Kirjahaku

Parhaat ostokset, parhaat yöpymiset, parhaat ruokapaikat, parhaat nähtävyydet, paras viihde, paras hemmottelu, paras yöelämä ja parhaat ihmeellisyydet ja omituisuudet, paras kaikki – paras Tallinna.”Suomalainen Tallinna” kertoo suomalaiselle matkaajalle, Tallinnasta kaiken sen, mikä hänen tulee tietää. Se pureutuu Tallinnaan sumeilematta ja rohkeasti kaiken senkin, mitä jotkut eivät ehkä tahtoisi lukea. Vinkkejä, vinkkejä, vinkkejä - niitä ”Suomalainen Tallinna” on ladattu halkeamispisteeseen. Näitä varta vasten suomalaisille kirjoitettuja vinkkejä noudattamalla saa lukija omasta Tallinnastaan irti vähintään tuhat kertaa enemmän kuin omin päin hortoilemalla. Samalla hän säästää runsaasti rahaa. Vinkkien, vihjeiden ja tarinoiden lisäksi kirjassa on mukana Tallinnaan kokonaan muuttaneita suomalaisia kokemuksineen ja sisäpiirin vihjeineen. Missä parhaat kauneushoitolat, parhaat baarit, parhaat kahvilat ja ravintolat, parhaat autokaupat ja autokorjaamot, ja paras kaikki muukin? Sen he kertovat mitään salaamatta.Suomalaisten omia vinkkejä lukiessaan ymmärtää lukija senkin, miksi nämä suomalaiset ovat Tallinnaan jo muuttaneet – ja ehkä hänen pitäisi muuttaa itsekin? Lukijalle avautuu kuva siitä, miksi Tallinna on päivä päivältä ja viikko viikolta yhä enemmän ”suomalainen Tallinna”?

Kehonrakentaja, kuntovalmentaja, yrittäjä Tapani ”Tape” Valkonen on tuttu mies iltapäivälehtien lööpeistä ja juorulehtien sivuilta. Jos Suomessa nimettäisiin valtakunnan lööppikuningas, niin Tape nousisi vähintään perintöprinssiksi.Tapesta puhutaan, hänestä liikkuu mitä uskomattomampia huhuja, ja häntä myös pelätään. Milloin hämmästellään Tapen yltäkylläiseltä näyttävää elämäntyyliä, milloin hänen avioliittoaan Tiina Jylhään, milloin hänen avointa dopingaineiden käyttöään, tai hänen suhteitaan moottoripyöräjengiläisiin. Tape on 120 kiloa teräksistä lihasta ja kova poika suustaan, joten hänet huomataan. Tape tuntuu olevan siellä, missä tapahtuu, niin hyvässä kuin joskus pahassakin.Mies Tape Valkosen karskin ulkokuoren takana on sen sijaan tuntemattomampi tapaus. Harva tietää mitään hänen monipuolisesta urheilutaustastaan, hänen työstään suomalaisen kehonrakennuksen ja fitnessurheilun hyväksi, tai hänen perhekeskeisyydestään ja rakkaudestaan lapsia kohtaan. Kuka uskoisi, että Tape Valkonen on myös herkkä runoilija?Tape ei kiellä kommelluksiaan ja rikoksiaankaan, mutta valottaa nyt ensimmäistä kertaa niiden taustoja. Tape on siitä harvinainen huippu-urheilija, että hän myöntää avoimesti käyttäneensä dopingia aina ennen kilpailuja. Hän sanoo, että ilman sitä huippu-urheilussa ei pärjää, oli laji melkein mikä hyvänsä. Tape ei suosittele doping-aineita, mutta korostaa, että on tehtävä ero niiden ja huumeiden välillä. Doping on huippu-urheilussa yleisempää kuin kukaan on uskaltanut tunnustaa.Tässä elämäkerrassa Tapani Valkonen kertoo avoimesti kaiken elämästään ja kalliista autoistaan ja 1200-neliömetriseksi väitetystä talostaan Tallinnassa ja dopingkäräjistään ja onnettomuuksistaan ja lapsuudestaan ja kovista oppitunneistaan ja elämästään ylipäätään. Tämä kirja ei ole Valkosen valkopesu, vaan johdattaa lukijansa varjoisillekin poluille, joita Tape on tallustanut. Aina lopulta on aurinko kuitenkin paistanut ja elämä voittanut. Annetaan ison miehen puhua, omin sanoin ja sensuroimatta. Kirjan kirjoittaja toimittaja Sami Lotila, FM, asuu Tallinnassa ja Helsingissä ja kirjoittaa työkseen lehtiin Suomessa ja Virossa. Aiemmin hän on toiminut Hymy-lehden päätoimittajana ja juontanut keskusteluohjelmaa Viron TV:ssä. Lotila on kirjoittanut yli kymmenen kirjaa suomeksi ja viroksi.

