Kirjahaku
Etsi kirjoja tekijän nimen, kirjan nimen tai ISBN:n perusteella.
886 tulosta hakusanalla Soumen Ray
Valokuvauksen perusteet ovat hallussa ja tiedät jo jotakin valaisustakin? Henkilökuvia syntyy, mutta oma tyyli on vielä löytämättä tai kaipaat siihen viimeistä silausta? Tästä kirjasta löydät ideoita ja vinkkejä viimeisen päälle tyylikkäiden henkilökuvien toteuttamiseen.Kirja johdattaa ihmisten kuvaamiseen Suomen tämän hetken parhaimpien henkilökuvaajien töiden kautta. Mukana ovat: Jere Hietala, Harri Hinkka, Mikaela Holmberg, Antti Karppinen, Krista Keltanen, Onni Kinnunen, Vesa Koivunen, Mitja Kortepuro, Lauri Laukkanen, Krister Löfroth, Juha Metso, Sami Reivinen, Nana Simelius, Vesa Tyni ja Ville Wikstedt. Valokuvauksen maailmanmestari, seitsemän Vuoden muotokuvaajaa sekä parhaan musiikkivideon Emman voittaja, vain päällimmäiset saavutukset mainittuina.Teos sisältää noin 200 kuvaa mainoskuvista muotokuviin ja urheilukuvista newborn-kuviin. Myös tyylilajeja sekä erilaisia tekniikoita on käytössä laidasta laitaan: klassisen koulukunnan valaisijasta ja tietokoneen vihaajasta aina Photoshopin ehdottomiin huippuihin asti.Kirja ei ole perinteinen rautalangasta väännetty henkilökuvauksen opas, mutta se kertoo kuvien ohessa paljon arvokasta käytännön tietoa, olitpa sitten harrastaja tai aloitteleva ammattilainen. Kukin kuvaaja on lisäksi valinnut jonkin huippukuvan tai kuvasarjan ja selvittää itse sen syntyprosessin. Kirja toimii myös portfoliokokoelmana niille, jotka suunnittelevat laajemman kuvausprojektin teettämistä.
Itsenäisyysmies Pehr Evind Svinhufvud oli periaatteen ja toiminnan mies, ja professori Martti Häikiön elämäkerta Suomen leijona on kirjoitettu sen mukaan. Teos seuraa Svinhufvudin vaiheita murhaajan puolustusasianajajaksi, Siperian karkotukseen, punaisten hallitsemaan Helsinkiin, kuninkaanvaalin pyörteisiin ja Mäntsälän kapinan kuumeisiin hetkiin.Pääministeri Svinhufvud johti Suomen itsenäistymistä vuosina 1917-1918. Sisällissodan aikana hän joutui piilottelemaan Helsingissä, kunnes pakeni Saksan ja Ruotsin kautta Vaasaan johtamaan hallitusta.Hänet valittiin itsenäisen Suomen ensimmäiseksi valtionpäämieheksi toukokuussa 1918. Valtionhoitajakauteen osuivat kapinallisten tuomitsemista varten perustetut valtiorikosoikeudet ja traagiset vankileirit sekä Saksan häviön myötä päättynyt yritys valita Suomelle kuningas. 1920-luvulla Svinhufvud toimi talouselämän luottamustehtävissä.Hän osallistui rivimiehenä suojeluskuntatoimintaan, ja hänestä kehittyi mestariluokan ampuja.Svinhufvud palasi politiikkaan 1930-luvun alussa. Presidenttinä ”Ukko-Pekka” lannisti arvovallallaan oikeistoradikaalien Mäntsälän kapinan vuonna 1932 ja luotsasi Suomen pohjoismaiselle linjalle.Suomen leijona kertoo Svinhufvudista eduskunnan puhemiehenä ja oikeusvaltion rakentajana. Hän toimi tuomarina, asianajajana, lainvalmistelijana ja oikeuskanslerina. Pitkälti hänen ansiostaan kansanvalta säilyi läpi yhden kapinan ja toisen kapinayrityksen. Hänestä tuli valtiollisen vapauden maamerkki.Valtiotieteen tohtori ja professori Martti Häikiö (s. 1949) on päätoiminen historiantutkija. Hän on kirjoittanut ja toimittanut useita teoksia kansainvälisen politiikan ja Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan historiasta. Martti Häikiö on toiminut Helsingin yliopiston poliittisen historian dosenttina vuodesta 1978.
