Metallinetsintä paljastaa rikoksen johtolankoja alakoululaisten sarjan kolmannessa osassa. Eräänä päivänä uutta videota tubekanavalleen kuvatessaan Joel, Julle ja Oliver todistavat, kuinka kultasepänliikkeen juuri ryöstäneet rosvot heittävät autosta todistusaineistoa sillalta veteen. Teko tallentuu videolle, mutta roistot vievät Oliverin puhelimen ja uhkailevat heitä. Poliisi alkaa etsiä ryöväreitä, ja Metallinetsijät koettavat jatkaa normaalia elämää. Etsintäreissulla Joelin mummolassa he kuitenkin löytävät hylätystä ladosta auton, joka näyttää tutulta. Palkitun kirjailijan sarja on täynnä seikkailuja ja lempeää huumoria ja sopii myös niille, joiden on vaikea tarttua kirjaan.
Metallinetsijöiden uusi seikkailu paisuu myyttisiin mittoihin. Jännittävä sarja koululaisille.Joel, Julle ja Oliver viettävät syyslomaa metallinetsintäleirillä Viron Saarenmaalla. He pääsevät ihan oikealle arkeologiselle kohteelle, ja löydöt voivat olla merkittäviä. He ovat jopa voineet sattumalta osua Kalevalan tapahtumia innoittaneelle tantereelle. Leirissä ja sitä ohjaavassa kummallisessa arkeologissa on kuitenkin jotain hämärää. Metallinetsijät päättävät alkaa salapoliisinhommiin. Miten Sampo liittyy kaikkeen, ja voiko se olla oikeasti olemassa?Palkitun kirjailijan sarja on täynnä seikkailuja ja lempeää huumoria ja sopii myös niille, joiden on vaikea tarttua kirjaan.
Megasuositun moposarjan ensimmäinen osa.Henri, Rudi ja Samu päättävät perustaa mopojengin, sillä mikä olisikaan hienompaa kuin ajella jengiliivit päällä mopolla, kaunis tyttö tarakalla. Tosin kellään ei ole tyttöystävää, eikä idean isällä Henrillä ole vielä sitä mopoakaan... Koska kuolematon idea syntyy huoltoaseman kulmilla notkuessa, nimeksi keksitään valtavan hieno ja vain kohtalaisen naurettava Shell's Angles. Liiviprojektiin värvätään mukaan myös Henrin salainen ihastus Milla, ja niin upouusi moporistijengi on valmis ratsastamaan.Shell's Angles voitti Topelius-palkinnon ilmestymisvuonnaan 2014 ja oli ehdolla myös Finlandia-palkinnon saajaksi.
Salibandyn käsikirja on laaja ja kattava esitys Suomen suurimpien lajien joukkoon nousseesta palloilulajista. Salibandylla on tällä hetkellä n. 57 000 lisenssipelaajaa, minkä lisäksi lajia harrastaa n. 250 000 suomalaista työpaikka- ja harrasteliikuntamuotona. Lajina salibandy on vielä nuori, joten kehitys on ollut nopeaa. Noin 35 vuoden aikana viihdepalloilulajista on kasvanut myös kilpaurheilulaji. Tämän myötä pelin luonne on muuttunut, valmennus lajikohtaistunut ja organisaatiot kehittyneet niin liitto- kuin seuratasollakin. Lajin suosio on vakiintunut ja kasvu jatkunut koko maailmassa. Kuitenkin laji on säilyttänyt sen alkuvuosien "välittömyyden" sählyn muodossa, ja tästä syystä salibandy ansaitsee tunnustusta koululaisten, nuorten aikuisten ja työikäisten liikuttajana. Tässä Salibandyn käsikirjassa esitetään kootusti mitä salibandy on tänään (lajitaidot, harjoittelu, kilpailutoiminta, maajoukkuetoiminta, säännöt ja erotuomaritoiminta), mutta samalla luodaan lyhyt katsaus lajin historiaan. Käsikirjan luonteeseen kuuluen kirjassa käsitellään myös seurajoukkuetoimintaa, juniorityötä, välineitä ja muita käytännön tason keskeisiä asioita. Kirja sisältää runsaasti valokuvia sekä piirtokuvia.
Aidat synnyttävät alueita. Kun sanan käytön rajat vedetään uudella tavalla, saadaan myös uudenlainen alue, jossa ennen toisilleen kaukaiset asiat ovatkin muuttuneet läheisiksi. Jyri Vuorinen pohtii teoksessaan sanan esteettinen merkityksiä. Millaisista arvoista me oikeastaan puhumme käyttäessämme sanaa esteettinen?
