Egypti hyökkäsi yllättäen 6.10.1973 Suezin kanavan yli. Samanaikaisesti Syyrian joukot hyökkäsivät Golanilla. Israelin panssarijoukot tunkeutuivat Suezin kanavan länsirannalle ja saartoivat alueella olevat egyptiläiset joukot. YK:n turvallisuusneuvosto antoi 22.10.1973 päätöslauselman, jossa vaadittiin välitöntä aselepoa ja vuonna 1967 tehtyjen sopimusten noudattamista. Aselevosta huolimatta taistelut jatkuivat. YK:n pääsihteeri sai tehtäväkseen lisätä sotilastarkkailijoiden määrää alueella ja ryhtyä toimenpiteisiin rauhanturvajoukon perustamiseksi. YK:n sotilastarkkailijaorganisaation UNTSO:n esikuntapäällikkö (COS) kenraalimajuri Ensio Siilasvuo nimitettiin uuden joukon, UNEF II, väliaikaiseksi komentajaksi. YK:n pääsihteeri Kurt Waldheim päätti ottaa joukot Kyprokselta, jossa niitä oli lähimpänä ja jossa ne olivat suurimmassa valmiudessa. 25.10. illalla pääsihteeri esitti ennakkoon Itävallan, Ruotsin ja Suomen suurlähettiläille pyynnön, että näiden maiden Kypros-joukoista komennettaisiin, niin pian kuin mahdollista, noin 200 rauhanturvaajan osastot rauhanturvatehtäviin Lähi-Itään. Tähän tehtävään irrotettiin Suomen Kypros-pataljoonasta 208 miehen ”palokunta”. Marraskuussa pataljoonaksi täydennetty suomalainen rauhanturvajoukko (YKSV) palveli alueella Egyptin ja Israelin välisen rauhansopimuksen voimaantuloon, kesään 1979, saakka. Siinaille jäänyt suomalainen rauhanturvajoukko siirtyi vuoden 1979 syksyyn mennessä uudelle toimialueelle Golanille. Tämä kuvateos kertoo kuvin ja kuvatekstein UNEF II:n suomalaisen rauhanturvajoukon vaiheista lokakuun 1973 ja syksyn 1979 väliseltä ajalta.