Kimalaiset ovat kiehtova eläinryhmä. Pienine siipineen ja tuuheine värikkäine turkkeineen ne ovat hieman kömpelön oloisia mutta samalla sympaattisia mesipistiäisiä. Vasta viime vuosikymmeninä on onnistuttu ratkaisemaan kimalaisen lennon arvoitus: miten niin pienillä siivillä pysyy ilmassa?Kimalaiset ovat elämäntavoiltaan mielenkiintoisia yhteiskuntahyönteisiä, joiden kuningattarilla, työläisillä ja koirailla on oma tehtävänsä - ja ulkonäkönsä. Kimalaisten sukuun Bombus luetaan nykyään myös loiskimalaiset, jotka eivät rakenna omaa pesää vaan valtaavat pesän muilta kimalaisilta ja pakottavat isäntälajin työläiset ruokkimaan omia jälkeläisiään.Kimalaiset ovat erittäin tärkeitä pölyttäjiä, myös ihmisen talouden kannalta: mustikka- ja puolukkasatomme jäisi hyvin vaatimattomaksi ilman niiden pölytyspalvelua. Tiesitkö että keväällä kukkivat pajut ovat kimalaisille ja siten myös metsämarjojen sadolle ratkaisevan tärkeitä kasveja?Kimalaisia voi myös pitää hyvin suomalaisena hyönteisryhmänä, sillä niiden levinneisyys painottuu pohjoiseen. Euroopan lajeista yli puolet elää Suomessa!Kirja on Suomen ensimmäinen kimalaisopas, jollaista on odotettu pitkään. Se esittelee kaikki maamme 37 kimalaislajia hienoin luontokuvin, lajien biologiasta kertovin esittelytekstein ja levinneisyyskartoin. Määrityskaava johdattaa havaitun lajin jäljille, ja kirja antaa myös ohjeet kimalaisten keinopesien rakentamiseen ja muihin tapoihin auttaa pieniä ystäviämme. Meillä onkin suuri vastuu kimalaisten hyvinvoinnista, sillä monet lajit ovat joutuneet ahtaalle ja jopa uhanalaistuneet ihmistoiminnan seurauksena.Seppo Parkkinen on biologi, tietokirjailija, luontokuvaaja ja -toimittaja, joka on tehnyt hyönteisten maailmaa tunnetuksi lukuisissa lehtiartikkeleissa ja luontooppaiden sivuilla.Juho Paukkunen on erityisesti myrkkypistiäisten tunnistamiseen ja elintapoihin perehtynyt biologi. Hän työskentelee museomestarina Luonnontieteellisessä keskusmuseossa.Ilkka Teräs on eläintieteen dosentti, jonka väitöskirja käsitteli Etelä-Suomen kimalaisten kukkakäyntejä. Hän on pitänyt pölytysbiologian luentoja ja opettanut mesi- ja myrkkypistiäiskursseilla.