Laulusta ”Sinä ja minä” alkanut Dingo-ilmiö kulminoitui vuoteen 1985, jolloin Dingo tuntui onnistuvan kaikessa, mihin se ryhtyi.Dingon kakkosalbumi ”Kerjäläisten valtakunta” myi hirvittäviä määriä ja urheiluseurat ympäri Suomen halusivat tanssilavoilleen ”sen bändin, jolla on tukat pystyssä ja joka laulaa autiosta talosta”. Dingo-hysteriaa kesti kuitenkin vain rajallisen ajan, sillä jo seuraavana vuonna Dingo ei ollut Suomessa enää kaikkein kuuminta hottia.Tämä kirja etsii kymmenien haastattelujen voimalla vastausta siihen, mistä Dingo oikein tuli ja miksi siitä tuli niin järkyttävän suosittu? Oliko bändissä jotain niin ainutlaatuista, mikä teki sen suosiosta vääjäämätöntä, vai onko sittenkin niin,että Dingon poikienkin piti viettää aikansa jonotuslistalla, ennen kuin he lopulta nousivat Suosikin kanteen ja teinityttöjen seinille?Tässä kirjassa Dingoa lähellä olleet ihmiset kertovat omia tarinoitaan Dingosta ja sen karismaattisesta johtajasta Neumannista. He kertovat yhtyeen syntyhistoriasta, sen keikoista ja kiertueista ja biiseistä ja demoista. He kertovat Dingon ja Yöyhtyeen suhteesta ja siitäkin, miksi Neumannia kutsuttiin Porissa Stingiksi, ja miksi hänen tyttöystävänsä piti työntää komeroon piiloon? Tarinat ovat rouheita, mutta niistä paistaa läpi kunnioitus Dingoa ja sen nerokasta musiikkia kohtaan.Mukana kirjassa ovat muun muassa Mikko Alatalo, Markku ”Mato” Valtonen, Mari Rantasila, Lasse Norres, Tuomo ”Tumppi” Vähä-Pesola, Kari Levola ja Jani Viitanen, sekä Dingo-faneja eri vuosikymmeniltä.

Suomalaiset lavatähdet - Unohtumattomia tarinoita kokoaa yhteen kymmeniä unohtumattomia tarinoita suomalaisista lavatähdistä kuten Katri Helenasta, Jukka Kuoppamäestä, Joel Hallikaisesta, Saija Tuupasesta, Paula Koivuniemestä, Leif Lindemanista, tanssiorkesteri Taikakuusta ja monesta, monesta muusta.Tarinoita kirjassa kertovat monet lavatähdet itse, mutta myös esimerkiksi legendaarinen tanssilavayrittäjä Jouko Elevaara ja pitkän uran julkkistenkin parissa tehnyt toimittaja Maria Schulgin.Kirjan tarinat ovat hauskoja, yllättäviä, liikuttavia ja dramaattisiakin ja niistä piirtyy kuva suomalaisten tanssilavojen sankareista ja heidän usein varsin yksinäisestä työstään iloineen ja suruineen ja tuhansine ajokilometreineen. Musiikin käyttötapojen muuttumisesta ja tanssilavakulttuurin osittaisesta hiipumisesta huolimatta lavatähdet ovat onnistuneet säilyttämään myönteisen asenteen työhönsä, ja elämäänsä – ja heistä moni onnistuu hyödyntämään uutta markkinointikanavaa, sosiaalista mediaa, työssään varsin menestyksekkäästi.Unohtumattomien tarinoiden ja koko kansan tuntemien tarinankertojien lisäksi kirja sisältää runsaasti unohtumattomia valokuvia.

Kasutusjuhend: Soome (Käyttöopas: Suomi) antaa Suomeen muuttaville tai muuttoa harkitseville virolaisille perustiedot Suomesta ja suomalaisesta yhteiskunnasta, heidän omalla äidinkielellään, viroksi. Kirjan luvut käsittelevät mm. suomalaista työelämää ja työmarkkinoita ja ammattiyhdistystoimintaa, verotusta, sairaanhoitoa ja sosiaali- ja työttömyysturvaa, koululaitosta ja opiskelua, eläkejärjestelmää ja asumista ja asunnon hankkimista. Lisäksi kirjassa on yhdeksän perusteellista haastattelua Suomessa jo asuvilta virolaisilta; joukossa on mm. opettajia ja rakennusmiehiä. Kasutusjuhend: Soome on helppolukuinen ja esittää verotuksen ja eläkejärjestelmän kaltaiset monimutkaisetkin asiat helppotajuisesti, innostavasti ja hauskastikin.

