Kirjahaku

Historia elää arjessamme monin eri tavoin. Henkilökohtaiset muistikuvat ja käsitykset lähimenneisyyden tärkeiksi koetuista tapahtumista muokkaavat identiteettiämme, arvostuksiamme ja maailmankuvaamme. Näiden näkemysten perusteella luodaan helposti yleistyksiä "talvisodan hengestä" tai "työteliäästä kansasta" niin arkisessa keskustelussa kuin tiedotusvälineissäkin. Mutta millainen käsitys suomalaisilla todella on talvisodan, Kekkosen, laman tai Euroopan unioniin liittymisen merkityksestä? Suomalaiset ja historia luotaa ensimmäistä kertaa kattavasti suomalaista historiatietoisuutta. Se perustuu monivuotiseen Historiatietoisuus Suomessa -tutkimusprojektiin, jossa tuhansia suomalaisia pyydettiin kertomaan, mitä he ajattelevat menneisyydestä ja mitä merkitystä historialla heille on. Suomalaiset ja historia antaa äänen tavallisille kansalaisille ja avaa uuden näkökulman historiaan ja historian harrastamiseen. Se on suunnattu kaikille niille, joita kiinnostaa, ovatko suomalaiset keskimääräistä suurempia historiakulttuurin kuluttajia, näkyykö ihmisten poliittinen ajattelu vuoden 1918 sodan tulkinnoissa tai mitkä avainkokemukset erottelevat sukupolvia. Teos sopii historian harrastajan lukupaketiksi, koulujen opetusmateriaaliksi ja yliopisto-opetuksen kurssikirjaksi.

SDP:n Helsingin piirin puheenjohtajan VTT Pilvi Torstin 21.6.2016 julkaistava Vaalikirja - Mitä on olla ehdokas (Kalevi Sorsa -säätiö) johdattaa vaalikampanjoinnin raakaan arkeen julkisivujen takana. Poliittisessa kirjallisuudessa se on poikkeuksellinen, laajaa kannatusta keränneen mutta varakansanedustajaksi jääneen aktiivitoimijan analyysi, kuvaus ja samalla testamentti. Poliittinen päätöksenteko on joukkuelaji, jossa yksinäinen ratsastaja harvoin menestyy. Suomen vaalijärjestelmä korostaa kuitenkin henkilöä, jonka kovimpia kilpailijoita ovat usein samankaltaisen profiilin ehdokkaat omassa puolueessa. Paitsi äänistä, he kamppailevat keskenään myös niukoista resursseista, vaikutusvaltaisista tukijoista - ja rahasta. ”Vaalihuumassa ja ehdokaskuplassa rahan merkitys ja oma suhde rahaan hämärtyy”, Torsti kuvaa ja pohtii kampanjoinnin kilpavarusteluun rahoituskattoa. Hän asettuu kannattamaan myös listavaalia. Siinä on omat ongelmansa, mutta puolueiden korostuva rooli saattaisi vahvistaa demokratiaa. Vaalikirja on täynnä tunnetta yhdistettynä tiukkaan analyysiin. Torstin mukaan vaalit ovat ”yllättävän paljon kollegiaalinen ponnistus, joka yhdistää kaikkia ehdokkaina olleita vähän samaan tapaan kuin sama urheiluharrastus”. Oman kampanjansa ohella hän ammentaa runsaasti esimerkkejä myös kilpasiskojen ja -veljien piiristä.