Kirjahaku

Miksi pääkaupungin herrasväki perusti Helsingin Työväenyhdistyksen Kaisaniemen kylpylässä?Koska hörpättiin ensimmäinen jääkellarikalja Juttutuvassa? Kuinka kohosi graniittilinna torneineen ”Kalliossa, kalliosta ja kalliolle”? Pitikö Lenin talossa puheen matkalla Pietariin 1917? Miksi torniin nostettiin punalyhty tammikuussa 1918 ja miksi saksalaiset tulittivat ”ryövärilinnan” Töölönlahdelta hajalle? Miksi talon ovet naulattiin kiinni talonpoikaismarssilla 1930? Minkälaisia olivat talossa käydyt kommunistien ja sosialidemokraattien väliset kylmän sodan junttaukset ja taistot? Kuinka talo selvisi 1990-luvun lamasta ja punapääoman romahduksesta ja säilytti itsenäisyytensä? Koska laskettiin työväenyhdistyksen kirjaimet tornista alas? Mitä tekee työväenyhdistys 2020-luvulla?Paasitorni on helsinkiläinen maamerkki ja satakymmenvuotias symbolirakennus, jonka tornista aukeavat laajat näkymät pääkaupungin ja koko Suomen poliittiseen historiaan.

Tilallisen poika F. M. Pitkäniemi (1878-1948) väitteli vuonna 1908 tohtoriksi kartelleista, renkaista ja trusteista. Hän kauppasi voita Valion pääjohtajana kolmekymmentäkuusi vuotta. Kovaluisen bisnesmiehen johdossa osuusliike paisui mahtiinsa. Pitkäniemi paimensi Suomen osuustoimintaliikettä, kirnusi ja lypsi maalle mehevät sopimukset kansainvälisissä kauppaneuvotteluissa. Valion laboratoriossa keiteltiin hänen kaudellaan Nobelin arvoiset AIV-suolot ja -rehut.Paperi-insinööri Axel Solitander (1878-1944) nousi verkostoillaan sisällissodan melskeistä valtion teollisuushallintoon ja New Yorkin pääkonsuliksi. Solitander pestattiin neljännesvuosisadaksi Suomen metsäteollisuuden ”poliittisen kartellin”kärkipaikalle, alan ykköslobbariksi. Hän toimi Lapuanliikkeen aikana kauppa- ja teollisuusministerinä. Solitander oli armoton valtiokapitalismin ja holhoavan osuustoiminnan vastustaja.Voipaavi ja metsälobbari, metsän ja mullan aateliset, tunnettiin ja tiedettiin. Nykyään heitä ei enää muisteta. Syytä olisi.Kirnu ja kartelli on rikasta, runsasta ja rouheaa ajankuvaa 1900-luvun alkuvuosikymmenten Suomesta. Se on kielellisesti eläväinen, vuorovedoin vauhdikkaasti etenevä kaksoiselämäkerta, jota höystää lempeä ironia ja huumori.

A stunning biography that breathes life into all-but-forgotten marble bust. The leader of Finland's largest private company and the country's richest man. An avid socialite enamoured with luxury cars, sleek yachts, private railway cars and European spa resorts. A refined patron of the arts and talented pianist, as well as a strident Swedish-speaking Fennoman and important financial supporter of a fledgling Finnish nation. A self-taught technological visionary and industrial titan who built up a vast empire. An emotional and unstable despot in his family home. A tyrannical employer and ruthless strikebreaker who became the target of an assassination attempt. A hypersensitive pessimist and a tough-as-nails business tycoon. Walter Ahlström (1875-1931) served as the director of the Finnish company A. Ahlström Ltd from 1907 to 1931. Under his guidance, the firm expanded its operations from a small collection of sawmills to become a thriving industrial powerhouse. Walter was a dauntless risk-taker who was fated to play a game of high stakes. During his event-filled lifetime, he both won and lost.

Pihlavan saha syntyi vuonna 1875 Kokemäenjoen suun luodoille. Tukki virtasi logistiseen solmukohtaan sisämaasta. Proomut kiskoivat laudat ja lankut Reposaaren redille, mistä ne höyrysivät maailmalle.Saha siirtyi 1889 Ahlströmin sukudynastialle, jonka hallussa puru pöllysi 125 vuotta. Suursaha kärsi sodista, virkistyi jälleenrakennuksesta ja uhkasi sammua useaan kertaan. Pihlava loimusi punaisena, vaikka työnantaja mursi lakot kovin ottein. 2010-luvulla sahan osti Pekka Kopran Westas. Ryysyranta reipastui viimeistään 2020-luvun koronavuosien sahabuumissa.Eläväinen teos leikkaa tärkeitä lastuja Suomen sahahistoriasta: teollistumisesta, lakoista ja niiden murtamisesta, saha-arjesta, yritysjärjestelyistä ja niin edelleen. Näköala avautuu paikallisesta kansalliseen ja kansainväliseen, sahan päältä ja lautatarhasta kabinettien verhojen taakse.Kirja ilmestyy myös englanniksi nimellä Cutting Edge. The Pihlava Sawmill 1875-2025.

The Pihlava sawmill was founded in 1875 on islets of the Kokemäenjoki River delta, on Finland's west coast. Logs were driven to the logistical hub from the country's dense inland forests. Barges carried boards and planks from the sawmill to the Reposaari shipyard, from where they were steamed off to all corners to the world. In 1889, the sawmill passed to the Ahlström family dynasty, under whose control it flourished for the next 125 years. The large sawmill operation was hit hard by the wars, revived by reconstruction and, on several occasions, dangerously close to going under. Through it all, the proletariat torch burned bright among the workers of Pihlava, despite their patron's merciless strikebreaking. In the 2010s, Pekka Kopra's Westas Group assumed ownership of the sawmill. The post-pandemic sawmill boom of the 2020s at last solidified the rejuvenation of the industry's business prospects and Pihlava's cutting edge. This seminal account relates the colourful history of the Finnish sawmill industry: from industrialisation, the perils of early sawmill operations, and labour strikes and their suppression to corporate restructuring and other more contemporary phenomena. The book's perspective expands out from the local to the national to the global, providing an eagle eye view of the sawmill and timberyard and a glimpse behind the office curtains. * Doctor of Philosophy Sakari Siltala is a historian and award-winning non-fiction writer who has written extensively about the forest industry.

Walter Ahlström (1875-1931) var en gång landets rikaste man och ägare till det största privata företaget i Finland. Walter var affärsfennomanen Antti Ahlströms äldsta son, och konstmecenaten Maire Gullichsens far. Han var en självlärd visionär teknolog och sällskapsmänniska med smak för lyxbilar, lyxjakter, salongsvagnar och kurorter ute i Europa. Han var också en känslig, konstälskande filantrop och en begåvad pianist. Ahlström gick från att vara eldfängd fennoman till att av familjeskäl välja svenskan som första språk. Han var vidare en ivrig teknokrat och en tyrannisk arbetsgivare: han krossade strejker och var något av en despot hemmavid. Han hade ett vildsint och instabilt temperament. Ahlström var en benhård affärsman som undkom ett mordförsök 1906 i efterdyningarna av storstrejken året innan. En imperiebyggare. En nervös pessimist. En spelare som tog enorma risker. En spelare som både lyckades och misslyckades. FD Sakari Siltalas biografi blåser syre i en marmorbyst och gör den levande och färgstark.