Aloita leppäkerttujen bongaus!Leppäkertut ovat luonnonystävien suosikkeja hyönteisten joukossa, mistä kertoo se, että seitsenpistepirkko on Suomen kansallishyönteinen. Leppäkertuista ei ole kuitenkaan koskaan aiemmin julkaistu suomenkielistä tietokirjaa. Tämä kirja poistaa puutteen ja kokoaaSuomen leppäkertut yksiin kansiin. Kirja esittelee kaikki maamme noin 60 leppäkerttulajia upein valokuvin. Kuvien perusteella kuka tahansa kykenee tunnistamaan löytämänsä leppäkertut. Perusteellinen tietokirja kertoo myös leppäkerttujen elintavoista ja niiden roolista kansanperinteessä.Sami Karjalainen on kirkkonummelainen tietokirjailija ja tekniikan tohtori, joka on aiemmin julkaissut useita palkittuja hyönteiskirjoja, mm. Suomen sudenkorennot, Suomen heinäsirkat ja hepokatit sekä Rantojen hyönteiset.Miksi leppäkerttu on saavuttanut erityisen aseman ihmisten mielissä? Siihen on varmaankin monia syitä. Leppäkerttu kipittää hauskasti, se on kirkkaan värinen ja pisteillä koristeltu. Pyöreä muoto koetaan viehkeänä. Kokokin on juuri sopiva. Jos leppäkerttu olisi selvästi isompi, se koettaisiin pelottavana. Leppäkertut tunnetaan myös viljelysten ja puutarhojen tuholaisten saalistajina, mikä on edistänyt niiden kansansuosiota.Minä (Korkeasaaren eläintarhasta poistuttaessa):Mikä oli kivoin eläin?Tyttäreni Vilma (2 v 2 kk): Leppäkerttu.Vilma (katsoo ikkunasta ulos):Talvella on lunta, kesällä on ruohikkoa.Minä: Kummasta sä pidät enemmän, lumesta vai ruohikosta?Vilma: Ruohikosta.Minä: Miksi?Vilma: Kun ne leppäkertut siellä menee.
Suomen ja Pohjolan luonto-opas (+Luonnonystävän havaintokirja)
Pertti Koskimies; Anne Petäinen; Tuomo Wallenius; Harri H. Hautala; Kati H. Kärkkäinen; Ilona Oksanen; Olli-Pekka Turunen; Tea von Bonsdorff; Kalle Taipale; Anneli Nordlund
VALITUT PALAT
2022
nidottu
Luonnossa liikkuminen on monelle nykyihmiselle elinehto. Luonnonrauhasta nauttimisen lisäksi on kuitenkin mukava tietää, mikä tuo oksalla sirkuttava lintu on tai mikä eläin on jättänyt nuo hangella näkyvät jäljet. Tämä havainnollinen ja monipuolinen opaskirja on kätevän kokoinen ja tarpeeksi kevyt, jotta sen voi helposti sujauttaa reppuun ja ottaa retkelle mukaan. Näin voit tarkastaa heti paikan päällä, mistä otuksesta tai kasvista on kyse. Kirja esittelee Suomessa ja Pohjolassa tavattavia lintuja, nisäkkäitä, kaloja, hyönteisiä, kasveja ja sieniä - yhteensä yli 900 lajia - ja kertoo niiden ominaisuuksista ja esiintymisalueesta. Kirjan kuvituksena on yli 1500 värikuvaa, joiden avulla lajien tunnistaminen on helppoa.
Kirja sisältää kolme 1700-luvun alkupuolella kirjoitettua lohta ja sen kalastusta käsittelevää tutkielmaa alkukielisinä ja suomennoksina sekä suomentajan johdannon ja kommentaarin.Daniel Herman Bonge syntyi oululaiseen kauppiasperheeseen vuonna 1706. Hän lähti Uppsalaan opiskelemaan teologiaa syksyllä 1726. Siellä Bonge kirjoitti lääketieteen professori Lars Robergille (1664-1742) lohta ja Pohjois-Pohjanmaan lohenkalastusta koskevan väitöskirjan 1730. Bongen väitös ”De salmonun natura eorumque apud Ostrobothniensis piscatione” on ensimmäinen suomalaisen kirjoittama kirja lohenkalastuksesta. Bonge toimi myöhemmin papinvirassa Saarenmaalla. Hän kuoli vuonna 1774.Torniolainen Anders Hellant (1717-1789) oli monitouhuinen ja monioppinen tiedettä harrastava liike- ja virkamies. Hän opiskeli Uppsalassa muun muassa tähtitieteilijä Anders Celsiuksen johdolla ja pääsi tämän avulla mukaan ranskalaisen Maupertuis'n 1736-1737 johtamaan astemittausretkikuntaan Tornionjoelle. Hellant puolusti vuonna 1738 väitöstään ”Ett nyt sät at fiska i the norländska elfvar”. Kiinnostus kaloihin jatkui myöhemmin virkauralla Torniossa, missä hän kirjoitti tutkielman "Berättelse om Laxens alstring", jonka julkaisi Ruotsin kuninkaallinen tiedeakatemia v. 1745.
