Kirjahaku

Tuula Vainikainen kirjoittaa rakkaudesta Berliiniin ja perheeseen. Saksan-matkoilla käydään Berliinin lisäksi mm. Füssenissä, Bautzenissa, Quedlinburgissa, Stralsundissa ja Frankfurt an der Oderissa. Lomaillaan tai eletään etätyöläisen arkea ja tavataan ihmisiä, jotka ovat jättäneet jäljen. Saksan kipeä historia kohtaa nykypäivän. Koronakesänä 2020 oli kova ikävä Saksaan, jonne matkustaminen ei ollut mahdollista. Ikävästä ja muistoista syntyi tarinallinen kirja. Tuula Vainikainen on turkulainen historian maisteri, tietokirjailija, tiedottaja ja neljän aikuisen pojan äiti ja viiden lapsenlapsen mummu. Perhe on autoillut Saksassa vuodesta 1988.

Hanna Tokoi (1869–1938) eli erikoisen elämän erityisenä aikana. Hän oli siirtolainen Yhdysvalloissa, perheenemäntä Kannuksessa ja Helsingissä, maanpakolainen Neuvosto-Venäjällä ja myöhemmin Yhdysvalloissa. Emme tietäisi hänestä luultavasti mitään, ellei hän olisi mennyt naimisiin Oskari Tokoin kanssa. Tokoi oli merkittävä poliittinen vaikuttaja maamme itsenäistymisen kuohuvina vuosina. Hanna Tokoi mainittiin lähinnä puolisonsa yhteydessä, aina ikään kuin sivulauseessa. Hanna Tokoi oli arjen merkkihenkilö, puolisonsa toiminnan mahdollistaja ja heidän seitsemän yhteisen lapsensa äiti, joka eli miehensä rinnalla vaativan ja traagisen elämän.Hanna Tokoin jäljillä kulkenut FM Tuula Vainikainen on kirjoittanut useita tietokirjoja.

Nivelvaivat haittaavat monen elämää, vaikeuttavat liikkumista ja aiheuttavat kipua. Nivelrikkoa ei pystytä parantamaan, mutta sen etenemistä voidaan hidastaa ja siitä kärsivän elämänlaatua parantaa. Vuosittain yli 20 000 suomalaista saa polven tai lonkan nivelrikon vuoksi tekonivelen. Lääketieteen toimittaja Tuula Vainikainen kertoo, miten polven ja lonkan nivelvaivat syntyvät ja kuinka niiden kanssa voi selviytyä. Kirjassa kerrotaan, kuinka voimme pitää huolta kantavista rakenteistamme ja kuinka elämä sujuu silloin, kun tekonivel tulee ajankohtaiseksi. Tekonivelleikkaus on iso operaatio, joka mietityttää ennalta ja josta kuntoutuminen vaatii onnistuakseen paljon potilaan omaa panosta. Kirjassa puhuvat sekä lääketieteen ammattilaiset että kokemusasiantuntijat - polvi- ja lonkkarikkoiset itse. Mukana on runsaasti hyödyllistä tietoa sekä nivelkunnosta, tekonivelleikkaukseen valmistumisesta että elämästä tekonivelen kanssa. Tuula Vainikainen on turkulainen tiedottaja sekä terveys- ja perheasioihin erikoistunut toimittaja. Hänet on valittu vuoden tiedetoimittajaksi 2010 ja hän on kirjoittanut useita tietokirjoja, esim. Miksi aina väsyttää? (2017) ja Kumppanina muistisairaus (2016).

Isovanhemmuutta tavataan kutsua elämän jälkiruuaksi. Se on rakkautta, huolenpitoa, iloa ja ihmetystä, surua, naurua, huolta ja yhteisyyttä - iso asia naisen elämässä. Lapsenlapset ovat useimmiten ihania, mutta millaisista aineksista oma rooli mummuna, mummina tai isoäitinä rakentuu? Mummuista kun on moneksi.Tuula Vainikainen kirjoittaa teoksessaan isovanhemmuudesta naisen kokemana. Mummukirja on omakohtainen, kiehtova tutkimusmatka moni-ilmeiseen isoäitiyteen ja varttuneen naisen elämään sukupolvien ketjussa.Tuula Vainikainen on turkulainen tietokirjailija, terveys- ja perheasioihin erikoistunut toimittaja ja viiden lapsen mummu. Vainikainen on valittu vuoden tiedetoimittajaksi 2010, ja hän on kirjoittanut useita tietokirjoja, esim. Nivelet kuntoon (2020), Miksi aina väsyttää? (2017) ja Kumppanina muistisairaus (2016).

