Kirjahaku

Antti sen keksi: Äidin runoja on kadonnut vuosikymmenten kuluessa maailman tuuliin ja paljon on tallentamatta kansien väliin. Hän lähti keruumatkalle kuin Lönnrot, kroksit jalassa ja olkihattu päässä. Matka kulki monen mutkan kautta Yleisradioon ja yksityiskoteihin. Näyttelijä ja lausuja Aino-Maija Tikkasen kanssa he kiipesivät vintille. Aino-Maija vakuutti: ”Löytyy ne! Löytyy!” Löytyiväthän ne. Hänen erään lausuntailtansa Pirkko-osuudet olivat visusti tallessa vintin hyllyssä. Taikauskoisena loimaalaisena Antti kysyi: ”Äiti, mitäs tää tämmönen tietää, kun sun tekstejä tällai talteen kerään?” ”Häitä,” vastasin iloluontoiseen tapaani.Pirkko Jaakolan (s.1940, Loimaa) laaja tuotanto käsittää lukuisia näytelmiä, kuunnelmia ja tv-käsikirjoituksia. Hänen esikoisrunokokoelmansa Älä välitä, Arnold (1965, Tajo) sai aikanaan innostuneen vastaanoton. Palkitun tekijän omaperäinen, usein rytmikäs kirjoitustyyli on kantanut koko hänen uransa ajan. Se on kiehtova sekoitus surrealismia, anarkismia ja loimaalaista huumorintajua.

”Esikoisteokseni Älä välitä Arnold -runokirja kertoo, suurelta osin, ei-selkokielisesti, tapahtumista, ihmisistä, jotka elivät lähelläni Loimaan savimaalla, ympäristössäni, tietämättä että kirjoitin heistä. Surrealismi on siitä hyvä ase, että sen varjoon voi peittää kipeitä tuntoja, kirjoittamatta turhanpäiväisyyksiä.Runoilija Pentti Saarikoski nukkui Turussa krapulaansa Tajon kustantajapsykiatri Armo Hormian sohvalla. Päänaluseksi oli osunut runokokoelmakirjeeni Tajolle, jonka Saarikoski avasi, luki ja oitis suositteli Hormialle: ”Sinun on julkaistava tämä.” Niin tapahtui.Elämä on joskus yllätyksellistä, varsinkin suloisessa nuoruudessa. Kohtalo liitti yhteen krapulan, kustantamon ja rytmikkäät, näynomaiset runoni. Runoprinssini ratsasti sohvalla maaten täyttämään kainon toiveeni kustannussopimuksesta. Minä hyräilin, onnesta sykkyrällä:Sinä tunsit Arnoldsen matonkuteiksi leikatun hameen,sen keltaruusuisen, ruohonvihreän.Se kiristi kainaloistakun leikin kainaloistasinun kanssasi Arnold.Elämä oli mallillaan, Rollarit rokkasivat Yyterissä ja Beatlesit etsivät filosofista syvyyttä, elettiin ihanaa 1960-lukua, lähellä Woodstockin aikaa. Rakkaus roihusi ja kulttuuri kukoisti.”– Pirkko Jaakola, 2025

Teos on loimaalaisen kirjailijan Pirkko Jaakolan kirjoittama kirja, johon on kerätty Pirkon parhaita pakinoita vuosien varrelta ja myöskin ennen julkaisemattomia. Lisäksi kirjassa on runsas kuvitus menneiltä ajoilta. Kirjaan koottuja pakinoita on julkaistu useissa aikakaus- ja sanomalehdissä. Teksti on ajatonta, joten karsintaa ei ole tarvinnut tehdä siksi, että teksti olisi ollut vanhentunutta. Pirkko Jaakola on omaperäinen humoristi. Hän osaa taidokkaasti yhdistää maailmanmenon ja pienen ihmisen elämän ja saa meidät nauramaan paitsi tekstilleen, myös itsellemme. Tekstit ovat ajattomia ja niiden pariin voi palata uudelleen ja uudelleen.