Miksi tarot? Miksi ei!Henna Kuvaja on tullut suomalaisille tarot-harrastajille tutuksi Sunnuntainoitana. Hän jakaa tietoutta tarot-korteista ja niiden käytöstä sosiaalisen median kanavillaan, joilla on yhteensä yli 20 000 seuraajaa.Tässä raikkaasti kuvitetussa teoksessa Kuvaja opastaa niin aloittelijoita kuin kokeneempiakin tarot-harrastajia korttien tulkinnassa. Hän esittelee pakan kortit ja havainnollistaa niiden käyttötapoja tarinoilla omasta elämästään. Tarot-kortit voivat olla kuin luotettu ystävä tai päiväkirja: Kortit eivät päätä asioita puolestasi, mutta ne voivat auttaa sinua kartoittamaan omia toiveitasi. Niistä voi saada kannustusta, tukea tai lohtua, ja ne tuovat arkeen ripauksen taianomaisuutta.Innostava opaskirja näyttää, että jokainen voi löytää oman tapansa käyttää tarot-kortteja ja ettei niihin pidä suhtautua turhan ryppyotsaisesti. Korttien tulkitseminen on ennen kaikkea luovaa ja hauskaa!
Olen 39-vuotias. Jos olisin balettitanssija, eläke välkkyisi edessäni ja vaatisi tekemään ratkaisuja elämästä balettiuran jälkeen. Mutta en ole balettitanssija. Ja kuitenkin: olen.Henna Raatikainen aloitti baletin nelivuotiaana. Kahdeksanvuotiaana hänet hyväksyttiin Suomen Kansallisoopperan balettioppilaitokseen - katseilta suojattuun pyhäkköön, jossa ammattiballerinoja muovataan. Balettikoulusta hän muistaa yhä onnistumisen mielihyvän, mutta myös tiukan kurin, kilpailun ja loputtomat toistot. Kaikkialta katsovat peilit, jotka paljastavat armotta jokaisen virheen; ruumiin, jonka olisi aina oltava vielä enemmän ja paremmin. Baletin ihanteet istutettiin niin syvälle hänen selkärankaansa, ettei hän tullut esittäneeksi kysymystä: ”Miksi?” Kunnes hän lopetti.Raatikainen kokee yhä selittämätöntä mielihyvää katsoessaan balettia. Tässä omakohtaisessa ja älykkäässä teoksessa hän pohtii, mikä baletissa edelleen kiehtoo meitä, vaikka sen suosituimpien teosten muoto ja kieli ovat muuttuneet vain vähän vuosisatojen kuluessa. Mikä tekee äärimmäisestä hallinnasta ja kurinalaisuudesta kaunista?Kuinka baletti nousi jaloista päähäni on rakkaudentunnustus baletille ja raadollisen toteava kuvaus kauneuden hinnasta.
Kirja on tarkoitettu oppikirjaksi ensiapukursseille, itseopiskeluun ja ensiaputaitojen ylläpitoon. Se soveltuu myös käsikirjaksi ensiavun auttamistilanteisiin kotona, mökillä, työpaikalla, oppilaitoksessa ja harrastuksessa.Ensiapu on osa auttamistapahtumaa, johon kuuluvat pelastaminen, ensiapu, ensihoito, kuljetus, hoito ja kuntoutus. Ensiapua annetaan vammautuneelle tai äkillisesti sairastuneelle henkilölle.Tapaturmien ehkäisy, oman terveyden edistäminen ja varautuminen niin yksilön kuin yhteisön näkökulmasta ovat osa ensiapua. Niillä voidaan ehkäistä valtaosa tapaturmatilastojen kärjessä olevista koti- ja vapaa-ajan tapaturmista.
Ensiavun tarkoituksena on sairastuneen tai loukkaantuneen elintoimintojen tukeminen, kivun lievittäminen ja lisävammojen ehkäiseminen. Auttamistoiminnan ohella ensiapu on myös varautumista, tapaturmien ehkäisyä sekä oman ja läheisten terveyden ylläpitämistä ja edistämistä.Suurin osa koti- ja vapaa-ajan tapaturmista on ehkäistävissä. Hyviä esimerkkejä ovat pyöräilykypärän käyttäminen, talvella nastakengät ja kotona liukuesteet mattojen alla. Terveellisten elämäntapojen avulla ehkäisemme niin sairastumisia kuin vammojen syntymistä.Ensiapua voi antaa kuka tahansa. Itsensä auttamista ei pidä unohtaa.Kirja on tarkoitettu oppikirjaksi ensiapukursseille sekä hakuteokseksi. Se soveltuu myös käsikirjaksi ensiavun auttamistilanteisiin kotona, mökillä, työpaikalla, oppilaitoksessa ja harrastuksessa.