Elegantteja edustusasuja, satumaisia häitä, PR-työtä historiallisissa kulisseissa sekä alati kannoilla juoksevia paparazzeja. Kuninkaallisten arki on kaukana tavallisten ihmisten elämästä, ja ehkä juuri siksi heidän edesottamuksensa kiinnostavat monia. Tuula Vainikainen kirjoittaa teoksessaan Euroopan hovien naisista ja heidän välisistään suhteista: hallitsijoista, puolisoista, äideistä, tyttäristä, anopeista ja miniöistä. Mukana on kiehtovia naishahmoja Alankomaiden muotikuningatar Maximasta Mette-Maritiin, yksinhuoltajaäitiin, josta tuli Norjan kruununprinsessa – unohtamatta 70 vuotta Yhdistynyttä kuningaskuntaa hallinnutta Elisabet II:ta. Millaisia naisia nämä miljoonien seuraamat ”siniveriset” ovat? Entä kun satu käy toteen ja kaukana kuninkaallisista piireistä kasvanut koulutettu tyttö kohtaa oikean prinssin? Herkullinen lukupaketti tarjoaa ruhtinaallisen annoksen naisvoimaa.Tuula Vainikainen on turkulainen tiedottaja ja terveys- ja perheasioihin erikoistunut toimittaja. Hänet on valittu vuoden tiedetoimittajaksi 2010. Vainikainen on historian maisteri, ja hänet tunnetaan myös kuninkaallisasiantuntijana. Hän on kirjoittanut useita tietokirjoja eri aloilta.

Turun yliopiston syöpätautien ja sädehoidon professori muistelee: "Osa opiskelijatovereistani lähti yliopistoon etsimään miestä. Oma äitinikään ei nähnyt tyttärelleen akateemista tulevaisuutta. Hänen mielestään minun kannattaisi hankkia itselleni joku naiselle sopiva pieni ammatti, joka turvaisi elantoni, jos jäisin ilman miestä."Eeva Nordman (s. 1931) teki uransa lääketieteen miehisessä maailmassa. Hän oppi jo nuorena olemaan kuin se sammakkotarinan kermakannuun pudonnut sammakko, joka jaksoi polkea ja selvisi voin pinnalle. Hän opiskeli lääkäriksi ja päätyi syöpätautien ja sädehoidon ylilääkäriksi ja professoriksi. 40-vuotisen uransa aikana hän ehti nähdä syövänhoidon huiman kehityksen ja oli mukana rakentamassa tuota menestystarinaa.Eeva Nordman oli sota-ajan lapsi Helsingissä, kunnanlääkärin sijainen Itä-Suomessa, Jyväskylän Sädesairaalan ylilääkäri sekä Turun yliopiston professori ja Tyksin sädehoitoklinikan ylilääkäri. Syövän ehkäisemiseksi hän on toiminut aktiivisesti eläkepäivinäänkin debatoimalla tupakkaa ja nuuskaa vastaan.

Millainen on ollut suomalaisten tutkijanaisten tie? Miten he nousivat ensimmäisiin akateemisiin virkoihin? Millaisia ovat nykyajan urapolut? Suomalaisten naisten tie tieteen huipulle on ollut kivinen. Vielä 1900-luvun alussa naisten oli anottava vapautusta sukupuolestaan päästäkseen edes opiskelemaan yliopistossa. Kolme ensimmäistä suomalaista naisprofessoria olivat historian professori Alma Söderhjelm Åbo Akademissa (1927), synnytys- ja naistentautiopin professori Laimi Leidenius Helsingin yliopistossa (1930) ja silmätautiopin professori Hilja Teräskeli Turun yliopistossa (1945). Lue, keitä tuli heidän jälkeensä. Kirjassa nykypäivän naisprofessorit tarkastelevat omaa urapolkuaan ja pohtivat kohtaamiaan vaikeuksia ja sitä, miten yliopiston ovet aukenivat heille. 2020-luvulla naisten osuus professuureista on edelleen vain kolmannes. Miksi tasa-arvo etenee kovin hitaasti? Erilaisten ihmisten vuorovaikutus synnyttää uusia oivalluksia. Tasapainoisempi sukupuolijakauma kaikilla tieteenaloilla johtaisi parempiin työyhteisöihin ja parempaan tutkimukseen. Kirjassa haastatellut esittävät ajatuksiaan myös siitä, mikä tukee ja edistää naisten uraa ja auttaa rakentamaan tiedeyhteisöä kaikille. FM Tuula Vainikainen on pitkän linjan tiedeviestijä ja tietokirjailija. Hän on työskennellyt myös yliopistohallinnossa. Dosentti Anu Lahtinen on Suomen ja Pohjoismaiden historian apulaisprofessori Helsingin yliopistossa. Sukupuolihistoria ja koulutuksen historia ovat hänen erityisalojaan.