Kirjojen hintavertailu. Mukana 11 699 587 kirjaa ja 12 kauppaa.

Kirjahaku

Etsi kirjoja tekijän nimen, kirjan nimen tai ISBN:n perusteella.

651 tulosta hakusanalla Jorma Styf

Läpi kovien vuosien

Läpi kovien vuosien

Jorma Veijola

Mediapinta
2022
nidottu
Elämää Etelä-Kymenlaaksossa suuren laman aikanaSotavuosien jälkeen suomalaiset olivat eläneet lähes koko ajan öljykriisejä lukuunottamatta taloudellisen nousun ja hyvinvoinnin lisääntymisen aikaa. 80-luvun lopussa kasvu vain nopeutui. Sitten kaikki muuttui.Ensimmäiset merkit antoi vaihtotaseen vaje. Vienti saatiin kasvuun ja tuonti laskuun ihmisten ostovoimaa vähentämällä, mutta hinta oli kova. Ostovoiman leikkaus ajoi kotimarkkinat lamaan. Mahdollisuudet ostaa elintarvikkeita, muita tuotteita ja palveluita vähenivät, konkurssit yleistyivät, työttömien määrä ylitti puolen miljoonan rajan, satatuhatta ihmistä kärsi nälästä, valtion velka ulkomaille lähes kuusinkertaistui, tuloverotus nousi ennätyslukemiin. Suomen lama oli kansainvälistä huippua.Lamaa kiihdytti itämarkkinoiden katoaminen Neuvostoliiton romahtaessa ja kansandemok- ratioiden kadotessa. Neuvostoliitossa oli nälänhätä. Etelä-Suomessa murroksen huomasi parhaiten ”punaisten torien” muodostumisena.Samalla kun ostovoimaa leikattiin niiltä, jotka kuluttivat kotimarkkinoilla rahansa, käännettiin tuloja niille, jotka mieluummin sijoittivat rahansa tuottaviin sijoituksiin, vaikka ulkomaille.Vielä 1990 Etelä-Kymenlaaksolla meni hyvin. Kotka vietti juhlavuottaan ja Haminassa alkoi Tattoo-aika. Satamat uudistuivat, valtatien rakentaminen eteni ja uusia asutusalueita kaavoitettiin. Laman mukana kehitys pysähtyi. 99-luvun alussa suunnitelmat Karhulan Kanjonin kattamiseksi, Kyminlinnan kehittämiseksi ja Merihotellin rakentamiseksi olivat melko pitkällä. Lähes yhtä pitkällä ne ovat tälläkin hetkellä 30 vuotta myöhemmin. Kunnat selviytyivät, kaikkien asukkaiden kohdalla ei olllut aivan yhtä hyvä tilane. Ostovoiman kadotessa monet yrittäjt olivat ajautuneet konkurssiin, työntekijät työttömiksi ja samanaikaisesti yhteiskunnan tukiverkkoa oli hekennetty. Lama näkyi arjessa. Lasten osalta se näkyi päiväkodeissa ja kouluissa. Ne, jotka pahimpana lamavuotena olivat 10-vuotiaita, ovat nyt parhaassa työiässä, 37-vuotiaita.Läpi kovien vuosien -teoksessa on kuvattu ihmisten arkielämää Etelä-Kymenlaaksossa. Taustaa on haettu Suomen ja muuun Euroopan tapahtumista.
Avattu psykoosi

Avattu psykoosi

Jorma Niinimäki

Mediapinta
2022
nidottu
Jorma Niinimäki on tamperelainen kirjailija, jolta on julkaistu aikaisemmin kolmetoista kirjaa. Aforismeja, runoja ja mietelmiä. Avattu Psykoosi on kirja, joka kertoo elämästä Psykoosin kanssa.
He säilyttivät kunniallisuutensa