Kirja on tarkoitettu oppikirjaksi ensiapukursseille sekä hakuteokseksi. Se soveltuu myös käsikirjaksi ensiavun auttamistilanteisiin kotona, mökillä, työpaikalla, oppilaitoksessa ja harrastuksessa.
Teoksessa tarkastellaan kielen keinoja, joilla toimittaja voi välittää läsnäoloaan lehtitekstissä. Tutkimuksen keskiössä ovat dialogiset passiivilauseet: Kysytäänpä asiantuntijalta, Muistetaan nyt kumminkin yksi asia, Palataanpa Ouluun. Tutkimuksessa liikutaan syntaksin, pragmatiikan ja tekstintutkimuksen alueella ja pyritään löytämään dialogistista lähestymistapaa kirjoitetun kielen ilmiöön.
Elävän musiikin huumaa, hämärtyvä kesäilta, kellohelmojen kahinaa ja suuria tunteita tanssitaivaassa! Tämän päivän lavatanssit ovat kaikenikäisten ilotteleva tapahtuma, jonne tullaan kuka mistäkin syystä: viettämään aikaa, liikkumaan tai nauttimaan toisen ihmisen läheisyydestä. Tanssiessa syke nousee swingin soidessa ja kaihoisa tango saa sydämen väpättämään.Lavatanssit hurmaavat sukupolvesta toiseen, ja jokainen tanssiilta on erilainen. Teos tutustuttaa lavojen pukeutumiseen, etikettiin ja suomalaisen lavatanssin historiaan. Ääneen pääsevät niin muusikot ja tanssijat kuin lavojen taustalla vaikuttavat vapaaehtoiset.Henna Karppinen-Kummunmäki on kulttuurihistorioitsija ja intohimoinen lavatanssiharrastaja.
Sydänsurujen historia luo tuokiokuvia kadotettuun rakkauteen antiikista nykypäivään. Miten ihmiset antiikin Kreikasta nykypäivän Tinderiin ovat kaivanneet rakkautta? Kuinka rakkauden takia on surtu ja kärsitty? Teemat ovat ikuisia. Jos sydäntäsi särkee nyt, pientä lohtua voi suoda tieto siitä, että saman lemmensairauden oireita ovat poteneet lukemattomat sukupolvet ennen meitä.Onnettomasta rakkaudesta on kirjoitettu historian alusta saakka. Ihmiset ovat kautta aikojen pohtineet rakkauden olemusta, myös sen kääntöpuolta. Huumaavan onnentunteen ja suuren epätoivon välinen raja on joskus hiuksenhieno. Monissa kielissä intohimo ja kärsimys ovat yksi ja sama sana, passion.FT Henna Karppinen-Kummunmäki on turkulainen kulttuurihistorioitsija ja tietokirjailija. Häneltä on aiemmin ilmestynyt teokset Lavatanssien hurma (SKS, 2020) ja Tyttöjen vuosisadat (Avain, 2022).
Onko pakko olla täydellinen?Suositun sarjan uudessa osassa taitoluistelija Miisa pääsee kisaamaan mestaruudesta. Mutta mistä löytää elämänilo uudenlaisten ulkonäköpaineiden keskellä?Miisa haluaa huipputasolle. Uusien ohjelmien koreografiaa on rakennettu keväästä saakka. Mutta kesän aikana on tapahtunut jotakin outoa. Hypyt, jotka Miisa on osannut hyvin, ovat kadonneet jonnekin. Jokin hänen kehossaan toimii eri tavalla kuin ennen. Ja pahinta on, ettei keväällä ostettu täydellinen kilpailupuku enää näytäkään hyvältä Miisan päällä. Se on liian lyhyt - ja liian tiukka. Myös Miisan muut vaatteet näyttävät kummallisilta Miisan päällä, kutistuneilta.Miisa ottaa mallia olympiavoittaja Alina Zagitovasta ja vähentää syömistä. Lumikin sanoo, että huiput syövät vain pieniä haukkauksia. Lapsuuden idoli saa kuitenkin Miisan miettimään asioita uudelta kantilta.Miisa-sarjan kuudennessa osassa käsitellään tärkeää aihetta: ulkonäköpaineita ja elämäniloa.Henna Helmi käsittelee suosituissa Miisa-kirjoissaan tyttöjen elämään liittyviä paineita ja pyrkii teoksillaan tukemaan tukemaan tyttöjen itsetunnon kehittymistä. Ei tarvitse olla samanlainen kuin muut, vaan jokaisella on oma juttunsa! Henna Helmin muodostelmaluistelujoukkueesta kertovan IceLove-sarjan ensimmäinen osa,Nellyn uudet kuviot,palkittiin Lasten LukuVarkaus -palkinnolla 2018.
