Keveys, silmän lume, taika ja leikki. Liaanit, juurakot, kuumehoureet ja malariaruusut. Satu Mannisen kuudes runokokoelma yhdistää tropiikin ja maalaustaiteen. Muodoltaan tiiviit ja tiukat runot ovat kuvastoltaan uhkeita, täynnä värejä, hajuja, makuja, tekstuureja, tahmaisuutta ja kerroksellisuutta. Runoissa muristaan ja läähätetään, värit pisaroivat ja öisen kaupungin hedelmät liekehtivät. Väkivalta väreilee runojen valosuihkun lävitse.Kuolla hieltä tuoksuvana ruusun huokaukseen.Likaisen kesän väri, valonsäde revenneestä horisontista,päiväunen puutarhassa värisevät terälehdetkimalainen hehkuvassa hameessaan, rakeisella filmilläsuihkulähde heijastava vedenpinta valkoisia kohtiakoko maailma pisaroi. Astun ruusun sisään,koskettelen vaaleanpunaisia sisälmyksiä.
