Kirjahaku

Liisa Pesonen (s. 1962) maalaa vähäeleisesti, mutta tunteella ja taidolla. "Pesosen maalaustaide on käsitteellistä ja teoreettista, mutta samanaikaisesti siihen sisältyy tunne ja kehollisuus kirjoittaa Birgit Onniselkä. "Maalauksista muodostuu subjektiivinen ja kuitenkin samalla katsojan kanssa jaettava muistiteatteri, jossa tapahtumia ja objektisuhteiden dramaturgiaa voi käydä lävitse, toistaa ja muokata. Maalaukset laskostuvat ja kerrostuvat ajassa: niihin sisältyy yhtäältä fragmentteja esineiden ja objektien prototyyppian ajasta ja toisaalta maalaamisen virtaavaa ajallisuutta sekä eräänlaista anakronistista aikaa, joka syntyy taiteilijan ja maalauspohjalle ilmaantuvien jälkien dialogissa. arvio Riikka Stewen artikkelissaan. "Katsomisen koen aktiivisempana kohteen ja kuvan tarkasteluna. Alkuun maalaaminen onkin pikemmin näkemistä ja loppuvaiheessa sen katsomista ja järjestämistä, mikä on tullut nähdyksi" kommentoi Liisa omaa työskentelyään.

”Kaikki avoimin mielin katsomaan, ja itkeä saa!” Näin taiteen keräilijä Seppo Fränti kuvailee kokoelmaansa. Värikkäässä kokoelmassa abstrakti minimalismi kohtaa voimakkaan ekspressiivisen tyylin. Tämä kirja kertoo Seppo Fräntin elämäntarinan hänen kokoelmansa kautta - kuinka hänestä tuli keräilijä ja miten kokoelma on vaikuttanut hänen elämäänsä. Kokoelmassa näkyvät erityisesti keräilijän ja taiteilijoiden läheiset ystävyyssuhteet. Fränti näkee teoksen osana taiteilijaa. ”Täällä sitten syödään ja juodaan, ja tuo matto on se, missä ollaan aika lailla nukuttukin”, Fränti kertoo. Nyt Fräntin rönsyilevän kodin taideaarteet ovat päässeet osaksi Nykytaiteen museon Kiasman kokoelmaa. Hullu rakkaus -kirja esittelee kokoelman suurelle yleisölle. “Come with an open mind. And crying is allowed!” This is how art collector Seppo Fränti introduces his life's work: a colourful art collection, in which abstract minimalism goes hand in hand with powerful expressionism. This book tells Fränti's life story through the art that he has amassed: how he became a collector and how art has affected his life. The collection says much about Fränti's close friendships with the artists, whom he cannot separate from their artworks. “This is where we have eaten and drunk together, and that is the rug on which many have slept,” Fränti reveals.Now treasures from Fränti's sprawling private collection have been donated to the Museum of Contemporary Art Kiasma. Mad Love presents the Seppo Fränti Collection to the public.

Magnus Enckell (1870-1925) is one of the key figures of the golden age of Finnish art, yet much of his work remains unknown to the general public. The first comprehensive account of the unique artist, this exhibition catalogue sheds light on many other aspects of Enckell's persona: he was cosmopolitan, commissioner of exhibitions, chair of the artists' association and creator of monumental artworks.The book also is available in Swedish and Finnish.