Suomen ja viron taivutusjärjestelmä – yhteinen mallinnus ja luokittelu
Jussi Sipola
BoD - Books on Demand
2015
sidottu
Kirja antaa kaikille itämerensuomalaisten kielten kieliopista kiinnostuneille mahdollisuuden jäsentää suomen ja viron sanojen taivutusta uusilla tavoilla sekä havaita, mitkä ovat taivutusmekanismien yhtäläisyydet ja eroavaisuudet.Suomelle ja virolle esitetään uusi yhteinen morfologisen taivutusjärjestelmän malli tarvittavine pohjatietoineen ja määrittelyineen. Malli koostuu vartalojärjestelmästä ja muotojärjestelmästä. Näistä ensimmäinen kuvaa sanojen vartalot ja niiden suhteet kuten loppuvaihtelun ja astevaihtelun. Jälkimmäinen puolestaan määrittää vartalon ja suffiksien valinnan kuhunkin taivutusmuotoon sekä kuvaa niiden yhteen liittymisessä tapahtuvat assimilaatiot ja muut ilmiöt.Nominit ja verbit luokitellaan toisaalta astevaihtelun ja toisaalta taivutuksen muiden piirteiden mukaan. Tätä varten määritellään uudet kielille pääosin yhteiset astevaihtelu- ja taivutusluokat, jotka jakaantuvat edelleen tarkemmiksi astevaihtelu- ja taivutustyypeiksi. Kustakin taivutustyypistä kerrotaan, mitkä osat yleisestä mallista koskettavat sitä ja mitkä ovat sen omat erikoisuudet.Käsittelyn pohjana on käytetty kummankin kielen sanastoja, ja niiden sisältämät sanat on luokiteltu kirjan esittämän luokittelun mukaisesti. Kunkin taivutustyypin yhteydessä kuvaillaan siihen kuuluvaa sanastoa ja pienten tyyppien sanat luetellaan. Liitteessä esitetään laskelmat astevaihtelu- ja taivutustyyppien ja näiden yhdistelmien sanamääristä.
Haluatko tutustua Suomen historiaan suurten kuvien avulla nautinnollisesti ja nopeasti?Kirja kertoo suurten kuvien ja lyhyiden tekstien avulla Suomen historiasta ensimmäisten ihmisten saapumisesta nykyaikaan asti. Teos on jaoteltu aikakausittain, ja asiat on esitetty nopeasti luettavassa muodossa. Kirjassa on kaikki olennainen Suomen historiasta ja lisäksi jännittäviä tarinoita ja mielenkiintoisia faktoja. Kaikki ne kertovat kotimaastamme omalla tavallaan. Osa on perusasioita, osa puolestaan valottaa historiaa lukijalle kenties uudesta näkökulmasta. Jos haluat tutustua Suomen historiaan, aloita tästä kirjasta! Se on erinomainen lahja.Ilkka Enkenberg on myydyimpiä Suomen historiasta kirjoittavia tietokirjailijoita ja IL Historia -lehden tuottaja.
Suuri näyttävästi kuvitettu koko perheen luontokirja esittelee Suomen luonnon eliölajit leppäkertusta karhuun ja sinivuokosta herkkutattiin.Opi tuntemaan Suomen eläinten, hyönteisten, kasvien ja sienten erityispiirteet ja elinympäristöt.Lue eläinten tavoista ja elämästä metsissä, soilla ja kulttuuriympäristöissä. Opi erottamaan rouskut, haperot ja tatit toisistaan.Opi tietämään, mikä ero on rusakolla ja metsäjäniksellä tai ohdake- ja nokkosperhosella.Koko perheen luontokirja kannustaa kulkemaan luonnossa sekä havainnoimaan ympäristöä avoimin mielin, uutta oppien ja nauttien pohjoisen luontomme kauneudesta ja rikkaudesta.