Jyri Vartiaisen kolmas romaani Kirous vaeltaa taajaman synkässä lumessa ja sateessa, rakkauden ja samanaikaisen menetyksen alakuloisessa maastossa. Sen kaksi kertojaa eivät ole oikein missään, elleivät sitten ihmissuhteissa jotka ovat tuhoisia ja ehkä ylitsepääsemättömiä.Kirouksen ensimmäinen kertoja vaeltaa Rottansa kanssa lumisessa kaupungissa vailla päämäärää, vailla paljonkaan yhteistä. Loskanharmaan kahvihetkensä mittaan he löytävät verisen puukon, joka viimein voisi merkitä jotain, aloittaa jotain, päästäisi maailmaan mukaan. Riittääkö yksi veritahra siihen, riittääkö Rotta kertojalle jolla voisi ehkä olla edes jonkinlainen elämä?Toisessa osassa kirjoitetaan menetetystä suhteesta menetetylle ihmiselle, Katariinalle, jolla on niin oma elämä että kertoja ei siihen mahtunut. Pettymyksen ja surun läpi avautuu kokonainen maailma, kaupunki joka jäi vihamieliseksi ja oma perhe joka tunkee liian lähelle.Jyri Vartiaisen kieli laulaa. Se noudattaa omia lakejaan, huutaa, valaisee voimalinjojen alaista harmaata maisemaa uskomattomalla herkkyydellä. Kirouksen kaksi rinnakkaista ihmiskohtaloa näyttävät itsepintaisen rakkauden ja menetyksen koko voiman.
Yksityisistä turvallisuuspalveluista annettu laki uudistui 1.1.2017. Lakiuudistuksenmyötä kaikki yksityistä turvallisuusalaa koskeva lainsäädäntö keskitettiin yhteen lakiin. Laki käsittää vartijoita, järjestyksenvalvojia sekä turvasuojaajia koskevat säännökset.Yksityisen turvallisuusalan lainsäädäntö käytännössä on perusteos, joka kuvaa alan sääntelyn perusteellisesti ja jossa on myös runsaasti viittauksia oikeuskäytäntöön. Teos on kirjoitettu erityisesti käytännön tilanteita varten, ja se antaa vastauksia lukuisiin lain asettamiin vaatimuksiin ja tulkintatilanteisiin.Teos on välttämätön työväline kaikille alalla toimiville ja lainkäyttäjille, ja se soveltuu myös opiskelijoille.
Turvallisuusalan ammatillisia tutkintoja suoritetaan joka vuosi useita satoja. Turvallisuusalan perusoppikirja tarjoaa oppimateriaalin näihin tutkintoihin, ja se on laadittu vastaamaan niiden perusteita ja ammattitaitovaatimuksia. Se sisältää lisäksi tehtäviä, joiden avulla voi kerrata oppimaansaja valmistautua tutkintotilaisuuksiin.Teos on tarkoitettu erityisesti turvallisuusalan tutkintoihin, mutta se soveltuu myös muuhun alan opetukseen.
Oppimista tapahtuu kaiken aikaa ja lähes kaikkialla. Melkein mikä tahansa ympäristö myös koulun ulkopuolella voi toimia oppimisympäristönä, jos siellä oleskelulle on asetettu oppimistavoitteita. Hyvää oppimista ei kuitenkaan tapahdu itsestään. Tämä kirja auttaa opettajaa löytämään ympäristössä avautuvia oppimisen mahdollisuuksia ja antaa aineksia monipuolisten oppimisympäristöjen suunnitteluun.
Nämä tekstit eivät ole aineksiltaan tai muodoltaan järin epätavallisia. Mutta kun kirja puhuu pilvestä, joka "ei vie tilaa/ sohaisee taivasta ja/ katoaa". Tai kun se mainitsee sinusta, joka "hiivit tilanteisiin". Tai kun se pysähtyy toteamaan: "Siinä on jotakin massiivista/ kun ihminen kävelee." Silloin se uusii aistimistamme ja ajatteluamme tavalla, jonka sille mielihyvin suomme. Se tekee tekonsa niin hyvin.KOOTUT RUNOT on neljä runokokoelmaa yksissä kansissa. Romaanikirjailija yllättää todellisella säeluomien runsaudensarvella. Nämä runot luovat pitävän vaikutelman loppumattomuudesta: ne pohjustavat katsomista, sanomista ja tekemistä niin, että niiden asemiin kaipaa takaisin yhä uudelleen.
