Kirjahaku

With the release of Roberto Bola o's The Savage Detectives in 1998, journalist Monica Maristain discovered a writer "capable of befriending his readers." After exchanging several letters with Bola o, Maristain formed a friendship of her own, culminating in an extensive interview with the novelist about truth and consequences, an interview that turned out to be Bola o's last. Appearing for the first time in English, Bola o's final interview is accompanied by a collection of conversations with reporters stationed throughout Latin America, providing a rich context for the work of the writer who, according to essayist Marcela Valdes, is "a T.S. Eliot or Virginia Woolf of Latin American letters." As in all of Bola o's work, there is also wide-ranging discussion of the author's many literary influences. (Explanatory notes on authors and titles that may be unfamiliar to English-language readers are included here.) The interviews, all of which were completed during the writing of the gigantic 2666, also address Bola o's deepest personal concerns, from his domestic life and two young children to the realities of a fatal disease.

Fourteen dark tales about the tragic qualities of exile feature protagonists who are struggling with marginal lives and private, often ill-fated, quests, in a collection set in the Chilean exile diaspora of Latin America and Europe. Reprint.

Glavnyj roman ot samogo vydajuschegosja golosa latinoamerikanskoj literatury svoego pokolenija.Kniga goda po versii zhurnalov Time, New York Magazine i Financial Times.Dlja vsekh poklonnikov kultovykh proizvedenij "Beskonechnaja shutka" i "Ierusalim".Legendarnyj roman o vymyshlennom gorode Santa-Tereza na meksikano-amerikanskoj granitse, gde stalkivajutsja zakljuchennye i akademiki, amerikanskij zhurnalist, skhodjaschij s uma filosof i tainstvennyj pisatel-otshelnik. No etot gorod skryvaet strashnuju tajnu. Zdes ubivajut zhenschin, i kolichestvo pogibshikh rastet s kazhdym dnem. Vlasti nichego ne mogut podelat, gorod okhvachen tmoj, i chem dalshe, tem bolee paranoidalnoj stanovitsja atmosfera. I korni etoj epidemii zhestokosti ukhodjat v Evropu, v Ameriku i dazhe na polja bitv Vtoroj Mirovoj vojny. Pjat chastej, pjat zhanrov, desjatki dejstvujuschikh lits, masshtabnaja geografija sobytij - vse eto "2666", zagadochnaja postmodernistskaja golovolomka, odin iz glavnykh romanov nachala XXI veka.Chetyrekh professorov literatury obedinjaet ikh obschee uvlechenie tvorchestvom Benno fon Archimboldi - zagadochnogo nemetskogo pisatelja, populjarnost kotorogo rastet vo vsem mire. Oderzhimost kumirom privodit ikh k bezumnomu palomnichestvu v vymyshlennyj gorod Santa-Tereza, gde po slukham byl zamechen Archimboldi. Uzhe na meste oni uznajut, chto gorod na protjazhenii mnogikh let javljaetsja arenoj dlinnoj tsepi otvratitelnykh prestuplenij protiv zhenschin. No kto stoit za etimi ledenjaschimi krov prestuplenijami? Serijnyj manjak? Ili gruppa podrazhatelej-ubijts? "2666" - eto golovokruzhitelnoe puteshestvie po evropejskoj istorii dvadtsatogo veka, zagadochnaja golovolomka, napolnennaja zapominajuschimisja personazhami, i protivorechivymi emotsijami.Perevodchik: Osipova M. P.

ROBERTO BOLANO föddes 1953 i Chile och dog 50 år gammal på ett sjukhus i Barcelona i väntan på en levertransplantation. Han var redan då en av den spanskspråkiga världens mest ryktbara författare, men det stora internationella genombrottet kom först efter hans död. DEN ODRÄGLIGE GAUCHON var det sista manus Bolaño färdigställde och lämnade in till sin förläggare, bara några veckor före sin död. Bolanos rappa berättarstil är omisskännlig, liksom hans förmåga att skriva fram och väcka medkänsla för sina udda figurer -- om det så är advokaten i titelnovellen som genom en händelse blir en förvildad gaucho på Pampas, eller råttan Pepe Tira i den kafkaartade detektivnovellen »Råttpolisen«. Samlingen består av fem noveller och två essäer och är översatt av Yvonne Blank.»En sämre författare hade gjort roman av det som här utspelas på kring 20 sidor.«Claes Wahlin i Aftonbladet, om Noveller 1: Telefonsamtal