Miksi Suomessa pit isi viett kansallista kiitosp iv ? T m vihkonen tarjoaa lukijalle lyhyen katsauksen siihen, miten Raamatun Jumala on muokannut Suomea. Siksi siin ehdotetaan, ett kalenterissa olisi varattava erityinen p iv suomalaiselle kiitosp iv lle.
Kirjan eri luvuissa kuvataan Hyökkäysvaunurykmentin historia vuodesta 1919 vuoteen 1939 asti. Oleellisena osana on hyökkäysvaunun rakenne-, taistelu-, ampuma- ja huoltokoulutuksen kehittyminen. Samoin esitellään eri aikoina voimassa olleet valmiustehtävät. Panssarijoukkojen alkuaikojen taistelukoulutuksen perusteet kuvataan panssariaselajin ensimmäisen ohjesäännön - Ohjeita keveiden hyökkäysvaunujen käytössä ja ohjauksessa- avulla.Kansallisarkiston Renault FT17 tankkia käyttäneiden joukkojen julkiset ja salaiset asiakirjat antavat uuden ja aikaisempaa laajemman pohjan suomalaisen panssarijoukon synnyn ja kehityksen tutkimiseen. Koko Renault ajan salaisen asiakirja-aineiston julkiseksi tulo antaa mahdollisuuden myös tuon ajan panssarijoukkojen sodan ajan valmistelujen ja tehtävien tutkimiselle.Hyökkäysvaunujoukkojen komentajat ja päälliköt ovat joutuneet taistelemaan oman joukkonsa olemassaolosta ja kehittämisestä lähes koko panssarijoukkojen toiminnan ajan. Kirjassa selviää pian Hyökkäysvaunurykmentin perustamisen jälkeen alkanut ikuisen rauhan uskoon perustunut panssarijoukkojen alasajo. Sodan uhka 1930-luvun puolen välin Euroopassa herätti uudelleen ajatuksen hyökkäysvaunujoukkojen tarpeesta sekä kalustollisesta ja organisatorisesta kehittämisestä. Hyökkäysvaunujen merkitys suojajoukkojen osana heti sodan uhan alussa nähtiin tärkeäksi. Kauan jatkuneen hyökkäysvaunujoukkojen alasajon seurauksena Suomella ei talvisodan syttyessä ollut juurikaan taistelukelpoista panssarijoukkoa. Talvisodan sotasaalis mahdollisti panssarijoukkojen kehittämisen taistelukelpoiseksi pataljoonaksi. Jatkosodan sotasaaliin turvin panssarijoukko kasvoi lopulta teholtaan ja toiminnaltaan merkittäväksi Panssaridivisioonaksi.
Tutustu luontoon uudella tavalla! Suomen luonto tutuksi lorutellen -kirja johdattaa lukijansa luontoon leppoisasti lorutellen. Samalla kun loruttelu tukee lapsen kielen kehitystä, tutuksi tulevat niin maassa, vedessä kuin ilmassakin elävät Suomen luonnon asukkaat.Raikkaat piirrokset ja hauskat lorut antavat lapselle ja aikuiselle tietoa esimerkiksi eläinten elintavoista ja kasvien ominaispiirteistä - leikkisää lähestymistapaa unohtamatta. Tätä kirjaa on mukava lukea ja katsella yksin tai yhdessä.Luontokirja on ajaton lahja eri-ikäisille lapsille, ja se sopii mainiosti myös päiväkoteihin ja kouluihin.Kirja sisältää 130 kuvitusta ja lorua.