Suositun Miisa-sarjan kaksi viimeistä osaa yksissä kansissa!Miisan ystävien herkkupala: kääntökirja jossa on mukana kaksi uutta Miisa-kirjaa: Älä luovuta, Miisa! ja Entä sitten, Miisa?Miisa-sarjasta on tullut yksi 10-14-vuotiaiden nuorten suosikkisarjoista, koska siinä kuvataan nuorten arkea lämpimästi ja realistisesti. Koulunkäyntiä, perhettä, kaverisuhteita, ensirakkautta, rakkaan harrastuksen asettamia vaatimuksia muulle elämälle. Päähenkilö Miisa on nyt 14-vuotias ja valmistautuu elämänsä ensimmäisiin SM-noviisien valintakilpailuihin. Parhaat pääsevät loppukilpailuihin ja voittajasta tulee noviisitason Suomen mestari. Samalla elämä tuo uutta mietittävää monella saralla.Henna Helmi käsittelee Miisa-kirjoissaan tyttöjen elämään liittyviä paineita ja pyrkii teoksillaan tukemaan tukemaan tyttöjen itsetunnon kehittymistä. Ei tarvitse olla samanlainen kuin muut, vaan jokaisella on oma juttunsa! Henna Helmin muodostelmaluistelujoukkueesta kertovan IceLove-sarjan ensimmäinen osa, Nellyn uudet kuviot, palkittiin Lasten LukuVarkaus -palkinnolla 2018.
Sara matkustaa perheensä kanssa Kiinaan hakemaan pikkuveljeäIceLove-sarjan uudet piruetitKymmenvuotias Sara on adoptoitu Kiinasta kolmevuotiaana. Hänellä on kivat vanhemmat, jotka rakastavat Saraa kovasti. Paras ystävä, joukkuekaveri Virre, on hänkin monikulttuurisesta perheestä ja kaiken pitäisi olla hyvin.Edessä on suuri matka, kun Kiinassa odottaa uusi pikkuveli, jota perhe lähtee hakemaan.Muodostelmaluisteluaiheinen IceLove-sarja on palkittu Lasten LukuVarkaus -palkinnolla ja Runeberg Junior -ehdokkuudella. IceLove-joukkueen tarinaa kerrotaan joka kirjassa eri henkilön näkökulmasta, joten sarjan lukemisen voi aloittaa mistä tahansa osasta."Muodostelmaluistelua on kuvattu niin kiinnostavasti, että se herättää takuulla mielenkiinnon - jalkapalloa harrastava tyttärenikin alkoi miettiä, voisiko hän harrastaa joskus muodostelmaluistelua." Kirjapöllön huhuiluja -blogi, 11.4.2017Henna Helmi Heinonen on monipuolinen kirjailija, joka kirjoittaa niin lapsille, nuorille kuin aikuisillekin. Lasten LukuVarkaus -palkinnolla palkitussa IceLove-sarjassa hän kuvaa lämpimästi ja oivaltavasti noin kymmenvuotiaiden lasten arkea. Muodostelmaluistelujoukkueessa yhdessä tekemisen riemu ja vaiva antaa eväitä myös jokapäiväiseen elämään.