Kesyttömät etsivät on hämmästyttävä romaani, joka teki Roberto Bolanosta kansainvälisesti tunnetun kirjailijan. Taidokkaasti rakennettu teos kuvaa kahden modernin donquixoten tai myöhempien aikojen leopoldbloomin edesottamuksia. Arturo Belano ja Ulises Lima ovat maanalaisen kirjallisuusliikkeen viimeiset edustajat, jotka lähtevät tragikoomiselle matkalle synkkään todellisuuteen, joka muistuttaa ilkeän vinksahtaneesti arkimaailmaa, etsimään kirjallisuusliikkeensä innoittajaa, Sonoran autiomaahan kadonnutta Cesarea Tinajeroa. Kesyttömät etsivät on rehevä, uskalias, uraauurtava ja kunnianhimoinen romaani, jossa jorgeluisborgesmainen humoristinen ahdistavuus nivoutuu kutkuttavasti cortazarmaisen hersyvään outouteen. Samalla romaani on jännittävä salapoliisikertomus, jossa päällisin puolin arkiset arvoitukset herättävät uteliaisuutta, joka saa lukijan ahmimaan sivuja. Roberto Bolano syntyi Chilen pääkaupungissa Santiagossa vuonna 1953. Hän vietti lapsuutensa Chilessä ja Mexico Cityssä, jossa hän perusti infrarealistisen runousliikkeen. Hänen romaaninsa Kesyttömät etsivät voitti vuonna 1998 Herralde- ja Romulo Gallegos -kirjallisuuspalkinnot. Bolano kuoli vuonna 2003 Espanjassa 50-vuotiaana odottaessaan maksansiirtoa.

Pienessä espanjalaisessa rannikkokaupungissa tapahtuu surmatyö. Siihen johtavia tapahtumia valotetaan kolmen eri ihmisen näkökulmasta. Oman näkemyksensä rikoksesta esittävät chileläinen, kirjailijahaaveita elättelevä mies, joka on tehnyt erilaisia tilapäistöitä päästäkseen elämässään eteenpäin, juureton meksikolaisrunoilija, joka kituuttaa leirintäalueen yövartijana sekä katalonialainen yrittäjä ja poliitikko, joka on valmis tekemään mitä tahansa kiinnittääkseen kauniin ja oikukkaan taitoluistelijattaren huomion.Jääkenttä sisältää Roberto Bolañon luoman kaunokirjallisen maailman avaintekijät: toisiinsa kietoutuvat, tapahtumia kiehtovasti ristivalottavat kertojanäänet, rikosromaanijuonen sekä särkyneen rakkauden ja murentuneiden unelmien teemat. Läsnä on myös Bolanon ilmiömäinen kyky tarkastella todellisuutta ja tulkita sitä kihelmöivän viistosti. Romaanin sykähdyttävä kerronta ja omintakeisen raaka huumori saavat lukijan otteeseensa ensimmäiseltä sivulta lähtien.

Aikamme donquijotet ja odysseukset Arturo Belano ja Ulises Lima ovat erään kirjallisen undergroundliikkeen viimeiset edustajat, ehkäpä jopa koko kirjallisuuden itsensä viimeiset. He lähtevät tragikoomiselle matkalle synkkään todellisuuteen Sonoran autiomaahan etsimään liikkeensä esikuvaa, kauan sitten pääkaupungista kadonnutta pitkähköä, mustiin pukeutunutta runoilijanaista Cesarea Tinajeroa, jonka suuri rakkaus oli lyhyenläntä härkätaistelija.Kehyskertomuksen välissä lukuisat kertojat pääsevät ääneen. Meksikolaiset, chileläiset, argentiinalaiset, uruguaylaiset, espanjalaiset, britit, ranskalaiset ja muunmaalaiset ovat päähenkilöiden tuttuja kolmelta vuosikymmeneltä, taiteilijoita, toimittajia, arkkitehteja, lakimiehiä ja tarjoilijoita. Äänet puhuvat siitä mitä on olla nuori ja vihainen, mitä on olla latino maanpaossa, kirjailijoista ja kunniasta, rahasta joka haisee ja joka ei haise, huumeista ja seksuaalisuudesta, hyväksikäytetyistä ja hyväksikäyttäjistä, unelmista ja vallankumouksesta, rakkaudesta, eksymisestä ja ystävyydestä.