Teepöydän kulhoissa on hillottua mesimarjaa, lakkaa, viinimarjaa ja vadelmaa sekä suurilla porsliinilautasilla mustia ja valkeita konvehteja, kasa sokeriryynejä, sitruuna- ja pomeranssitankoja ja paahdettuja manteleita. Uskoisitko, että kattaus on vuoden 1788 Oulusta?Eikö 1700-luvulla popsittukaan pelkkää porkkanaa? Suomalaisen ruoan historia on täynnä makoisia yllätyksiä ja tuttuja ruoka-aineita. Alussa oli suolakala, naurishaudikas ja kaali. Sittemmin suomalaiset ovat löytäneet spagetin, säilykeananaksen ja chilin sekä oppineet syömään puikoilla. Mitä tässä välissä tapahtui?Suomen ruokahistoria kylvää, hauduttaa, pilkkoo, hapattaa ja mikrottaa - se kertoo jokapäiväisen ruokamme kiehtovan tarinan. Se kertoo, kuinka sokerin ja kahvin kaltaiset harvinaiset ja arvokkaat raaka-aineet ovat muuttuneet arkisiksi ja kuinka perinteisiä ruokia on unohdettu uusien makuelämysten myötä. Se kertoo myös niukkuudesta ja puutteesta, tieteellisistä ja teollisista innovaatioista, valistuksesta ja terveysliikkeistä, elintason paranemisesta, tasa-arvosta ja lopulta myös ruoan mahdista muuttaa yhteiskuntaa.
Suomen kolmas tasavalta
Risto Heiskala; Jari Aro; Olli Herranen; Riku Viitamäki
Gaudeamus
2022
nidottu
Kun maailmalla puhkeaa kriisi, Suomen pääministeri matkustaa Brysseliin. Huippukokousten ja muiden korkean tason tapaamisten saamasta näkyvyydestä huolimatta julkista keskustelua leimaa sitkeästi puutteellinen ymmärrys siitä, kuinka merkittävä vaikutus Euroopan unionilla on Suomen sisä- ja ulkopolitiikkaan.Suomen kolmas tasavalta kertoo, millaiseksi Suomen hallitsemistapa muuttui maan liittyessä vuonna 1995 Euroopan unioniin. Laajan haastatteluaineiston perusteella teos piirtää kokonaiskuvan suomalaista Eurooppa-politiikkaa muotoilevasta poliittis-hallinnollisesta eliitistä - sen jäsenten taustoista, näkemyksistä ja työskentelykulttuurista. Haastateltujen joukossa on muun muassa komissaareja ja muita EU:n huippuvirkailijoita, eurokansanedustajia, kansliapäälliköitä sekä ministereitä.Ilmastonmuutoksen, pandemioiden ja sotilaallisten konfliktien kaltaisten kohtalonkysymysten ratkaisemisessa Euroopan unioni on avainasemassa. Siksi on syytä tietää, ketkä Suomen asioita EU-elimissä ajavat - ja miten.
Kainuun metsistä löytyy todisteita laavavirroista, jotka olivat niin kuumia, että ne hohtivat valkoisina ja virtasivat kuin kosket. Noin 600 miljoonaa vuotta sitten nopeasti etenevät tulivuorenpurkaukset sylkivät timantteja nykyisen Pohjois-Savon alueella. Kainuu? Pohjois-Savo? Timantteja! Hetkinen, puhutaanko nyt Suomesta?Laavavirrat ovat aikaa sitten ehtyneet, ja rantakalliot sekä tuttujen metsien jyrkänteet seisovat hiljaisina. Silti kotoisesta kallioperästämme ovat yhä luettavissa maapallon historian monet käänteet. Jos osaa katsoa, voi nähdä merkkejä tapahtumista jopa miljardien vuosien takaa varhaisilta mantereilta.Suomen muinaiset tulivuoret vie lukijan ennennäkemättömälle retkelle eri puolille maata ihmettelemään tulivuorenpurkauksia, jääkausia ja muita geologisia tapahtumia sekä kiviaineksessa nykyään piileskelevää elämää. Kirja antaa luonnossa liikkumiseen aivan uudenlaista lumoa, sillä sen avulla voi oppia havainnoimaan muinaisten tulivuoriemme kallioihin jättämiä jälkiä ja ymmärtämään moninaisten geologisten muodostumien syntyä.
