Kirjahaku

Kansalliseepoksemme Kalevala on 180 vuoden aikana osoittautunut elinvoimaiseksi. Vaikka traditionaalisten runonlaulajien sukupolvi on jo melkein mennyt tuonilmaisiin, eepos elää edelleen. Se on valanut meille iloa ikirunojen käyttötaiteessa, kuvakirjoissa, sarjakuvissa, pelikorteissa, Internet- ja muissa peleissä, roolipeleissä, näytelmissä ja elokuvissa. Se elää murteille ja nykykielelle käännettynä sekä laiskoillekin toimitettuina versioina. Taiteilijat ja kirjailijat ovat löytäneet oman Kalevalansa. Kultia kujille, hopehia tanhuville esittelee ensisijaisesti lapsille ja nuorisolle suunnattujen Kalevaloiden kuvituksia. Mukana on noin 80 kuvittajaa Suomesta ja ulkomailta 18o0-luvulta lähtien nykypäivään saakka. Runsaasti kuvitetussa kirjassa avautuu lukijalle Kalevalan kuvamaailman inspiroiva monipuolisuus. Monet kuvittajat ovat tukeutuneet perinteeseen; useat varsinkin viime vuosina lähteneet tulkitsemaan eeposta riemastuttavan omapäisestikin. Kansalliskuvastosta on tullut ankalliskuvastoa, koiratkin ovat saaneet Kalevalansa. Ja onhan Väinämöisellä voinut olla rastatukka? Ja vieraisiin eksoottisiin kulttuureihin kotoutetut Kalevalat ovat luku sinänsä. Tietokirjailija Sisko Ylimartimo on kirjoittanut muun muassa kuva- ja kuvitustaiteesta sekä saduista ja lasten- ja nuortenkirjallisuudesta: H. C. Andersenista, Tuhannen ja yhden yön saduista, L. M. Montgomerysta sekä fantasian ja fiktion kuvittamisesta.

1960-luvun alussa ilmestyi satukirja, jonka upea kuvitus sai lukijat haltioihinsa. Arvostelijoidenkin adjektiivit tuntuivat loppuvan kesken. Kyseessä oli Yrjö Kokon sadun Pessi ja Illusia lastenpainos. Sen kuvittajaa A. Lindebergiä pidettiin tuolloin melko tuntemattomana taiteilijana.Aleksander Lindeberg (1917–2015) oli kuitenkin jo toiminut TK-piirtäjänä sekä mainos- ja julistetaiteilijana. Pessin ja Illusian jälkeen hän kuvitti samaan tapaan modernisti tyylitellen muun muassa Kalevalan tarinoita ja venäläisiä kansansatuja. Kuvitukset heijastavat taiteilijan kiinnostusta historiaan ja visuaaliseen, jopa groteskiin huumoriin. Tämä runsaasti kuvitettu kirja on ensimmäinen kokonaisesitys Lindebergin urasta ja tiestä merkittäväksi käyttötaiteilijaksi ja kuvittajaksi sekä huomattavaksi muotokuvamaalariksi. Hän sai Rudolf Koivu -palkinnon kaksi kertaa. Kuvittajat ry myönsi vuonna 2005 hänelle Kieku-palkinnon merkittävästä elämäntyöstä kuvittajana. Tietokirjailija Sisko Ylimartimo on kirjoittanut muun muassa kuva- ja kuvitustaiteesta sekä saduista ja lasten- ja nuortenkirjallisuudesta: H. C. Andersenista, Tuhannen ja yhden yön saduista. L.M. Montgomerysta sekä fantasian ja fiktion kuvittamisesta. Kalevalan kuvituksia käsittelevä Kultia kujille, hopehia tanhuville ilmestyi Avaimen kustantamana 2015.

Maria, Jeesuksen äiti, on kristikunnan tunnetuin nainen. Henkilönä hänestä kuitenkin tiedetään vain vähän. Marian katse valottaa hänen elämänsä ohella hänen ympärilleen syntynyttä kulttia sekä monitahoista kertomus- ja kuvatraditiota. Legendat, perimätieto ja kansanhurskaus ovat lisänneet Neitsyt Mariaan mielikuvituksellisia piirteitä ja symboliikkaa. Hänessä on nähty ylivertainen auttaja, esirukoilija ja lohduttaja, luontoemo, kukkien madonna ja taivaan kuningatar. Islam ja kansanrunous ovat luoneet hänestä omat tulkintansa. Kuvataiteilijat ovat heijastaneet Mariaan aikakautensa esteettisiä ihanteita ja uskonnollisia käsityksiä. Madonnassa on haluttu ennen kaikkea kuvata naista ja äitiä, jolla oli lapsestaan iloa ja surua. Tietokirjailija Sisko Ylimartimo on kirjoittanut kuvataiteesta, saduista, fantasiasta ja nuorisokirjallisuudesta, jota hän on myös suomentanut.