muutti syksyllä 1828 yliopiston mukana Helsinkiin valmistuakseen akateemiselle uralle ja elätti kasvavaa perhettään opettajana ja lehtimiehenä.Runouden kannalta Runebergia kohtasi onnellinen haaksirikko: hänen tieteellinen uransa karahti kiville Helsingissä ja hänen oli vetäydyttävä latinan opettajaksi Porvooseen. Siellä hänen runosuonensa toden teolla puhkesi. Runebergia innoittivat edelleen hänen toistuvat rakastumisensa. Puoliso Fredrika pysyi hänen tukenaan ja loi itsekin uran kirjailijana.Runeberg pystytti teoksillaan ihannekuvan Suomen kansasta ja nosti antiikista periytyvän runokielen meillä uudelle tasolle. Vänrikki Stoolin tarinoillaan hän iski kansan mieliin sankarihahmot, joita on siteerattu näihin päiviin saakka. Maamme-laulu sinetöi hänen asemansa isänmaan ja luonnontunteen runoilijana.Runebergin ihailu saavutti jo hänen elinaikanaan ja varsinkin kuolemansa jälkeen palvonnan mittasuhteet. Mutta tunteeko kansa oman kansallisrunoilijansa ihmisenä? Panu Rajala ravistelee patsaan eloon ja sytyttää Johan Ludvigin intohimot uusiin liekkeihin.

Kirjailija Panu Rajalan Nuoruuteni näytelmät muodostaa trilogian, draamallisen kertomuksen, Nobel-kirjailija F. E. Sillanpään elämästä lapsuuden idyllisistä ajoista aina ammattikirjailijan alkaviin koettelemuksiin. Samalla näytelmissä on sosiaalinen kuvaus maaseudun köyhälistöstä nousevan taiteilijan vaikeuksista 1900-luvun alun Suomessa.Keskeisessä osassa on Sillanpään rehevä persoona kaihtailemattomasti kuvattuna, vierellään nuori uskollinen vaimonsa Sigrid sekä karttuva perhe. Näytelmien kieli hyödyntää maakunnan murteellista pohjaa, mutta ei pyri etnografiseen tarkkuuteen. Kansanomainen huumori on kaikkia näytelmiä kannatteleva elementti.Kantaesitetty Myllykolun Kesäteatterissa Hämeenkyrössä, Töllinmäen tohtori myös Pyynikillä ja televisiossa (Yle1).

Monet seikat yhdistävät F. E. Sillanpäätä, Eino Salmelaista ja Väinö Linnaa. Kaikki ovat hämäläisyyden kuvaajia omalla tavallaan. Kaikki tunsivat talonpoikaisen miljöön ja tehdaskaupungin, kaikki olivat ihmisen ja yhteiskunnan syvällisiä ymmärtäjiä. Kaikkien työ sai myös kansainvälisiä ulottuvuuksia.Panu Rajalan näytelmät tuovat esiin mestarien persoonallisia, vähemmän tunnettuja piirteitä. Linna-näytelmä pureutuu Tuntemattoman kirjoitusprosessiin. Samoin Sillanpään ja Salmelaisen taide syttyy elämään uudelleen.Itsenäisyyden juhlavuonna 2017 kaikki näytelmät saavat esityksensä omalla kulttuuripohjallaan Pirkanmaalla.Kaikkia yhdistävä teema? Kova tahto vie miehen läpi harmaan kiven. Periksiantamaton hämäläisyys on yksi itsenäisyytemme kulmakiviä.

Talvisodasta 80 vuotta 11/2019. Sen kunniaksi ilmestyy kirjailija, professori Panu Rajalan romaani Taipaleenjoen sankarista, runoilija Yrjö Jylhästä, joka lähtee viimeiselle taksimatkalle veljensä luo Turkuun, päättäneenä siellä ampua itsensä sotilaspistoolilla. Vuosi on 1956, Jylhän sairaus ja elämänväsymys painaa. Romaani on sisäinen monologi, joka kertaa mennyttä Tulenkantajien villiin vuosiin ja rakkauteen runoilija Katri Valan kanssa, kirjailija Olavi Paavolaisen ystävyyteen, traagiseen avioliittoon Kirsti Svenssonin kanssa, josta seurauksena syfilis. Yrjö Jylhän elämä on dramaattinen. Hänen talvisodasra kertova runoteoksensa Kiirastuli oli valtava menestys.Panu Rajala palaa teoksellaan tärkeään lähimenneisyyteen.