Millä tavoin ruotsin kielen ja ruotsalaisen kulttuurin vaikutus on näkynyt Suomessa? Miten Suomen suhde Ruotsiin on kehittynyt? Mitä ruotsinkielinen identiteetti on aikojen saatossa merkinnyt?Suomen ruotsalainen historia nivoo napakasti yhteen yli tuhatvuotisen ajanjakson, joka käynnistyi Ruotsin laajentumisesta nykyisen Suomen alueelle. Vuosisatojen kuluessa kehittyneet yhteydet takasivat sen, että ruotsalaisuus säilyi elinvoimaisena myös valtiollisen sidoksen katkettua. Kun autonomian ajan suomalaiskansallinen herääminen kyseenalaisti ruotsin kielen aseman ja ruotsalaisen kulttuurin vaikutuksen, vastareaktiona syntyi kieleen perustuva suomenruotsalainen identiteetti. Teoksen pitkä historiallinen kaari auttaa hahmottamaan ja selvittämään monia keskeisiä kysymyksiä, kuten ”Itämaan” asemaa suurvaltakauden Ruotsissa, kielellisten jakolinjojen näkymistä itsenäisen Suomen politiikan murroskohdissa sekä pohjoismaisen yhteistyön merkitystä EU- ja NATO-jäsenyyksien Suomessa.
Miten auttaa lasta, jos hän alkaa kiusata tai tulee kiusatuksi? Mitä tehdä, kun lapset eivät suostu menemään yöpuulle? Kuinka saada lapset irti peleistä ja sosiaalisesta mediasta? Muun muassa näihin kysymyksiin vastaa supersuosittu televisiotähti Suomen Supernanny!Lukija kulkee Supernannyn kanssa perheisiin ratkaisemaan kiperiä tilanteita, jotka ovat monille tuttuja omassa arjessa. Kirja sisältää tarinoita, joita ei ole televisio-ohjelmassa aiemmin käsitelty. Supernanny Pia Penttala jakaa myös yleisiä ajatuksiaan perheestä ja lasten kasvatuksesta. Penttala ei kursaile, eikä kiertele, vaan iskee suoraan ongelman ytimeen. Hän ohjaa perheen uudelle uralle pienillä, mutta jämäköillä muutoksilla ennen kuin pienistä ongelmista kasvaa ylitsepääsemättömän suuria. Suomen Supernanny tuo toivoa kaikille kasvatushaasteiden kanssa painiville.
Suomen oman Supernannyn lempeät neuvot.Supernanny Pia Penttala tarjoaa lempeitä, mutta toimivia neuvoja perheiden kasvatuspulmiin. Lapsi voi muuttua vain, jos aikuiset hänen ympärillään muuttuvat, Supernanny toteaa. Kirja esittelee tosielämän tapauksia, joista luovitaan Supernannyn asiantuntevan avun tukemana kohti elämää, jossa kaikilla on turvallisempaa olla. Supernanny antaa ihmisläheisellä otteellaan toivoa kaikille perhearjen hankaluuksien kanssa painiville. Kirja antaa myös vastauksia kysymyksiin: Voiko perhe-elämä lasten ja nuorten kanssa sujua ilman tappelua ja tunnemyrskyjä? Miten nuorten yksinäisyyteen kannattaa puuttua? Entäpä kodin ja koulun yhteistyö - kenellä kasvatusvastuu oikeastaan on? Suomen Supernanny Pia Penttala on erityistason psykoterapeutti, lastensuojelualan ammattilainen ja kolmen lapsen äiti. Hän on yli kolmenkymmenen vuoden kasvatusalan uransa aikana nähnyt kaikenlaisia perheitä ja tilanteita. Pia Penttala on auttanut kymmeniä suomalaista perheitä avaamaan perheen sisäiset umpisolmut. Venla-palkittua Supernanny Suomi -ohjelmaa on tehty kolme tuotantokautta. Toimittaja Risto Pakariselta on aiemmin ilmestynyt teokset Jonain päivänä Jennifer (Harper Collins 2019), Alpo Suhosen kanssa kirjoitettu Markku Kanerva - Näin valmennan voittajia (Into 2020), Suomen Supernanny I (Into 2021) sekä Janne Puhakan tarina Ulos kopista (Johnny Kniga 2022).