Vapaa Taidekoulu perustettiin vuonna 1935 Maire Gullichsenin aloitteesta. Koulussa opetettiin aluksi ranskalaisen modernin maalaustaiteen periaatteita ja värimaalausta. Se muistutti Pariisin kaikille avoimia vapaita taideakatemioita ja tarjosi vaihtoehdon Suomen akateemiselle taideopetukselle. 1950-luvulla Vapaan Taidekoulun opettajat ja oppilaat keskittyivät konkretismiin Unto Pusan ja Sam Vannin johdolla. 1970-luvulla opetuksessa painottuivat puhdas abstrakti värimaalaus, Josef Albersin värioppi sekä koulun opettajien Tor Arnen ja Carolus Enckellin kautta tulleet amerikkalaisen maalaustaiteen vaikutteet. 1990-luvun lopulla alkoi matka kohti nykyhetken maalauksen moninaisuutta. Nykyään koulun tärkein pedagoginen periaate on taiteellisen ilmaisun vapaus ja maalauksen käytäntöjen opetus. Vapaan Taidekoulun opettajina ovat toimineet lukuisat merkittävät taiteilijat, kuten William Lönnberg, Sigrid Schauman, Unto Pusa ja Sam Vanni. Koulussa ovat opiskelleet muiden muassa Tove Jansson, Tor Arne, Carolus Enckell ja Rafael Wardi. Koulun rehtorina toimii nykyisin Elina Merenmies. Vapaa Taidekoulu on ainutlaatuinen ilmiö suomalaisessa taidehistoriassa ja merkittävä vaikuttaja Suomen taide-elämässä. Julkaisun kirjoittajat ovat arkkitehti, professori Juhani Pallasmaa, taidehistorioitsija, dosentti Juha-Heikki Tihinen, kuraattori Satu Metsola sekä professorit Magnus Quaife ja Riikka Stewen, sekä Vapaan Taidekoulun rehtori, kuvataiteilija Elina Merenmies ja hallintojohtaja Meri Karppanen. Fria Konstskolan grundades 1935 på initiativ av Maire Gullichsen. Till en början gav skolan undervisning i principerna för modernt franskt måleri samt färgmåleri. Skolan påminde om de öppna konstakademierna i Paris dit alla var välkomna och erbjöd ett alternativ till den akademiska konstutbildningen i Finland. På 1950-talet utgjorde lärarna och eleverna på Fria Konstskolan konkretismens förtrupp under ledning av Unto Pusa och sam Vanni. På 1970-talet låg tyngdpunkten på rent abstrakt färgmåleri, Josef Albers färglära och influenser från amerikanskt måleri genom skolans lärare Tor Arne och Carolus Enckell. I slutet av 1990-talet inleddes resan mot mångfalden i dagens måleri. Idag är skolans viktigaste pedagogiska grundsats frihet för konstnärliga uttryck och undervisning i måleriets principer. Flera av skolans lärare har varit ansedda konstnärer såsom William Lönnberg, Sigrid Schauman, Unto Pusa och Sam Vanni. Bland annat har följande konstnärer studerat i skolan: Tove Jansson, Tor Arne, Carolus Enckell och Rafael Wardi. Elina Merenmies är för närvarande skolans rektor. Fria Konstskolan är ett unikt fenomen i den finska konsthistorien, och den haft ett stort inflytande på konstlivet i Finland. Bokens författare är arkitekt, professor Juhani Pallasmaa, konsthistoriker, docent Juha-Heikki Tihinen, kurator Satu Metsola, professorerna Magnus Quaife och Riikka Stewen samt Fria konstskolans rektor, bildkonstnär Elina Merenmies och förvaltningschef Meri Karppanen.The Free Art School was founded in 1935 by Maire Gullichsen. In its early years, the school advanced the principles of French modernist painting and colourism. Modelled after the ‘free academies' of Paris, Helsinki's Free Art School offered an alternative to formal academic art education in Finland.In the 1950s, the school's teachers and students formed a hub of Concrete Art led by Unto Pusa and Sam Vanni. In the 1970s, the tuitional focus shifted to pure abstract colourism, Josef Albers' colour theory, and American influences introduced by teachers Tor Arne and Carolus Enckell. By the end of the 1990s, the school began embracing the boundless diversity that characterizes contemporary painting. Today it embraces a pedagogical principle of freedom of expression, with a focus on practical tutelage in painting.Many prominent artists taught at the Free Art School, including William Lönnberg, Sigrid Schauman, Unto Pusa and Sam Vanni. Famous alumni include Tove Jansson, Tor Arne, Carolus Enckell and Rafael Wardi. The school is currently headed by Elina Merenmies. The Free Art School has played a unique role in Finnish art history, exerting a significant influence on the evolution of Finnish art.The authors are architect and professor Juhani Pallasmaa, art historian and associate professor Juha-Heikki Tihinen, curator Satu Metsola, professors Magnus Quaife and Riikka Stewen, and the Headmaster of the Free Art School, artist Elina Merenmies and Administrative Director Meri Karppanen.