Kirjahaku

Kirjassa käsitellään Suomen itärajan pitäjien tilannetta syksyllä 1944 saksalaisten vetäytyessä valtaamiltaan Neuvostoliiton alueilta Suomen itärajan pitäjien kautta Pohjois-Suomeen, ja sieltä edelleen kohti Petsamoa ja Norjaa.Saksalaiset toteuttivat vetäytyessään tuhoisaa poltetun maan taktiikkaa, joka muuttui syksyn 1944 aikana useaan otteeseen. Saksalaisten perässä Suomen rajan yli marssineet Neuvostojoukot ottivat yhteen saksalaisen SS-Nord-divisioonan jälkijoukon kanssa Kuusamon Lahtelan puolustuslinjalla (Kuusamo-Schutzwall), kunnes saksalaiset vetäytyivät suunnitellusti Posion suuntaan. Neuvostojoukot miehittivät välirauhansopimuksen vastaisesti Suomussalmen, Kuusamon ja Sallan alueita parin kuukauden ajan syksyllä 1944, ja täydensivät saksalaisten aiheuttamaa siviilirakennusten tuhoa sekä ryöstelivät suomalaisten omaisuutta itärajan taakse.Tuomo Kallioniemi on selvittänyt lähes kymmenen vuotta kestäneissä sotahistorian tutkimusprojekteissaan Saksan, Neuvostoliiton ja Suomen arkistolähteistä tietoja, joista selviää vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin.• Miten Saksan saksalaisten poltetun maan taktiikka muuttui Lapin sodan edetessä syksyllä 1944, ja olisiko suomalaisten rakennusten tuho voitu välttää?• Miten Neuvostoliiton sodanjohdon määräyksetSuomen vastaisella rintamalla muuttuivat syyslokakuussa 1944?• Miksi Neuvostoliiton puna-armeijan joukot marssivat rajan yli Kainuun ja Pohjois-Suomen puolelle, ja oliko tälle Neuvostoliiton ylijohdon käsky?• Paljonko Neuvostoliiton miehitysjoukkoja oli Suomessa syksyllä 1944?• Missä vaiheessa Neuvostoliiton hyökkäyksen uhka Pohjois-Suomeen lopullisesti poistui?Lukijoilla on tämän kirjan myötä ensimmäistä kertaa mahdollisuus tutustua Stalinin johtaman Neuvostoliiton ylijohdon STAVKAN suomenkielelle käännettyihin määräyksiin sekä Stalinin ja Karjalan Rintaman komentajan, armeijan kenraali Meretskovin väliseen kirjeenvaihtoon syys-lokakuulta 1944. Kysymys siitä, kuka tai mikä taho poltti Kuusamon kirkon, on jakanut mielipiteitä jo yli puolen vuosisadan ajan. Venäjän sota-arkiston tiedot, viranomaisten tekemä Kuusamon tuhopolton tutkimus, SS-Nord-divisioonan veteraanien tekemä sisäinen tutkimus Kuusamon tuhopoltosta, ja suomalaisten sotaveteraanien silminnäkijälausunnot tarjoavat kirjassa lisävalaistusta tähän arkaluotoiseen ja pitkään vaiettuun kysymykseen.

Kuusamon kehittyminen maaseutupitäjästä elinvoimaiseksi Koillismaan maakunta- ja matkailukeskukseksi on kiinnostava selviytymistarina.Kuusamosta vetäytyvät saksalaisjoukot tuhosivat suurimman osan kirkonkylän rakennuskannasta syksyllä 1944. Saksalaisten jälkeen Neuvostoliiton puna-armeija miehitti Kuusamon alueita ja täydensi kirkonkylän tuhon ennen vetäytymistään itärajan taakse.Keväällä 1945 kotiseudulle palaavia evakoita kohtasi surullinen näky. Ennen niin kauniista kirkonkylästä oli jäljellä vain raunioita ja pystyyn jääneitä savupiippuja.Tietokirjailija Tuomo Kallioniemen teos esittelee Kuusamon historiaa 1920-luvun lopulta järjestelmällisesti 1980-luvulle ja osin vielä 2000-luvulle.Kirjan runkona ovat paikallisen Kinnusen perheen kuvaamon ainutlaatuiset valokuvat sekä aikalaisten muistelmat siitä, millaista elämä Koillismaan rajaseutupitäjässä oli ennen viime sotia sekä niiden jälkeen.Kirjassa on laajoja kuvakertomuksia muun muassa nykyisen itärajan taakse jääneeltä yli tuhannen asukkaan Paanajärveltä, pitäjän kirkoista ja sairaaloista, Osuuskaupasta ja Ahavan kauppakartanosta, sotien jälkeisestä korsuasumisesta ja toimeliaasta jälleenrakennusajasta sekä uusimpina Rukan hiihtokeskuksen ja Kuusamon lentoaseman perustamisesta ja ripeästä kehityksestä.