"Maisema nousee/ sen karvat./ Ylitse lentävän/ härvelin ääni.""Vähäeleisyys" ja "avoimia kysymyksiä" jättävyys liitettiin tekijän säetaidedebyyttiin KOOTUT RUNOT (ntamo 2021). Paljon kiitosta kerännyt teos oli kriitikoiden mukaan "aloitus suoraan huipulta" (SAVON SANOMAT / KESKISUOMALAINEN).KOOTUT RUNOT II rakentuu edeltäjänsä tapaan neljästä kokonaisesta tekstikokoelmasta. Yhdessä nämä kirjat sisältävät lähes puolentuhatta runoa. Runsauden lisäksi kirjoituksissa häkellyttävät ja riemastuttavat mihinkään nurkkaan maalautumaton ilmaisu, jatkuvasti itsensä uudelleen keksivä poljento ja kyky liikkua vakavan ja kepeän, mietteliään ja ryöpsähtävän, vauhdin ja asetelman välillä.
"Kahvia suonissa/ jalat käyvät, suu käy/ kuin liukuen alas puusta/ putoan iltapäivään."Tekijän runoja on kuvailtu "eletyn elämän luonnoksiksi" (TULI & SAVU). KOOTUT RUNOT (ntamo 2021) oli "aloitus suoraan huipulta" (SAVON SANOMAT / KESKISUOMALAINEN) ja KOOTUT RUNOT II "vavahduttamisen" taidetta (RUNOGRAFI).Sarjan viimeinen KOOTUT RUNOT III on suppeampi mutta edeltäjiensä tapaan palkitseva teos. Jälleen tyypillisesti muutamasta tusinaan ja korkeintaan pariinkymmeneen säkeeseen kasvavat tekstit vievät mukanaan todistamaan vuoroin jotakin kivettyneen lailla vakiintunutta mutta ensimmäisen kerran lausuttua ja vuoroin jotakin hehkuvaa ja häviävää tähdellisyyttä. Ote on tyypillisesti huoleton ja lennokas, mutta rekisteri ulottuu leiskuvasta sysipimeään.
Esikoiskirjailija, pastori Jyri-Juhani Uurtimo kuvaa rehellisesti ja koskettavasti tuskien tietään masennuksen ja epäuskonkin syövereissä. Miten selvitä masennuksesta hengissä? Uurtimon kirjoitustyyli on omintakeinen ja mukaansatempaava, vakavasta aiheesta huolimatta huumoriakaan unohtamatta.
Poliittisesta kohusta toiseen.Muutama vuosi sitten paljastui, että keskustapuolue oli ottanut suuria summia rahaa liikemiesryhmältä, johon kuului talousrikollisia. Kohun piti puhdistaa poliittista peliä, mutta toisin kävi.Kirjassa Keskustan valtakunta tutkivat toimittajat Jyri Hänninen ja Jarno Liski kertovat muun muassa, millä tavalla poliitikot ovat sotkeutuneet kyseenalaisiin kiinteistöbisneksiin ja rakennushankkeisiin sekä veroparatiiseihin.Sote-uudistuksen ja valtionomaisuuden myynnin kautta Juha Sipilän liikemiesystäville luodaan jopa miljardien eurojen bisnesmahdollisuuksia. Sipilän piti olla puhtoinen menestynyt liikemies vailla tahroja erotuksena politiikan ja bisneksen rajapinnoilla ryvettyneistä keskustalaisista. Mutta miten on asian laita todellisuudessa? Kirja näyttää koukerot julkisivun takana.
Kämäräinen ja Tytti. Mies ja vaimo. Pieniin arkisiin tekoihin tulviva outous. Jyri Vartiaisen esikoisteos, pienoisromaani Aurinko on voimallinen tarina luonnosta ja seksuaalisuudesta, taiteesta ja ihmisestä syvissä alataajuuksissaan. Inhimillinen ja vieras kiertyvät omintakeiseksi maailmaksi. Kieli uomii olemista kuin auringossa kuumuva kivi. Aistitussa tuntuu suloisen ja depressiivisen vuorovaikutus. Rakkaus, joka pakottaa kasvot irvistykseen.