Ensin oli kaksi koiranpentua, sitten kuului kaamea rymy, eikä mikään ollut entisellään...Popkornit, puruluu ja glögi ovat valmiina viihdyttävään elokuvailtaan, mutta Joulupukki, Myry-koira ja Harakka Huttunen eivät pääse sopuun siitä mitä katsottaisiin. Keskustelun lomassa kuulemme kolme elokuvahenkistä tarinaa, joissa tutustumme Myryn sisaruksiin Pyryyn ja Rymyyn sekä saamme tietää Myryn ensimmäisistä päivistä Joulupukin luona. Lopuksi Harakka Huttunen paljastaa juustoisimman salaisuutensa.Myry, Pyry ja outo rymy kutsuu sinut kuuntelemaan kolmea hulvatonta tarinaa, joissa riittää jännitystä ja naurua. Kirja on toinen osa Henna Ryynäsen Myry-koirasta kertovaan sarjaan.Henna Ryynänen (s. 1979) on oululainen kuvittaja ja graafikko, jonka hyväntuuliset ja värikkäät kuvat saavat hymyilemään niin pienet kuin suuretkin lukijat. Ennen kuvittajan uraa Henna työskenteli kymmenen vuoden ajan eri mainostoimistoissa Art Directorina. Omaa kuvitusalan yritystä, Studio Spotnikia, hän on luotsannut vuodesta 2013 lähtien. Erityisen kiinnostunut Henna on animaatioista, hyvistä tarinoista ja tietenkin eläimistä, eikä huumoriakaan sovi unohtaa.
Suomenpystykorva Myryn siivekäs tuliaisyllätys!Myry ja Harakka Huttunen ovat Karibialla uuden rekimallin koeajolla. Luontonsa mukaisesti Harakka poimii rannan vaaleanpunaisimman ja kiiltävimmän kiven matkamuistoksi.Kotona kaveruksia odottaa Jymy-Yllätys. ”Kivestä” on kuoriutunut flamingo, joka ottaa oitis Myryn emohahmokseen. Harakka Huttunen ja Myry opastavat tulokasta tavoille, mutta haukkuva lintu aiheuttaa päänvaivaa. Tuleeko kaikesta kokkelia, vai löytääkö lintu lopulta paikkansa?Myry ja Karibian kuikelo on tarina kotiutumisesta, erilaisuudesta ja sisäisestä flamingoudesta. Kirja on kolmas osa Henna Ryynäsen suomenpystykorva Myrystä kertovassa hurmaavassa kuvakirjasarjassa.Henna Ryynänen (s. 1979) on oululainen kuvittaja ja graafikko, jonka hyväntuuliset ja värikkäät kuvat saavat niin pienet kuin suuretkin lukijat hymyilemään.
Pitääkö hartiaote vai viekö jääkiekko mukanaan?Joutuuko kuudesluokkalainen Jembo tekemään valinnan lätkän ja muodostelmaluistelun välillä?Viidennessä IceLove-kirjassa päähenkilönä on 12-vuotias Jembo, yksi IceLove-muodostelmajoukkueen kolmesta pojasta. Jembo harrastaa muodostelmaluistelun lisäksi myös jääkiekkoa. Molemmissa joukkueissa on omat hyvät puolensa, mutta kahden lajin harrastaminen vie paljon aikaa ja on joskus raskastakin.Jembon perheessä jääkiekko on kirkkaasti ykköslaji: äiti toimii joukkueen huoltajana, pikkusisko haaveilee Naisleijonien maalivahdin paikasta ja vastikään NHL:ään siirtynyt isovelipuoli on kaikkien junioripelaajien sankari. Moni pitääkin itsestään selvänä, että pikkuveli seuraa isoveljensä jalanjälkiä... mutta Jembo ei ole asiasta yhtä varma. Valinta kahden lajin välillä ei ole helppo. Entä mitä NHL-sankariveli asiasta tuumaa?Muodostelmaluisteluaiheinen IceLove-sarja on palkittu Lasten LukuVarkaus -palkinnolla ja Runeberg Junior -ehdokkuudella. IceLove-joukkueen tarinaa kerrotaan joka kirjassa eri henkilön näkökulmasta, joten sarjan lukemisen voi aloittaa mistä tahansa osasta. Reetta Niemensivun ilmeikäs mustavalkoinen kuvitus lisää lukunautintoa.Henna Helmi Heinonen on monipuolinen kirjailija, joka kirjoittaa niin lapsille, nuorille kuin aikuisillekin. Lasten LukuVarkaus -palkinnolla palkitussa IceLove-sarjassa hän kuvaa lämpimästi ja oivaltavasti noin kymmenvuotiaiden lasten arkea. Muodostelmaluistelujoukkueessa yhdessä tekemisen riemu ja vaiva antaa eväitä myös jokapäiväiseen elämään.