He säilyttivät kunniallisuutensa

Jorma Laitinen

Mediapinta
2023
nidottu
Jorma Laitinen on eläköitynyt rovaniemeläinen psykiatrian ylilääkäri. Hän on koulutukseltaan lääketieteen ja yhteiskuntatieteiden tohtori, ja hoitanut mielenterveystyön ja sosiaalietiikan dosentuuria Lapin Yliopistossa.Kirjoittaja taustoittaa Venäjän 24.2.2022 käynnistämää Ukrainan hyökkäyssotaa ja päivittäisiä sotatapahtumia syventävien näkökulmien avulla. Ne valaisevat kahden slaavilaisen kansan pitkää suhdetta, joka on aikojen saatossa ollut yhteenkietoutunut ja traumaattinen, mutta erillinen. Asioita käsitellään mm. historian, maantieteen, kulttuurin, talouden ja politiikan näkökulmista - unohtamatta venäläisen, satiirisen huumorin valokulmaa. Hän pohtii Venäjän aggressiivisen, yhteiskuntamuodon vaihteluista riippumattoman laajentumispyrkimyksen ulottuvuuksia ja Putinin hallinnon karkeasti tosiseikkojen vastaisen tiedotuspropagandan asemaa Ukrainan sodan viitekehyksessä. Kirjoittaja arvioi myös sodan taustalla häämöttävää, Venäjän historiasta nousevaa sisäistä geopoliittista heilahtelua: valtiollisten turvallisuuselinten tiukasti kontrolloima Moskova -keskeinen Venäjä vs. vähemmistö- ja naapurikansojen itsemääräämisoikeutta suvaitseva Venäjä, joka tietyissä historian käänteissä on ollut valmis hyväksymään reuna-alueidensa irtautumiseen täyteen valtiolliseen itsenäisyyteen saakka.Kirja on kirjoitettu Slava Ukraini -hengessä. Kunnia Ukrainalle!
Lämpenee

Lämpenee

Jorma Vakkuri

Jorma Vakkuri
2009
nidottu
Kronikkarunoelman henkilöt pohtivat uutisten äärellä, mistä oikeastaan on kysymys. "Olemme valinneet toivon pelon sijasta", kertoo uutinen. Mitä ajatella? Miltä tuntuu? Uutisvirta alkaa kesäkuun 2008 alusta ja päättyy kevään 2009 loppuun. Onko valhe totuuden pussilakana? Runon minät ovat ymmällään.Lämpenee on Jorma Vakkurin (s. 1943) ensimmäinen julkaistu kaunokirjallinen teos. Hän on julkaissut tietokirjallisuutta ja vastannut Dorvyzhy-kansalliseepoksen suomennoksen runomuodosta. Kuvarunokuvat on valokuvannut Timo Matoniemi.
Runoverso

Runoverso

Jorma Ollaranta

Musiikki- ja kulttuurikeskus Verso
2009
sidottu
RunoVerso - Poimintoja polun varrelta on Jorma Ollarannan runokokoelma, jonka aihepiiri ulottuu elämän eri alueille. Kokoelma sisältää lähes 100 runoa liittyen vuodenaikoihin, luontoon, juhlapäiviin sekä ihmiselämän vaiheisiin eläkkeelle siirtymisen jälkeen. Kirjassa on lisäksi runoarvoituksia kuuluisista suomalaisista merkkihenkilöistä.Lämminhenkiselle tyylilleen uskollisena Ollaranta leikittelee sanoilla läpi koko teoksen riimitellen säkeitään runosta toiseen.RunoVerso - Poimintoja polun varrelta -runokirja on osa monipuolista VirkistysVerso-materiaalikokonaisuutta.
Uima-altaaseen syntynyt kala

Uima-altaaseen syntynyt kala

Jorma Huhtala

Ticomp
2011
sidottu
Uima-altaaseen syntynyt kala on mieleenjäävä tarina Ilmavoimien upseerin ylivilkkaasta pojasta, joka joutuu elämänsä ensimmäisten 10 vuoden aikana vaeltamaan läänistä toiseen. Eräs kirja-arvostelija luonnehti tekstiä "Kaarlo Juhana Salokorven hulvattomaksi veijaritarinaksi", mutta se on muutakin - ennen kaikkea se on henkilökohtainen selviytymistarina ja toisaalta kasvatuksellinen kannanotto kahden eri sukupolven nuorten ja vanhempien keskinäisistä valtasuhteista.
Tsadin poika

Tsadin poika

Jorma Huhtala

Ticomp
2011
sidottu
Kaarlo Juhana Salokorpi kokee ensimmäistä kertaa elämässään, että hän jää paikalleen tullessaan Helsinkiin 10-vuotispäivänään. Tsadin poika saa heti kovaa koulutusta uuden kotikaupunkinsa olosuhtesiin: verinen taistelu oravan kanssa, junanraiteiden väliin ristejä piirtelevä mustiinpuettu nainen, asunnoton alkoholisti ja sotaveteraani, uimahallin homot ja pedofiilit ja monet muut oudot ihmiset. Kaikesta huolimatta hän kokee löytäneensä itselleen kotipaikan, johon hän aina palaa matkoiltaan. Sekin on sentään jotain - ja uutta hänen siihenastisen elontiensä aikana.
Pennon liepeillä siintävi selkä