Petsamo 1944 - Sota arktisella alueella avaa uusia näkökulmia tähän tärkeään mutta harvoin käsiteltyyn sotatoimeen. Tarkka ja asiantunteva kuvaus tuo esiin, miten sota muokkasi niin Pohjois-Suomen kuin koko arktisen alueen tulevaisuutta.Teos on merkittävä lisä Suomen sotahistoriaan, ja se tarjoaa lukijalle syvällisen ymmärryksen toisen maailmansodan viimeisistä vaiheista arktisella rintamalla.Petsamon alue, joka oli kuulunut Suomelle vuodesta 1920, menetettiin Neuvostoliitolle välirauhansopimuk-sella 19.09.1944. Vain muutamaa viikkoa myöhemmin, 7.10.1944, Neuvostoliitto käynnisti suurhyökkäyksen Petsamon ja Kirkkoniemen alueilla asemissa ollutta Saksan 20. Vuoristoarmeijaa vastaan. Hyökkäyksen tavoitteena oli saartaa ja murskata saksalaisjoukot, vallata strategisesti tärkeä Kolosjoen nikkelikaivos, turvata Barentsinmeren rannikkoalueet ja ”vapauttaa”koko Petsamon alue Neuvostoliiton hallintaan.Samanaikaisesti Saksan ja Suomen välillä oli käynnissä Lapin sota, jossa suomalaiset pyrkivät toteuttamaan välirauhansopimuksen määräykset karkottaa saksalaiset maaperältään. Saksalaisjoukkojen vetäytyminen Norjaan jätti jälkeensä tuhotun infrastruktuurin Pohjois-Suomessa ja Petsamossa. Vetäytymisen myötä myös Suomen puolustusvoimien Erillisosasto Petsamo (”Luton miehet”) joutui vetäytymään Petsamon Luttojoen tukikohdasta etelään aina Kemiin saakka, jossa se liittyi taisteluihin saksalaisjoukkoja vastaan.Tämä kirja perustuu laajaan venäläiseen ja saksalai-seen lähdeaineistoon, kuten hyökkäyssuunnitelmiin, sotapäiväkirjoihin ja raportteihin. Näiden alkuperäislähteiden lisäksi lukija pääsee tutustumaan yksityiskohtaisiin karttoihin ja piirustuksiin, jotka valottavat sodan taktiikkaa, strategioita ja etenemistä molempien osapuolten näkökulmasta. Teos käsittelee myös Petsamon siviiliväestön kohtaloa, kun Suomen viranomaiset määräsivät heidät evakuoitavaksi pois sodan jaloista.Evakot joutuivat jättämään kotinsa ja sopeutumaan uusiin asuin- ja elinympäristöihin - usein perinteiset elinkeinot, kuten kalastus ja poronhoito, joutuivat väistymään.Hyökkäyksen aikana Neuvostoliitto valtasi myös Suomelle kuuluneen Ivalon Paatsjoen ja Jäniskosken alueen, mukaan lukien strategisesti merkittävän vesivoimalaitoksen, ja miehitti osia Suomen alueesta syksyyn 1945 asti.

KUUSAMO - Saksalaisajasta jälleenrakennukseen vie lukijan aikalaisten muistojen kautta jatkosodan vuosien saksalaisaikaan sekä Kuusamon evakuoinnin ja jälleenrakennuksen vaiheisiin. Aikalaisten kertomukset tuovat elävästi mieliin, millaista oli siviilien ja saksalaisten sotajoukkojen välinen yhteistyö jatkosodan aikana.Kesällä 1941 saksalaisjoukot saapuivat Kuusamoon, ja paikalliset joutuivat elämään Saksan sotilaiden rin-nalla yli kolme vuotta. Saksan armeijan rakentamat sotilaalliset hankkeet, kuten Hyrynsalmi-Kuusamo-kenttärata, toivat mukanaan sekä työtä että pelkoa. Saksalaisten julmaa sotavankien kohtelua ei voinut olla huomaamatta. Samaan aikaan Neuvostoliiton partisaanit yrittivät lannistaa suomalaisten taistelutahtoa iskemällä rajaseudun syrjäisiin kyliin, surmaten naisia, lapsia ja vanhuksia ja levittäen kauhua koko rajaseudulle.Aselevon koittaessa syyskuussa 1944 kuusamolaiset joutuivat jättämään kotinsa evakuoinnin myötä. Kun siviilit palasivat evakosta, heitä odotti lohduton näky - Kuusamon kirkonkylä oli poltettu lähes maan tasalle, ja vastassa olivat raunioituneet talot sekä pystyyn jääneet savupiiput. Kodittomiksi jääneiden asukkaiden oli aloitettava elämä alkeellisissa oloissa ja rakennettava kotiseutunsa uudelleen lähes tyhjästä.Tämä teos tallentaa kuusamolaisten omakohtaisia kokemuksia sodasta ja sen jälkeisestä jälleenrakennuksesta - tarinoita, jotka ovat jääneet virallisten historiankirjoitusten ulkopuolelle, mutta jotka ansaitsevat tulla kuulluiksi. Runsas kuvitus ja aikalaisten muistelmat tuovat historian eläväksi ja tarjoavat arvokasta tie-toa niin Suomen sotahistoriasta kuin Kuusamon kotiseutuhistoriasta kiinnostuneille lukijoille.Tuomo Kallioniemi on insinööri ja tietokirjailija, joka on erikoistunut Suomen sotahistoriaan ja kotiseutu-historiaan. Eläkkeelle jäätyään hän ryhtyi kokoamaan laajaa tutkimusai-neistoa suomalaisista, saksalaisista ja venäläisistä arkistolähteistä sekä aikalaisten kertomuksista.Kallioniemen teokset yhdistävät perusteellisen histo-riantutkimuksen ja elävät aikalaistarinoiden kuvaukset, jotta menneiden sukupolvien kokemukset säilyvät tuleville polville.