"Lolluse entsüklopeedia - Sami Lotila pahimad" ("Hölmöyden ensyklopedia - Sami Lotilan pahimmat") sisältää Viron kaikkien aikojen kuuluisimman tai ainakin kommentoiduimman kolumnistin, suomalaistoimittaja Sami Lotilan 50 kolumnia, joista n. 10 on täysin uusia ja ennen julkaisemattomia. Mukana ovat kaikki "Viron Iltalehdessä" Öhtulehdessä julkaistut klassikot, jotka saivat koko Viron sekaisin ja mm. Viron puolustusvoimien komentajan julistamaan Lotilan "vaaraksi Viron turvallisuudelle". Lotilan analyyttiset ja ironiset mutta aika ajoin myös alatyyliset kolumnit käsittelevät Viroa, virolaisia ja virolaista yhteiskuntaa laidasta laitaan ja sääliä tuntematta. Osansa saavat mm. ahneet poliitikot, tyhmät työntekijät, laiska nuoriso ja koko lammasmainen kansa - sekä virolaiset miehet, jotka istuvat saunassa housut jalassa. Sami Lotila on Virossa ilmiö, jota joko rakastetaan tai vihataan. Kirja on vironkielinen.

Nyt puhuu päätoimittaja: "Pahinta, mitä tälle porukalle voisi tapahtua, olisi menestys!" Hymy-lehden päätoimittajana vuosina 2009 - 2011 häärineen Sami Lotilan tarina hakee vertaistaan suomalaisen lehdistön ja yrityselämän historiassa. Lotila erotettiin luottamuspulaan vedoten vain kaksi viikkoa sen jälkeen, kun hänelle oli maksettu täydet bonukset ja luvattu erillinen palkankorotus erinomaisesta työstä ja tuloksesta. Päiväkirjassaan Lotila käsittelee lopputiliinsä johtanutta tapahtumasarjaa mutta laajemminkin pestiään legendaarisen viihdelehden konemiehenä. Kaksivuotista rupeamaansa päätoimittajana Lotila kuvaa "tragikoomiseksi", "raamatullisiin mittasuhteisiin paisuneeksi synkäksi sielunmessuksi" sekä "moraalin murskanneeksi kärsimysnäytelmäksi". No huh huh! Päiväkirjan sivuilla seikkailee Lotilan ohella Suomen julkkiskaartin A-ketju mukanaan Sofi Oksanen, Juha Vuorinen, Johanna "Tuksu" Tukiainen, Jari Tervo, Peter Franzen, Jouni Hynynen, Anu Saagim, Jari Litmanen, Oskari Katajisto ja moni muu. Kirjasta on luettavissa se ahdinko ja epätietoisuus, johon moni suomalainen lehti on ajautunut tai ajanut itsensä. Toimitukset ovat pelokkaita, käpertyvät sisäänpäin ja uskottelevat, että mediamaailmaa moukaroivat vaikeudet ovat vain väliaikaisia. Energiaa tuhlataan inhimillisen surkeuden äärirajoja koettelevaan keskinäiseen valtapeliin, kun kukaan ei uskalla puhua ongelmista niiden oikeilla nimillä. Lotilan päiväkirjamerkinnät laajenevat myös ankaraksi kasvu- ja selviytymistarinaksi, jonka sanoman voi tiivistää lääkehuuruissaan toikkaroivan päätoimittajan omin sanoin: "On tärkeetä tehdä aina välillä jotain törkeetä!"

Kirja (suomeksi "Tarton kevät 1996 - eli siirtymätalouden zombiet") kertoo suomalaisen toimittajan Sami Lotilan keväästä Tartossa vuonna 1996, kun Viro oli vasta itsenäistynyt ja elämä myös Tartossa oli raakaa, kaoottista ja moraalitonta. Suomesta saamillaan rahoilla Lotila eli Tartossa kuin kuningas, mutta voi pahoin nähdessään paikallisten ihmisten ahdingon ja epätoivon. Yliopistoluentojen sijaan Lotila käytti aikansa tutustumalla lähituntumalta virolaisiin elämänilmiöihin ja yhteiskunnan varjopuoliin. Virossa 20 vuotta asuneen Lotilan tämäkin kirja on herättänyt runsaasti huomiota hänen toisessa kotimaassaan.

Useita menestyskirjoja kirjoittanut ja toimittanut (Immu-kirjat, ”Cannonball MC”, ”Suomalaiset lavatähdet” jne.) Sami Lotila jatkaa Virossa häärivän suomalaistoimittajan Aleks Kalmin räävittömiä seikkailuja. Vuonna 2004 ilmestynyt ”Tallinnan kuningas” on suomalaisen dekkari- ja kioskikirjallisuuden klassikko ja ”Tehtävä Riikassa” vie Aleks Kalmin nyt hyytävään seikkailuun ympäri Baltiaa vuonna 2011, kun suomalaisten suuryritysten muuttohaluilla Viroon ja Kalmin ympärillä käynnistyvällä murhakarusellilla tuntuu olevan paljon yhteistä. Seikkailun karmiva loppuselvittely tapahtuu Tallinnan maanalaisissa tunneleissa, joissa persoonallisuushäiriöisen ja Raamattua alvariinsa siteeraavan Kalmin on pelastettava sekä itsensä että perheenjäsenensä - ja siinä sivussa koko Suomi... Tarina on osin omaelämäkerrallinen.