Pennon liepeillä siintävi selkä

Jorma Marttala

Aurora Borealis
2012
sidottu
8.joulukuuta julkaistaan Kangasalan Kuhmalahdella 448-sivuinen (noin 450 2-värivalokuvaa) paikallishistoria, joka sisältää useita valtakunnallisesti mielenkiintoisia asioita. Kirjan ISBN-kustantaja on tmi Aurora Borealis Jorma Marttala.- Punaisten rahaministerin Vihtori Salosen pakomatka 1918 Kuhmalahdelle, missä paikalliset asukkaat suojelivat piileskelijää.- Italian vapaustaistelija ja Tanskan-Saksan liiton sodassa 1800-luvulla taistellut Tanskan kuninkaallisen ritarikunnan Dannebrog'n ritari Herman Liikasen viime vaiheet- Kuhmalahden pappilassa.- Jalmari Finnen äiti oli kotoisin Kuhmalahdelta. Ensimmäistä kertaa julkaistaan Finnen laaja selvitys mm. Marttalan suvusta, jonka sukujohteet ulottuvat Kaarle Knuutipojan jälkeen Euroopan kuninkaallisiin sukuihin.Kirjoittaja on tietokirjailija (mm. Mäntyniemi-pohjoinen timantti 1994, Gustav Hägglund - onnekas kenraali 1995 ja Armin kultaiset vuodet 1999).
Punainen säde

Punainen säde

Jorma Huusko

Maippi Tapanainen
2015
sidottu
Punainen säde on Jorma Huuskon toinen teos. Ensimmäinen, omakustanteinen novellikokoelma Mielikuvituksellisia tarinoita on lähes loppuunmyyty. Huusko on Berliinissä asuva kajaanilaislähtöinen arkkitehti.Huusko leikittelee kirjassaan taitavasti eri tyyleillä, mutta säilyttää läpi romaanin oman tunnistettavan tapansa kirjoittaa. Huuskon tyylille on ominaista runsas huumori kepeästä mustaan ja tarkan taustatyön yhdistäminen hulvattomaan fantasiaan.Ohessa teoksen sisältökuvausta:Sanomalehtimies Jeremy Herricks vetäytyy Lontoon hälinästä Skotlannin syrjäseudulle kirjoittaakseen maailmaa järisyttävän paljastusromaanin. Hän joutuu keskelle kummitusmaisia tapahtumia, jotka järisyttävät sekä kirjailijan että erämaan rauhaa.Jeremyn uutisnenä haistaa toisenkin sensaatiojutun. Celia Fernisham, Cardmoorin luonnonpuistossa liikuskeleva salaperäinen kaunotar on hänkin oman sensaatiojuttunsa jäljillä. Lisäksi Celia saa Jeremyssä aikaan kihelmöintiä, joka on aivan erilaista kuin mörköjen aiheuttama kananliha.Tapahtumien vauhti kiihtyy, kun menneisyyden haamut ja tulevaisuuden asujaimet puutuvat peliin. Celia muuttuu intohimoiseksi sodan ja rakkauden jumalattareksi, paikallinen trubaduuri saa alkukantaista seksiä tihkuvan viikinkipäällikön hahmon, Castlewoodin vanhat linnanrauniot heräävät eloon. Avaruuden aaveet heittelevät Celiaa ja Jeremyä uusista ulottuvuuksista vielä uudempiin.
Vintti täynnä tavaraa

Vintti täynnä tavaraa

Jorma Hyvönen

Hyvönen Jorma
2016
nidottu
Vaikeasti loukkaantunut mies lojuu rotkon pohjalla käyden sekavassa järjestyksessä läpi elämänsä tapahtumia. Unen ja valveen välimaastossa hän kohtaa rakastettujaan ja rakkaitaan sekä metsän villejä olentoja.Kokeeko hän nyt ansaitsemaansa rangaistusta elettyään niin kuin on elänyt ja toiminut?
Surun viesti ja Kyynelvirta

Surun viesti ja Kyynelvirta

Jorma Alatalo

Jorma Alatalo
2022
nidottu
Jorma Alatalon kirjoittama Surun viesti ja kyynelvirta tarjoaa vertaistukea ja oppia vastaavan tapahtuman kokeneille, ammattiauttajille, hiljaisen hädän kuulijoille ja kaikille kiinnostuneille. Se on kokemuspohjainen puheenvuoro oman lapsen menetyksestä ja avaa tilanteeseen johtaneita seikkoja. Kirjassa Alatalo kirjoittaa myös omasta lapsuudestaan, sen traumoista ja onnettomuuksista. Kirjassa esitellään myös muiden vastaavia kokemuksia ja ammattilaisten näkemyksiä surun keskelle. Onko meidän jokaisen tarina kirjoitettu etukäteen?
Humanistin materialismi