Kuudes IceLove-kirja kertoo Ilonasta, joka joutuu uuteen ja yllättävään tilanteeseen, niin kotona kuin jäälläkin.Ilonalla on yhtä aikaa muutto, kilpailut, tavarat sekaisin ja uusi “siskosisko” Aada.IceLove-joukkue osallistuu tehoviikonloppuleirille, jossa viimeistellään kilpailuohjelmaa. Leiriltä kotiutuessa Ilonaa ja Aadaa odottaa tosi iso yllätys: tyttöjen äidit kertovat viettäneensä jo pidempään aikaa yhdessä ja olevansa pariskunta. Tuore perhe-elämä joutuu saman tien myös testiin, kun Aadan koti joutuu putkiremonttiin - ja Aada äiteineen muuttaa Ilonan perheen luo. Kun ei ole koskaan ennen asunut muiden kuin äidin ja isosiskon kanssa, Ilonalla on totuttelemista Aadan viuluharrastukseen ja koiran likatassuihin.Tilanne kriisiytyy lopullisesti, kun IceLovelle tulee uudet kilpailut ja Ilona saa yllättäen hoitaakseen kapteenin tehtävät. Kapteenin on saatava homma toimimaan niin jäällä kuin kotonakin. Kaikki menee varmasti hyvin, kovalla tsempillä!
Matka maailman toiselle puolelle suomalaisen Metsän kanssa!Sympaattinen kuvakirja herättelee huomaamaan lähimetsien tärkeyden. Tarinan Metsä kyllästyy ihmisten piittaamattomuuteen luontoa kohtaan - se ravistaa roskat oksiltaan ja päättää etsiä itselleen uuden kodin.Tuulen kuljettama Metsä päätyy Afrikkaan, jossa sille selviää, että jos asiat ovatkin toisin, ne eivät välttämättä ole paremmin. Jokaiselle on paikkansa ja muuttamisen vaihtoehtona onkin muuttuminen.Henna Ryynänen (s. 1979) on oululainen kuvittaja, lastenkirjailija ja kuvataiteilija. Metsä muuttaa on hänen neljäs ikioma lastenkirjansa. Aiemmin häneltä on ilmestynyt kolme Myry-koirasta kertovaa kuvakirjaa Tammen kustantamana.
Ovatko Linnean unelmat liian suuria?Vauhdikkaan IceLove-sarjan seitsemäs osa esittelee Linnean, jolle harrastus on kaikki kaikessa.Linnea on iloinen ja sinnikäs IceLove-joukkueen jäsen. Hän elää ja hengittää muodostelmaluistelua ja haaveilee pääsevänsä joskus MM-kisoihin ja mestaruusjoukkueeseen. Siksi Linnea treenaa ahkerasti eikä jätä koskaan treenejä väliin, vaikkei ymmärrystä aina löydy kavereilta eikä oikein perheeltäkään.Joukkueessa Linnealla on paljon ystäviä ja hän on onnellinen, mutta koulussa asiat eivät ole yhtä hyvin. Kun paikallismedia vielä tekee jutun Linnean suurista unelmista, kaikki tuntuvat naureskelevan hänelle. Tilanne muuttuu koko ajan pahemmaksi, kunnes hän löytää ratkaisun ahdinkoon – yhdessä isänsä kanssa!Henna Helmi Heinonen (s. 1981) on Seinäjoella asuva kirjailija, nuorisopsykologi ja viiden kouluikäisen äiti. Alun perin hän tuli tunnetuksi Minusta tulee kirjailija -blogistaan. Henna Helmin monipuoliseen tuotantoon kuuluu teoksia niin lapsille, nuorille kuin aikuisille. Henna Helmi Heinonen on vuoden 2018 Lasten LukuVarkauden voittaja ja vuoden 2019 Runeberg Junior -palkintoehdokas.Reetta Niemensivu on lahtelainen kuvittaja ja sarjakuvataiteilija, jonka työt ovat olleet ehdolla mm. lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-palkinnon sekä Sarjakuva-Finlandian saajaksi.