Mexico Cityssä eletään syyskuuta 1968 kun armeija tekee invaasion yliopistolle puhdistaakseen sen radikaalista aineksesta. Auxilio Lacouture piiloutuu viidennen kerroksen naistenvessaan, ja on seuraavat 12 päivää kampuksen ainoa ihminen. "Meksikolaisen runouden äiti" Auxilio muistelee boheemielämää nuorten meksikolaisten runoilijapoikien kanssa. Hän puhuu lämmöllä myös ikäisistään eteläamerikkalaista taiteilijanaisista, Che Guevaran rakastajattaresta Lilianista, melankolisesta filosofista Elenasta ja katalaanimaalari Remedioksesta. Muistelot saavat hallusinatorisia ja ennustuksellisia sävyjä. Roberto Bolanon tyyliin tämäkin romaani, mitenkään liikaa alleviivaamatta, nostaa erääksi tärkeäksi aiheekseen Etelä-Amerikan kohtalon ja ihmisoikeudet.

Anotatsija "2666", Roberto BolanoRoman podilenij na p'jat vilno pov'jazanikh rozdiliv. Chastina "Kritiki" rozpovidaje istoriju chotirokh literaturnikh kritikiv z riznikh jevropejskikh krajin, jakikh ob'jednuje oderzhimist kultovim nimetskim romanistom na im'ja Benno fon Arkhimboldi. Pro nogo malo scho vidomo, i koli kritiki diznajutsja, scho jogo ostannje mistseperebuvannja - prikordonne meksikanske misto Santa-Tereza, to virushajut na poshuki nevlovnogo pismennika.Chastina "Amalfitano" rozpovidaje pro depresivnogo profesora ispanskoji literaturi, jakij perejikhav do Santa-Terezi pislja smerti druzhini. U rozdili "Fejt" chitachi zustrichajutsja z amerikanskim zhurnalistom, jakij prijikhav u te zh misto, schob visvitliti bokserskij pojedinok. U chastini "Zlochini" ton postupovo temnishaje - sered ljudej chuti urivki rozmov zi zgadkami pro smerti. Vijavljajetsja, scho Santa-Tereza je mistsem masovikh vbivstv zhinok. Zakljuchnij rozdil "Arkhimboldi" rozpovidaje pro uchast pismennika u Drugij svitovij, zhittja u Kelni pislja vijni ta prijizd u vischezgadane meksikanske misto.Pro knigu "2666"U tsomu romani avtor pojednuje dvi svoji uljubleni temi - pismennitstvo j nasillja. V ostanni roki zhittja Bolano stav oderzhimij ubivstvami ta pochav z'jasovuvati pro nikh use, scho mig - vid sudovo-medichnikh aspektiv ubivstv do politiki ta geografiji Sjudad-Khuaresa, jake je prototipom dlja Santa-Terezi. V chetvertomu rozdili romanu avtor majsterno vikoristovuje tsi znannja, zobrazhajuchi vbivstva. Vin opisuje jikh kholodnoju, zhorstkoju movoju sudovo-medichnogo zvitu: de znajshli kozhne tilo, v jakomu vono bulo stani, jaka prichina smerti toscho."2666" je ostannim romanom vidatnogo chilijskogo pismennika Roberto Bolano. Knigu opublikuvali vzhe pislja smerti mittsja. Vin buv nevilikovno khvorij, tomu zamisliv napisati p'jat tematichno pov'jazanikh robit, schob jikh publikuvali pochergovo, j takim chinom sim'ja Roberto mala b za scho zhiti. Prote spadkojemtsi virishili vipustiti jikh odnim tomom.Pismennik stvorjuje svit, de nasilstvo, krasa ta bezgluzdist spivisnujut u trivozhnij garmoniji. V romani rozmivajetsja mezha mizh realnistju j vigadkoju, adzhe avtor vikoristovuje tekhniku dokumentalnoji literaturi, schob opisati schos ujavne, ale scho majzhe tochno vidobrazhaje realni podiji. Stil Roberto - zaplutanij, impulsivnij, bagatosharovij, u jakomu pojednujutsja suvorij realizm iz sjurrealistichnimi, majzhe primarnimi urivkami. Vin plavno peremikajetsja mizh zhanrami - vid literaturnoji satiri do detektivnoji prozi ta istorichnikh refleksij. Tsja kniga mozhe pripasti do smaku chitacham, jaki ljubljat skladnu prozu, scho doslidzhuje temni temi ta kidaje viklik zvichajnim formam opovidi, a takozh tim, khto tsikavitsja latinoamerikanskoju literaturoju.