Humanistin materialismi

Jorma Tuomaala

Bookea Finland
2020
nidottu
Teoksessa kootaan esitetään humanistin materialismiksi nimetty maailmankuva. Se lähtee rakentumaan fysiikasta edeten kuvailun tasolta toiselle muodostaen eri tasojen vuorovaikutuksena kokonaisuuden. Keskeisellä sijalla ovat tietoisuudensynnyn selitys fysikaalisena ja biologisena ilmiönä ja aivotoimintana.Talouden, kulttuurin ja yhteiskunnan kehitystä analysoidaan tältä pohjalta evoluutiolla täydentäen. Osansa saavat myös muun muassa kuoleman äärikysymys ja uskonnon merkitys.Kaiken kattavana luonnonoikeudellisena prinsiippinä on biosfäärin rajallinen kestokyky. Kirjassa liikutaan reippaasti eri tieteen aloilla, historian aikakausilla ja kulttuureissa. Humanistinen materialismi nähdään luonnon, ihmisen ja niiden yhteisten lainalaisuuksien ymmärtämisestä kumpuavana asenteena ja maailmankuvana. Ei minään luettelona elämän ja luonnon mysteerien lopullisistaselityksistä. Tuloksena on varsin poikkeuksellinen ja okonaisvaltainenpuheenvuoro keskusteluun uuden tarinan tarpeesta. Kirjan runsas lähdeaineisto tarjoaa lukijalle mahdollisuuden kiinnostuksen mukaan syventää tietojaan eri aihealueilta.Etukannen kuva: Kirjoittajan ”valoteos” mökiltä nimeltään ”Aivot”.Takakannen kuva: Filosofin kuopan riittävän syväksi kaivaminen vaatii tuekseen materialismin teräksiset tukirakenteet kuten tässä larsenin teräspontit.
Mitä haukkui hallikoira, luppakorva luikutteli
Erämuistoja Kainuusta”Oikeaa erämiestä vetää metsälle ennen kaikkea rakkaus luontoon ja sammumaton into metsämiehen ponnistuksiin ja vaaroihin.” (Eliel Wartiainen, 1907)Kirjassa on tosipohjaisia ja itse koettuja tarinoita kirjoittajalta, joka on nähnyt ja kokenut sotien jälkeisen jälleenrakennusajan. Kirjoittaja kuljettaa lukijaa muinaisten metsästäjä-keräilijöiden mailla Kainuussa, kotipitäjänsä Kuhmon metsissä. Kertomukset alkavat ajanjaksosta, jolloin metsästä raivattiin peltoa pientiloille ja manattiin prikaatinkomentaja Gusevskin terveisiä tukeissa, joista sahattiin lautaa ja lankkua. Tarinat kuljettavat lukijan nykyaikaan, jolloin kaikki on paremmin vai onko?Kaikki sodat käynyt isäukko oli saanut tarpeekseen aseista, mutta ymmärsi kyllä nuoren miehen metsästysinnon. Savottatienesteillä nuorukainen hankki ensimmäisen oman aseensa. Sen jälkeen metsä veti entistä tiukemmin puoleensa. Se ei ollut suinkaan mikään pelottava metsä, vaan mahdollisuuksien metsä, joka antoi myöhemmin myös työtä ja toimeentuloa.Ilman koiraa metsästävältä puuttuu jotakin - koira! Kirjoittaja sai ensimmäisen koiransa pikkupoikana. Metsäkanalintujen haukkujat vaihtuivat myöhemmin suurriistakoiriin tai oikeammin kaikenviljankoiriin eli itäsiperianlaikoihin. Kirjoittajan kiintymys koiraystäviin on kirjan kantava teema.Erätarinoissa kerrotaan luonnossa koetuista asioista, onnistuneista ja myös viittä vaille, että onnistui- jahdeista. Aina saalista ei saa, eikä tarvitsekaan saada. Metsän kuninkaan - karhun - kaataminen on kuitenkin aina merkkitapaus. Vaarallisia tilanteitakin kehittyy. Metsässä pätevät luonnonlait. Parhaan ystävän menettäminen kirpaisee.Kirjoittajan tarinoissa on hienovaraista huumoria, mutta myös filosofista pohdiskelua. Kipeitä muistojakin on. Erätarinoiden lomassa lukija saa tietoa koirista ja niiden kouluttamisesta, Kuhmon luonnon erityispiirteistä ja historiastakin.
Sirosäkki - pylsypussi

