Kirjahaku

Silmiä avaava säeromaani Iirosta, jonka vanhemmat juovat ja himassa jääkaappi kumisee tyhjyyttään. Kavereiden edessä on silti oltava ihan tavallinen Iiro, vaikka kulissit huojuvat jo. Uskoisitko tätä päälle päin?Ei hätää,tuskin uskois moni muukaan.Tuskin uskoisin itekäänellen kävis tätä helvettiä läpi joka ikinen päivä.Vanhempien vuosia jatkunut alkoholismi ja työttömyys ovat Iirolle arkipäivää siinä missä kirpparilöytöjen myyminen ruokarahojen tienaamiseksi. Koulussa kellään ei ole tästä mitään käsitystä eivätkä naapuritkaan tiedä kuin korkeintaan vanhempien toistuvasta riitelystä – ja hyvä niin.Kunnes kasiluokan alkaessa Iiron luokkakaveri Niko kertoo nähneensä Iiron keräämässä pulloja ja on valmis vinkkaamaan paremman keinon rahan tienaamiseen. Varastamiseen Iiro on toistaiseksi vetänyt tiukan rajan, mutta rahahuolien syventyessä houkutus kasvaa liian suureksi. Tarkoin varjellut kulissit uhkaavat sortua yksi toisensa perään, mitä pitemmälle lukuvuosi etenee. Uskaltaako Iiro tarttua apua tarjoavaan käteen?

Nuorten äänellä puhutteleva säeromaani Iiron tasapainoilusta luottamuksen ja ihastumisen horjuvilla portailla. Mitä uskaltaa kertoa kavereille tai faijalle, jonka silmissä niin helposti leimahtaa raivo ja inho? Tiedätkö sen tunteen, kun paras kaveri alkaa näyttää merkkejä syvemmistä tunteista eikä hetken päästä enää tiedäkään kumpi oli ihastunut kumpaan – vaiko sittenkin molemmat toisiinsa? Iiro on päässyt pois ryyppäävien vanhempiensa jaloista ja muuttanut parhaan ystävänsä Topin perheen luokse. Elämä on pitkästä aikaa rauhallista ja tasaista alkavasta ysiluokasta ja kahviladuunista huolimatta – kunnes Iiron äiti aloittaa työt samassa kahvilassa. Äidin vakuutteluista huolimatta Iiron on vaikea luottaa siihen, että vanhempien elämä olisi kääntymässä parempaan. Samaan aikaan Topin huomaavainen käytös ja vihjailevat katseet saavat Iiron epäilemään sekä Topin että omia tunteitaan. Parhaaseen kaveriin ihastuminen mietityttää muutenkin, eikä asiaa helpota pelko siitä, miten Topin vanhemmat asiaan reagoisivat ja saisiko Iiro enää jäädä asumaan heidän luokseen. Onko siis parempi haudata ajatukset sisälleen?