Kirjahaku

Kuunarilaiva Uljas sijoitettiin takilattomana Rauman satamaan sille paikalle, missä se vuonna 1891 laskettiin vesille. Sen peräpeilissä näkyi vielä valkein kirjaimin taivaansinisellä pohjalla: Uljas - Rauma. Rauman kunniakkaaseen purjelaivastoon kuulunut kuunarilaiva Uljas purjehti Maailman merillä lähes 60 vuoden ajan. Se rakennettiin Rauman Pinokarin telakalla. Juhlallisin menoin Uljas upotettiin 40 metrin syvyyteen Rauman edustalla Valkeakarilla 4.6.1950.Uljaksen rakennutti kauppias Johan Nurminen (1851-1914), jonka vanhin poika John Nurminen (1877-1951) jatkoi isänsä liiketoimintaa. Alus oli viimeinen Raumalla rakennettu puinen purjelaiva. Se purjehti alusta loppuun saakka Nurmisen lipun alla.Toimittaja Niilo Nieminen (1911-1975) oli muuttanut Raumalle jo pikkupoikana ja suoritti siellä elämäntyönsä. Sanomalehti Länsi-Suomen palveluksessa hän oli 27 vuoden ajan ja kirjoitti runsaasti artikkeleita purjelaivojen ajalta. Hänen sydämensä sykki raumalaisuudelle ja hän oli myös perinteitä vaalivan Nortamo-Seoran jäsen. Vuonna 1948 hän kirjoitti muistelmansa Uljaksen omistajista, päälliköistä ja matkoista. Tämän ainoan kappaleen, kirjoituskoneella kirjoitetun ja havainnollisin valokuvin kuvitetun kirjan, on deponoinut (antanut säilytettäväksi) Rauman Museolle Kaisa Nieminen, toimittajan leski.Vuonna 2003 tämä julkaisu löytyi Rauman Merimuseon arkistojen kätköistä. Kaisa Niemisen luvalla John Nurmisen Säätiö on ottanut teoksesta näköispainoksen. Valkeakosken kirjasto tilasi tämän kirjan Tampereen Aluekirjastosta. Sen sisältöön perustuu kirjoittamani kirjan Uljas-kuunarin tiedot.

Sodan aikoihin koululainen opiskeli monella tavalla poikkeusoloissa. Miesopettajat olivat sodassa, vain vanhimmat saivat hoitaa siviilivirkaansa. Hekin kuuluivat sotilasjohtoon ja palvelivat pidempään tehtävissään. Vasta rauhan tultua he palasivat opetustehtäviin, usean viikon ajan vielä sotilaspuvuissaan. Vanhat oppikirjat vaihtoivat omistajaa, koska painokoneet saivat muita töitä. Linja-autoliikenne väheni muutamiin vuoroihin ja sotilaat olivat etusijalla. Junaliikenne toimi kiitettävästi. Seinäjoki risteysasemana oli vilkas. Tavarajunat liikkuivat eniten öisin.Koululaisten liikkuminen oli omatoimista. Pyöräkorjaamot pitivät polkupyörät ajokunnossa. Näin ikkunastani, miten koululaiset ajoivat kauppalaan tultuaan korjaamolle, sitten he kävelivät koululle. Monet hiihtivät lähialueilta oppikouluun tai tulivat junilla. Oppikouluverkosto oli harva, keskikouluja tai kokeilukeskikouluja käynnistettiin.

Luokanopettaja Rauno Salonen (eläkkeellä) s. 1930 on pakinoinut Valkeakosken Sanomissa 1970-1980 luvuilla. Uusi kirja, Runoja ja aforismeja 2, sisältää enimmäkseen kertovaan muotoon kirjoitettuja kuvauksia lapsuuden ja nuoruuden ajoilta sekä ensimmäisiltä opettajavuosilta.

Kirjailija kertoo isänsä Aleksi Salosen eläinhoidosta.

