Kirjahaku

Treasuries and Finance Ministries have been indispensable for all rulers throughout history. Those who govern need money to wage wars, to protect the lives of their people in times of crisis and to foster their well-being. Finland has a long tradition of efficient financial management, starting from the 16th century. In 1809, the country was able to establish her own financial administration. It was a crucial step for Finland's state formation and marked the beginning of nation building. It was the first time in Finland's history that all taxes collected from the tax-paying citizens were used to benefit the people themselves . The 19th century was a period of institution building. The Department of Finance was one unit of the Government. In the 20th century, the Ministry of Finance consolidated its position as one of the leading agencies of government. European integration and globalisation have emphasised the importance of well-functioning financial institutions and prudent financial policies. Recent financial turbulences have further highlighted the role of the finance ministries. The Ministry of Finance of Finland celebrated its bicentennial in 2009.This book is written for an international audience and offers a comparative perspective. It sets the Ministry in the perspective of Finland's economic and political development, analysing the country's economic and financial policies and focusing on political and administrative history.

Ketk johtivat Suomea vuosina 1919-1939? Pieni piiri k sittelee valtiojohtamista ja vallanpit ji sek heid n neuvonantajiaan presidentti St hlbergin valinnasta Suomen ensimm iseksi presidentiksi talvisodan syttymiseen. P osassa ovat nuoren tasavallan keskeiset valtiolliset johtajat, presidentit K. J. St hlberg, Lauri Kristian Relander, P. E. Svinhufvud ja Ky sti Kallio. Heid n lis kseen valtiollisen johtamisen pieneen piiriin nousevat pitk aikaiset ulkoministerit, puolustusministerit, puolustusvoimien komentajat ja puolustusneuvoston puheenjohtaja Gustaf Mannerheim. P ministerit kuuluivat valtiollisen johdon ytimeen, mutta useimmat heist eiv t ehdi lyhyen toimikautensa aikana nousta vahvoiksi vallan k ytt jiksi. Mukana ovat my s monenlaiset ep viralliset neuvonantajat unohtamatta valtaan pyrkivi maanalaisia verkostoja. Repiv n sis llissodan j lkeen hallitsemisen k yt nn t rakentuivat hitaasti. Talvisodan syttymiseen menness oli ehditty luoda Suomen valtiollisen johtamisen ja p t ksenteon rakenteet ja menettelytavat. Osaavan ja lojaalin virkamiesinstituution rakentaminen ei kuitenkaan k ynyt k den k nteess . Ulkoministeri sek puolustusvoimat saatiin kuntoon ennen sodan syttymist , mutta ei ongelmitta. Kommunismin pelko, 1920-luvun lopun talouspula ja lapuanliikkeen lietsomat maanalaiset verkostot toivat ep vakautta hallitsemiseen. Pieni piiri on jatkoa kirjoittajan vuonna 2019 julkaisemalle teokselle Vallan verkostot Suomessa 1917-1919. Teokset Oikea k si; valtiojohdon neuvonantajat eilen ja t n n sek Keisarin oikea k si; Ven j n valtiollinen johtaminen ja Suomi k sittelev t my s valtiollisen johtamisen neuvonantajia. Sarja tulee jatkumaan nykyp iv n.

Ketk johtivat Suomea sodan aikana? Sodan johdon pieni piiri; vallan verkostot ja neuvonantajat k sittelee valtiojohtamista ja vallanpit ji sek heid n neuvonantajiaan talvisodan syttymisest presidentti Risto Rytin presidentin virasta eroamiseen saakka. Kirjan p osassa on ylin valtiojohto ja heid n neuvonantajansa. Itsen isyyden kahden ensimm isen vuosikymmenen aikana muotoutunut valtiollisen johtamisen j rjestelm joutui joustamaan sodan ajan poikkeuksellisissa oloissa. Kun presidentti oli luovuttanut puolustusvoimien ylip llikkyyden marsalkka Mannerheimille, valtiollinen johto jakautui poliittiseen ja sotilaalliseen johtoon. Dualismia sovitettiin yhteen ep virallisen sotakabinetin avulla. P t ksi oli teht v nopeasti, mist syyst eduskunta joutui syrj n ja hallituksessa p t ksentekoa keskitettiin t rkeimmille ministereille, hallituksen sis piirille. Valtiojohdon oli p t ksi tehdess n my s sopeuduttava diktaattoreina maitaan hallinneiden Hitlerin ja Stalinin asettamiin vaatimuksiin. Oli opittava toimimaan heid n l hett miens salaisten luottomiesten kanssa. Lis ksi oli sopeuduttava siihen, ett Hitler nosti sotilaslinjan diplomaattilinjan edelle yhteydenpidossaan Suomeen. J rjestely vahvisti edelleen poliittisen ja sotilaallisen johdon dualismia. Sodan johdon pieni piiri on jatkoa vuonna 2020 julkaistulle kirjalle Pieni piiri - vallan verkostot 1919-1939 ja aiemmin julkaistuille Vallan verkostot Suomessa 1917-1919, Oikea k si sek Keisarin oikea k si. Kirjasarja p ttyy kirjaan Mannerheimista Mariniin ja Niinist n - vallan verkostot ja neuvonantajat 1944-2021.

Kuinka valtiollinen johtaminen on muuttunut sodan j lkeen? Mannerheimista Mariniin ja Niinist n - vallan verkostot ja neuvonantajat 1944-2021 k sittelee valtiojohtamista ja vallanpit ji sek heid n neuvonantajiaan sodan p ttymisest presidentti Niinist n ja p ministeri Marinin kauteen. Kirjan p osassa ovat presidentit ja p ministerit sek heid n neuvonantajansa. Sodan aikana Suomen valtiollisen johtamisen j rjestelm oli keskittynyt jyr ten alleen itsen isyyden alkukaudella kehittyneet parlamentaariset piirteet. Sodan p tytty kylm n sodan tulkittiin edellytt v n keskityksen jatkumista. Vasta 1990-luvulta alkaen palattiin parlamentaarisiin k yt nt ihin. Presidentti sai t ll in rinnalleen p ministerin ylimm ksi valtiolliseksi johtajaksi. T m ilmenee jo kirjan nimess . Toinen uusi asia oli poliittisten esikuntien synty. T ss kirjassa huomion kohteeksi nouseekin valtiojohdon poliittinen neuvonantajaj rjestelm , sen synty, laajeneminen ja institutionalisoituminen. Mannerheimista Mariniin ja Niinist n on jatkoa t n vuonna julkaistulle kirjalle Sodan johdon pieni piiri ja jo aiemmin julkaistuille Pieni piiri (2020), Oikea k si (2014) sek Keisarin oikea k si (2015). Kirjasarja p ttyy.

Risto Rytin vaikuttava ja dramaattinen ura talouspäättäjänä.Risto Ryti on äänestetty suurimmaksi suomalaiseksi. Perusteena on ollut hänen uhrautuva toimintansa sota-ajan tasavallan presidenttinä. Vielä pidemmän uran hän teki Suomen johtavana talousvaikuttajana. Ryti otti talouspolitiikan ohjat käsiinsä toimiessaan 1920- ja 1930-luvuilla valtiovarainministerinä ja Suomen Pankin pääjohtajana. Hän oli keskus verkostossa, jossa luotsattiin Suomi läpi pula-ajan ja kiinnitettiin nuori tasavalta kansainväliseen talousjärjestelmään. Teos kuvaa Rytin viileästi ajattelevana talousasiantuntijana, jonka tulkintoihin talouden tilasta ja tarvittavista korjaustoimista luotettiin ulkomaita myöten.