Suomen kansalliskuvat
Lauri Lajunen; Jouko Vahtola; Marja Lajunen
Reuna Publishing House Oy
2023
sidottu
Moni suomalainen henkilö, luontokohde, eläin tai rakennus on saanut nimeensä määritelmän 'kansallinen' tai etuliitteen 'kansallis-'. Tiedot näistä kansallisista aarteista ovat tähän asti olleet varsin hajallaan erilaisissa teoksissa ja lähteissä. Suomen itsenäisyyden sadas juhlavuosi herätti Suomen kansalliskuvat -kirjan tekijöissä ajatuksen koota ja esitellä Suomea ja suomalaisia kuvaavat tunnukset sanoin ja kuvin yksissä kansissa.Myös maakunnalliset tunnukset ovat osa kansallista omakuvaamme ja maakuntia luonnehtivat ja erottavat tunnukset ovat tärkeitä aluetietoisuudelle. Tärkeimmätmaakuntien symbolit, vaakunat, saatiin usein vanhojen maakuntien vaakunoista, mutta uusiakin tarvittiin. Kunkin maakunnan luontoon liittyviä tunnuksia ovat nisäkäs, lintu, kala, kasvi, kivi ja järvi. Lisäksi maakunnallisiin tunnuksiin voidaan lukea maakuntalaulut.Runsailla värikuvilla kuvitettu teos kokoaa yhteen koko maamme kuvan.
Suomen kolopesijät
Lauri Lajunen; Jari Peltomäki; Esa Hohtola; Jouni Pursiainen; Kari Kantola
Reuna Publishing House Oy
2024
sidottu
Kolopesijät ovat kiehtova osa Suomen luonnon moninaisuutta. Vuonna 1977 valokuvaaja Hannu Hautala teki suurtyön kolopesijöiden tuntemuksen ja suojelun hyväksi. Hänen teoksensa Kololinnut ja muut pökkelöpesijät oli paitsi uraauurtava luontovalokuvakirja myös tietoisku ja hätähuuto metsiemme kolopesijöiden ahdingosta.Tämä teos on kunnianosoitus viime vuonna edesmenneen Hannu Hautalan työlle ja samalla päivitys ja laajennus kolopesijöiden tilanteesta ja kirjosta. Ahdinko jatkuu monen lajin kohdalla, mutta kaikeksi onneksi myönteisiäkin muutoksia on tapahtunut, ja ne saavat kirjassa osansa.Teos esittelee kolojen pääasialliset tekijät, tikat, ja tikkojen koloja käyttävät muut lajit, nisäkkäät mukaan lukien. Hannu Hautalan hienosti nimeämä lajiryhmä ”pökkelöpesijät” on itseoikeutetusti mukana. Linnunpönttöjen ripustaminen on jo vuosikymmeniä ollut luonnosta kiinnostuneiden ihmisten tapa auttaa kololintuja. Sen merkitystä lintukannoille käsitellään monen lajin kohdalla. Aiheen laajennuksena tässä kirjassa ovat mukana myös muun muassa rakennusten koloissa ja onkaloissa, kiviraunioissa ja lintujen itse kaivamissa maakoloissa pesivät lajit - harvinaisuuksia unohtamatta.Tämä kirja on ennen kaikkea valokuvateos, joka esittelee eri lajien kannoissa tapahtuneita muutoksia ja kertoo kolopesijöiden biologiasta uusimpien tutkimusten valossa.