Luokanopettaja Rauno Salonen (eläkkeellä) on syntynyt Peräseinäjoella 1930, opettajana Alaviitalassa 1952-1963, Valkeakoskella Tietolan koulussa 1963-1990. Erikoistunut lukemis- ja kirjoittamishäiriöisten opettajaksi 1973. Pakinoinut eteläpohjalaisittain Valkeakosken Sanomissa 1970-1980-luvuilla (noin 120 pakinaa), joitten sisällöstä Pilot-kustannus Oy on tehnyt seuraavat kustanteet: Hollipäivä (2004), Kaken perheet ja kaverit (2005), Sinsallaa (2006), Henkilöitä matkani varrelta (2007), Lauluja Rauno Salosen teksteihin (2008) (saatavana kirjailijalta), Runoja ja aforismeja (2008). Mediapinta Oy on kustantanut teokset Runoja ja aforismeja (2009), Sodan liepeillä (2009) sekä isäni Aleksi Salosen eläinhoidosta kirjoitettu julkaisu Välskäriä kyydissä (2010). Rauno Salonen on osallistunut useille Eläkeliiton (MSL) kirjoittajakursseille Lehmirannassa, ohjaajina mm. kirjailijat Markku Hattula ja Arto Seppälä.

Rauno Salonen tutustui Paavo Vaitovaaraan (1917-1986) ollessaan yksivuotias. Alavudella syntynyt Paavo Vaitovaara teki elämäntyönsä valtamerilaivojen timpurina. Teos piirtää muotokuvan eteläpohjalaisesta lasten ja nuorten ystävästä, joka on jättänyt itsestään pysyvän muistijäljen monien aikalaistensa - myös kirjailija Salosen - mieleen. Rauno Salonen (s. 1930 Peräseinäjoella) on toiminut luokanopettajana ja koulunjohtajana Peräseinäjoen Alaviitalan koulussa sekä lukemis- ja kirjoittamishäiriöisten opetukseen erikoistuneena luokanopettajana Valkeakosken Tietolan ala-asteeella. Hän on pakinoinut eteläpohjalaisittain Valkeakosken Sanomissa 1970-1980-luvuilla ja julkaissut toistakymmentä teosta.

Rauno Salonen (s. 1930 Peräseinäjoella) tarkastelee uusimmassa teoksessaan hänen kotitalonsa palvelusväkeen kuuluneita henkilöitä sekä peräseinäjokelaisia sota- ja kotirintamalla palvelleita lottia. Salonen kuvailee ja dokumentoi tarkasti 1930- ja 40-luvuilla erilaisissa tehtävissä toimineiden peräseinäjokelaisten naisten töitä ja elämänvaiheita.

Muistoja ja tuokiokuvia kirjailijan lapsuus- ja nuoruusvuosien Etelä-Pohjanmaalta.

Tapahtumia Suomen puolustuksessa Suuren Pohjan sodan aikana. Östermyran patruunan, Gustaf August Wasastjernan näkymät Peräseinäjoen Viitalankylässä. Kotini ympäristö Aleksi-isäni kuvaamana ja havaintoihini liitettynä.

Matkakuvauksia Etelä-Pohjanmaan Mieslaulajien, Jussien, kuorovierailusta Yhdysvaltoihin ja Kanadaan 13. 5.-15.6.1960. Etelä-Pohjanmaan Mieslaulajat, Jussit, aloitti toimintansa 5.11.1951, jolloin pidettiin ensimmäiset harjoitukset Seinäjoella. Rauno Salonen liittyi Jusseihin vuonna 1957. Tässä teoksessa Salonen muistelee Jussien vuonna 1960 tekemää ensimmäistä konserttimatkaa Pohjois-Amerikkaan. Lähes kuusiviikkoisen matkan aikana kuorolla oli 19 maallista ja 2 hengellistä konserttia. Kiitetyn kansainvälisen vierailun jälkeen Etelä-Pohjanmaan Mieslaulajat kutsuttiin esiintymään presidentti Urho Kekkosen 60-vuotisjuhlaan 3.9.1960.

Rauno Salosen (s. 1930 Peräseinäjoella) pakinat vievät lukijan Salosen lapsuus- ja nuoruusvuosien Etelä-Pohjanmaalle. Mukana on myös tuokiokuvia hänen Australiaan ja Yhdysvaltoihin tekemiltään kulttuurimatkoilta.