Sirosäkki - pylsypussi

Jorma Harjunen

MAK Media
2022
nidottu
Yksi Forssan Yhtiön tehtaanpuodin halutuimmista kauppatavaroista on ollut sirosäkki. Se sisälsi enintään 30 cm leveitä kangassuikaleita, siroja. Niistä saattoi ommella vaikka mitä.Sirosäkin kuvitus on yhtiöläisiä 50-luvulla tehtaan koneiden ääressä. Sieltä voi löytyä joku tuttukin. Lisäysten ja täydennysten myötä Pylsypussi on huomattavasti pulskistunut ja sivumäärä kasvanut. Vanhaa paikallista apteekkisanastoa oli kertynyt sen verran runsaasti, että se oli paikallaan julkaista omassa Äkkilähtöä markalla -osiossaan.Pylsypussin kuvituksena uudistetussa painoksessa on postikortteja eri vuosikymmeniltä Forssasta. Tuttuja paikkoja ja muistoja herättäviä tuulahduksia.
Judo : randori-no-kata : nage-no-kata, katame-no-kata
Japanin sana kata tarkoittaa muotoa tai mallia. Kataa on sanottu judon kieliopiksi. Kata koostuu liikesarjoista, joita esitetään yhdessä parin kanssa. Liikesarjoissa judotekniikat esitetään puhtaimmillaan ja periaatteita korostaen. Jokainen judoa pitempään harrastanut opettelee jossakin vaiheessa judon katoja.Randori-no-kata on ensimmäinen kattava suomenkielinen teos judon peruskatoista nage-no-katasta ja katame-no-katasta. Judon perustaja Jigoro Kano suunnitteli nämä yhteisnimellä randori-no-kata tunnetut katat kehittämään judokan ottelutaitoja ja ymmärrystä judosta. Nage-no-kata opettaa heittojen ja katame-no-kata hallintaotteiden perusperiaatteet.Teos kuvaa katojen suoritusohjeet yksityiskohtaisesti. Valokuvat ja piirrokset auttavat lukijaa ymmärtämään, miten kukin tekniikka tehdään. Lisäksi kirja avaa periaatteita tekniikoiden taustalla sekä antaa käytännön vinkkejä harjoitteluun ja opettamiseen.Randori-no-kata on opaskirja ja tietolähde sekä judon katoja ensi kertaa opetteleville että kokeneille judo-opettajille ja katakilpailijoille.Kirja on A4-kokoinen ja siinä on 288 sivua, 650 valokuvaa ja 100 piirrosta.
Skábmagovat - Kaamoksen kuvia 1999-2024

Skábmagovat - Kaamoksen kuvia 1999-2024

Jorma Lehtola

Saamelaistaiteen tukiyhdistys
2024
sidottu
Inarilainen Skábmagovat on maailman pohjoisin alkuperäiskansojen elokuvafestivaali, joka on toiminut erityisesti saamelaisen elokuvan keskeisenä tukijalkana, tavaramerkkinään lumesta rakennettu Revontuliteatteri. Festivaali heijastaa alkuperäiskansojen elokuvan vahvaa nousua, joka alkoi 2000-luvun digitaalikehityksen myötä. Taiteellisen johtajan Jorma Lehtolan laatima 25-vuotishistoriikki avaa tämän uniikin, taiteen valtionpalkinnolla huomioidun festivaalin tarinan runsaalla kuvamateriaalilla höystettynä.
Leonhard Lapin

Leonhard Lapin

Jorma ym. Hautala

HÄMEENLINNAN TAIDEMUSEO
2009
sidottu
Leonhard Lapin (s. 1947) on samaan aikaan sekä henkistyneen elämänkatsomuksen syvällinen pohtija että absurdin huumorin sävyttämä ironikko. Näin häntä kuvaa taiteilijaystävä Jorma Hautala. Virossa lapinin taiteella on ollut uraauurtava merkitys kokonaiselle taiteilijasukupolvelle neuvostovallan aikana. Suomalaisen taiteen kentällä hän on esiitynyt jo 1980-luvulta lähtien.Hämeenlinnan Taidemuseon ja Wäinö Aaltosen museon tuottama näyttely Merkit ja tyhjyys sekä samanniminen julkaisu esittelevät taiteilijan moniulotteista tuotantoa. Näyttelyjulkaisun artikkelit ovat kirjoittaneet Leonhard Lapin ja Jorma Hautala.