Kirjahaku

The importance of Belarus to European security has increased in recent years, but the history and identity of the country have yet to be uncovered by the broader public. Throughout the centuries, the various rulers of Belarus have intentionally silenced its national history to distance Belarus from its European context. This historical book aims to demonstrate that Russian assimilation policies and the labeling of Belarus as "Russia's little brother" have been elements of a deliberate imperialistic policy, as Belarus shares most of its history with Poland and Lithuania. The Russian invasion of Ukraine dominated international headlines in 2022. Belarus officially supported Russia in the war, yet hundreds of Belarusian volunteers enlisted in the Ukrainian army. Meanwhile, the Belarusian opposition organized itself in Poland and Lithuania, and a concrete wall emerged along the border with Belarus. Is Belarus destined to remain isolated from Europe and an extension of Russian geopolitics, or can it restore its historical connections to Poland and Lithuania? How have Belarusians defined their identity, and how have their international relations evolved over the centuries? Toni Stenstr m provides a new and unique insight into one of Europe's most unknown countries.

Valko-Venäjä - vaiettu historia (2023) on ensimmäinen kronologisesti etenevä suomenkielinen teos Valko-Venäjän menneisyydestä ja lähihistoriasta. Teos esittelee lukijalle maan keskeiset kehitysvaiheet keskiajalta nykypäivään ja jakaa näkemyksiä maan tulevaisuudesta. Valko-Venäjän merkitys Euroopan turvallisuudelle on kasvanut viime vuosi-en aikana paljon ja sen näkyvyys mediassa on lisääntynyt, mutta maan historia ja identiteetti ovat jääneet yhä kysymysmerkeiksi suurelle yleisölle. Valkovenäläisten omasta historiasta on myös tietoisesti vaiettu maan eri hallitsijoiden toimesta.Viime vuosien stereotypiat Valko-Venäjästä ovat liittyneet vahvasti maan diktatuuriseen hallintoon, Neuvostoliiton perintöön ja maan läheisiin yhteyksiin Venäjään. Historiikin tarkoituksena on osoittaa Valko-Venäjän historian edenneen silti yleiseurooppalaisten kehitysvaiheiden mukaisesti ja jakaneen yhteisiä ajanjaksoja erityisesti Puolan ja Liettuan kanssa. Maahan kohdistuneet venäläistämistoimet ja maan leimaaminen ”Venäjän pikkuveljeksi” ovat olleet osa määrätietoista imperialistista politiikkaa, jolla Valko-Venäjää on loitonnettu maan eurooppalaisesta viitekehyksestä.Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja ukrainalaisten taistelu omasta identiteetistään täyttivät kansainväliset uutis-otsikot vuoden 2022 aikana. Valko-Venäjä tuki sodassa virallisesti Venäjää, mutta satoja valkovenäläisiä vapaa-ehtoisia värväytyi siitä huolimatta Ukrainan armeijan riveihin. Samaan aikaan valkovenäläinen oppositio järjestäytyi Puolassa ja Liettuassa ja maiden väliselle rajalle nousi betoninen muuri. Onko Valko-Venäjän kohtalona jäädä Venäjän valtapolitiikan jatkeeksi ja eristäytyä Euroopasta, vai voiko se palauttaa vielä historiallisen yhteytensä Puolaan ja Liettuaan? Miten valkovenäläiset ovat itse määritelleet identiteettiään? Ja mihin maan kansainväliset suhteet ovat rakentuneet vuosisatojen varrella?

Tiesitkö, että marsalkka Mannerheim vietti nuoruusvuosiaan Puolassa, jossa hän loi läheiset suhteet maan johtaviin piireihin ja marsalkka Pilsudskiin, joka johti myös maataan ensimmäisen maailmansodan jälkeisinä vuosina? Oletko kuullut vakoojatarinoita kylmän sodan ajan Varsovasta, jossa Puolan tiedustelupalvelu murtautui Suomen lähetystöön? Mitä olivat mustat listat, joita Kekkosen ajan Suomi laati suomalaisista solidaarisuusaktivisteista? Miltä Suomen ulkopolitiikka on näyttänyt Puolasta katsottuna?Suomen ja Puolan suhteet ovat paremmat kuin koskaan, mutta tunnemme toisemme varsin heikosti. Harva muistaa, että Suomen ja Puolan välinen sotilasliitto oli toteutumassa jo 1920-luvun alussa, ja tällöin uutta identiteettiään etsivä Suomi laski myös itsensä osaksi laajempaa eurooppalaisten reunavaltioiden yhteisöä. Toista maailmansotaa seurannut rautaesiripun laskeutuminen ja Suomen pitkäaikainen puolueettomuuspolitiikka veivät maamme eri teille, mutta 2020-luvulla Suomi ja Puola ovat taas läheisiä kumppaneita Euroopan unionissa ja sotilasliitto Natossa. On tullut aikaa julkaista kirja siitä, miten maidemme suhteet ovat rakentuneet viimeisen sadan vuoden aikana ja mitä voimme odottaa yhteiseltä tulevaisuudeltamme.Tämän kirjan ensimmäinen luku luo yleiskatsauksen Suomen ja Puolan suhteisiin niiden itsenäistymisen jälkeisinä vuosina 1918-1945 ja kuvailee maiden roolia osana laajempaa eurooppalaisten reunavaltojen ketjua. Toinen luku käsittelee Suomea ja Puolaa kylmän sodan vuosina 1945-1991. Kolmas luku tarkastelee Suomen ja Puolan suhteiden kehittymistä 1990-luvun vaihteesta 2020-luvun alkuun. Neljäs luku vie lukijan matkalle Puolan halki.Toni Stenström on koulutukseltaan Venäjän ja Itä-Euroopan tutkimuksen maisteri. Hän on asunut Puolassa, Venäjällä, Valko-Venäjällä ja Ukrainassa ja toiminut alueella suomalaisryhmien matkanjohtajana ja tulkkina. Hänen uusin kirjansa perustuu suomalaisiin ja puolalaisiin arkistolähteisiin ja tuo uuden näkökulman maidemme välisiin suhteisiin."