Sinä näytät tärähtäneeltä, ystävä sanoo.Matkoiltaan päähenkilöä tapaamaan tullut ystävä ottaa esille nauhurinsa. Hän tahtoo kuulla linnut. Puutarha ympärillä on tukahduttavan kuuma, ainoastaan vuorijalava kykenee säilyttämään rauhallisuutensa. Ystävykset noudattavat aikansa käytöstapoja, kunnes yltyvät kinastelemaan.Jyri Vartiaisen toinen pienoisromaani on kirja erityislaatuisesta ystävyyssuhteesta. Kaupungintalon puutarhassa itsepintaisesti istuvien toverusten sisäinen maailma paljastuu lukijalle kiihkeiden yksinpuhelujen ja arvaamattomien dialogien muodossa.Vartiainen tarkentaa huomionsa ystävyyden intiimiin ulottuvuuteen. Havainto liikkuu lapsuusajasta ja ihmissuhteiden ongelmakohdista ohikiitäviin ärsykkeisiin ja takaisin pyörryttävällä tavalla. Pitkälle edenneen leikin rytmi hakataan käyntiin yhä uudelleen; syntyy musiikkia.
Kolme lasta viettää kesänsä varastelemalla herkkuja kaupasta, pelaamalla kolikkopelejä ja vaeltelemalla samoja reittejä kotikaupungissaan. Tehtaan piippu tupruttaa savua, vanhan raviradan puiset penkit lahoavat, heidän salamajansa alla vilistää rottia, vaikka kukaan ei ehkä niitä ole nähnyt. Aikuiset ovat jossain kaukana silloinkin kun he istuvat viereisessä huoneessa.Seuraa toinen kesä ja kolmas. Tulee uusia kavereita, uusia haluja, mutta samat paikat, sama kuumuus, sama päämäärättömyys vallitsee, ja kukaan ei oikeastaan tiedä miksi tätä kehää kierretään.Jyri Vartiaisen neljäs romaani Kolme kesää on vavahduttavan herkkä tarina lapsuudesta ja siihen liittyvästä melankoliasta. Vartiainen kuvaa loisteliaasti lasten maagisia tiloja, pikkukaupungin pysähtynyttä kesää, leikin varjolla syntyvää väkivaltaa ja tunteita, jotka ovat läsnä mutta joita ei vielä tunnisteta.
Äidin puhelut toisen kaupungin sairaalasta pistävät vieläkin pasmat sekaisin. Tädin parturi-kampaamossa työskennellessä ei oikein tiedetä, onko tämä työpaikka vai välivaihe, kun tuli sitä latinaakin luettua. Kaupassa ollaan kuitenkin varmoja - vaikkei oikein tiedetä miksi - että kalatiskin miehen kanssa on maattava.Jyri Vartiaisen lyhytproosateos Pölyllä on kasvot lähestyy erilaisia työn ja työttömyyden tiloja, joita jatkuva haaveellisuus halkoo ja rytmittää. Ajatukset sinkoavat arvaamattomin tavoin lähiympäristön ärsykkeisiin ja lapsuuteen,mikä nyt milloinkin sattuu olemaan tärkeää ja lumovoimaista. Teos kuvaa monisävyisesti arjen rinnalla kulkevaa mielikuvituksellista ja fantasmaattista ainesta, joka rikkoo yritykset sopeutua toisten ehtoihin.Vartiainen on lyhyen muodon mestari. Pölyllä on kasvot-teoksen tyyli sallii jokaisen lauseen jokaiselle sanalle sen kaipaaman painon. Vartiaisen proosa on yhtäaikaisesti välitöntä ja täysin hiottua, se raivaa lukijalle tilan, jossa voi vaeltaa yhä uudelleen kyllästymättä.
Vuodenvaihteen jälkeen löydetyssä jouluarvassa ei ole voittoa, oma jalkapallojoukkue häviää kaikki ottelut ja pihalla käyskentelee alakuloinen pappi. Toisaalta vanhan, verkkovirtaan kytkettävän vibraattorin hienous vangitsee ja snookerpöytä on yhtä pitkää salaisuutta.Jyri Vartiaisen uudessa lyhytproosateoksessa Sanon vielä tämän pienet asiat muuntuvat viehkeiksi ja arvoituksellisiksi. Kuntopyörä jököttää keskellä huonetta kuin toteemieläin, jäänmurtajien syksyinen jylhyys hiljentää kulkijan ja aiemmin mitättömältä tuntunut vaahtera saa uskonnolliset mittasuhteet.Vartiaisen kieli on jälleen täydellisen erehtymätöntä ja poikkeuksellisen herkkää nyansseille. Sanon vielä tämän osuu arjen ja unennäön väliseen kohtaan, jonka heti tunnistaa mutta jolle ei aiemmin ollut sanoja. Äkkiä mikään ei ole liian vähäpätöistä ja kaikessa hehkuu outo loiste.