19-vuotias Miro on tuore ylioppilas, mutta elämä ei lähde käyntiin.Hajalla-sarja kertoo realistisesti ja lämpimästi nuorista, joilla on tarve avulle mutta askeleet sen äärelle ovat raskaita.Zäp, umm.Näyttö, keskusyksikkö, kuulokkeiden vaimea taustamelu, kaikki sammuvat yhdessä hetkessä.“Mitä helvettiä sä teit?”“Vierotushoitoa”, Janne sanoo ja se virnistelee niin, että sen kulmahampaat näkyvät.Mä vihaan sitä. Vihaan sitä, vihaan sitä.“Turha yrittää panna sitä seinään”, se lisää. “Seuraavaksi lähtee vaikka sulake. Nyt riittää tämä notkuminen. Äitis on ihan huolesta sairas.”Nuorten mielenterveysongelmat ovat räjähtämässä käsiin. Jokaisen diagnoosin ja ongelman takana on oikea nuori, jonka elämä on hajonnut. Hajalla-sarjan tekijä on kirjailija ja nuorisopsykologi Henna Helmi Heinonen, joka on vahvasti nuorten pulssilla ja tietää, miten toivo voidaan palauttaa. Tämä on Miron tarina.Henna Helmi Heinonen on kirjailija, nuorisopsykologi ja viiden aikuistuvan nuoren äiti. Hän on kirjoittanut yli 20 teosta aikuisille, nuorille ja lapsille. Vuonna 2018 hän voitti LukuVarkaus-palkinnon, ja vuonna 2019 hän oli ehdolla Runeberg Junior -palkinnolle.
Mitä lapsen osallisuusoikeudet eli lapsen oikeus osallistua, tulla kuulluksi ja huomioon otetuksi itseään koskevissa asioissa tarkoittavat? Miten lapsen oikeudet velvoittavat lasten kanssa työskenteleviä henkilöitä ja lasten vanhempia?Kirjassa neuvotaan konkreettisesti, miten lapsen kuulemiseen voidaan valmistautua ja miten lapsen mielipidettä voidaan arvioida. Lapsen osallisuutta analysoidaan muun muassa perheissä ja perhekonflikteissa sekä peruskoulussa ja kunnassa erityisten tyyppitapausten välityksellä. Kirjan lopussa esitetään suosituksia siitä, miten lapsen osallisuus tulisi juridisessa mielessä nähdä ja miten osallisuus liittyy lapsen edun määritelmään.Teos auttaa pohtimaan lapsen kuulemista sekä sen tapoja ja merkitystä. Teos soveltuu sekä julkishallinnossa että yksityissektorilla työskenteleville, lasten asioita hoitaville lakimiehille. Kirja on tarpeellinen myös muille henkilöille, jotka työskentelevät lasten parissa esimerkiksi kunnassa, kouluissa, lastensuojelussa ja terveydenhuollossa.
"Onko täällä koskaan tuuletettu, ja miten, vai leijaileeko täällä samoja ilmahiukkasia kuin 80-luvulla; hengitänkö minä historiaa, hengitänkö minä niiden ilmaa, jotka ovat täällä olleet ennen minua?"Vahva kirjoituskokoelma syventyy uudella tavalla ihmisen ja luonnon suhteeseen. Novellien hahmot pyrkivät ottamaan haltuun ja pitämään kurissa ympäristöään ja omaakin luontoaan. Säyseän hallituksi myöntymisen sijaan luonto kuitenkin haraa vastaan.Omiin tekemisiinsä uppoutuneet hahmot jakavat ja pakottavat asioita ruotuun ja riviin. Mutta mikään ei pysy. Novellit paljastavat aikalaiskokemuksestamme välteltyjä ulottuvuuksia."Ihminen on kone, johon syötetään tulevaisuutta, joka muuttuu silmänräpäyksessä koneen läpi kuljettuaan menneisyydeksi. Ihminen syö aikaa, joka sulaa hänen mielensä rakenteissa muistiksi. Meidän tietoisuutemme on pelkkää muistia, mennyttä, menneisyyttä. Tämän vuoksi politiikka, joka on tulevaisuuden suunnittelua, on niin pulmallista. Ja samasta syystä nykyihmisestä kertova kirjallisuus on enimmäkseen tylsää, haperoa ja huonoa. Paitsi Henna Raatikaisen novellit."(Juha Hurme)