Rauno Salosen seitsemästoista julkaistu teos.Rauno Salonen, s. Peräseinäjoella 1930, koulunjohtaja Peräseinäjoen Alaviitalassa 19521963, luokanopettaja Valkeakosken Tietolan koulussa 19631990. Erikoistunut lukiopetukseen, kasvatusopin cum laude approbatur, erityispedagogiikan approbatur.

Rauno Salonen on syntynyt Peräseinäjoella 26.3.1930. Hän on toiminut opettajana Peräseinäjoen Alaviitalassa 1952-1963. Siitä lähtien Valkeakosken Tietolan koulussa vuoteen 1990. Hänen murrepakinoitaan on julkaistu yli 100 Valkeakosken Sanomissa 1977-1985. Niistä on koottu 82 pakinaa tähän julkaisuun lähes yleiskielisiksi muutettuina.Ajallisesti pakinat liittyvät lapsuuden leikkeihin, sota-ajan lapsuuteen ja aikuisiän tapahtumiin vuoteen 1963 saakka.Pakinoista löytyy asia- ja mielleyhtymiä kirjoittajan tekemään Amerikanmatkaan Jussi-kuoron mukana 1960. Siellä kuuli parhaiten säilynyttä eteläpohjalaismurretta.Marja Salonen, Harri ja Mari Hiltunen ovat piirroksin elävöittäneet muutamia pakinoita.

Hollipäivä-kokoelmani innoittamana kokosin 40 murrepakinaa, joista sain aiheen Sinsallaa-pakinakirjan julkaisemiseen. Lisäsytykkeenä toimi Jalasjärven murresanakirjan toimittajien pyyntö saada kopiot murrepakinoistani. Huomasin, että pakinoilleni on kysyntää. Hollipäivä-, ja Sinsallaa-kokoelmieni pakinat ovat yleiskielisiä, murrerepliikkien ja yksittäisten murresanojen täydentäminä. Sinsallaa-kirjaa olen lisäksi elävöittänyt muutamilla aiheisiin liittyvillä valokuvilla. Henkilönimet ovat aitoja, tai kylän käyttämiä puhuttelunimiä.

Kirjassani kuvaan 24 henkilöä, jotka olen oppinut tuntemaan matkani varrella. Aluksi esittelen kolme tunnettua suomalaista, jotka tapasin Yhdysvalloissa ja Kanadassa kuoromatkalla 1960. Sain puristaa heidän kättään ja tuoda terveiset Suomesta. Henkilöiden ystävyys lujittui synnyinmaahan. Ville Ritolalle suotiin aikaa palata Suomeen. Muut olivat Oskari Tokoi ja John Annala, Amerikan lakimies ja lahjoittaja.Matkan amerikkalaisina järjestelijöinä olivat maisteri Eino Railimo ja New Yorkin Sanomien päätomittaja Alfons Ukkonen. Kirjan päätteeksi kierrän konserttipaikkakunnat (20) suomalaiskuulijoita muistellen.Muut edustavat pappeja, upseereja, kirjailijoita, puhelinkeskuksenhoitajia, opettajia, pankinjohtajia, välskäreitä, merimiehiä, kauppiaita, mäkitupalaisia, maan- ja pienviljelijöitä, leipomotyöntekijöitä, huippuhiihtäjiä ja juoksijoita.Kaikki ovat ansioituneet ammateissaan, menestyneet tehtävissään ja tulleet palkituiksi.

Kirjoittaja on toiminut lukemis- ja kirjoittamishäiriöisten opetukseen erikoistuneena luokanopettajana Peräseinäjoella ja Alaviitalassa sekä koulunjohtajana Valkeakosken Tietolan ala-asteeella. Hänen Kirjallista toimintaansa ovat: Valkeakosken kirkkokuoron 30-vuotishistoriikki, 1988 ja Eläkeliiton Valkeakosken yhdistyksen 15-vuotishistoriikki, 2003.