Alakouluikäisten salapoliisikirja. JP-kerho ratkoo jälleen jännittäviä arvoituksia Sallikkalan kylässä. Tällä kertaa mukana mielenkiintoisia johtolankoja, joita voi seurata.
Kirjahaku
Etsi kirjoja tekijän nimen, kirjan nimen tai ISBN:n perusteella.
1000 tulosta hakusanalla Tytti Issakainen
Rutun perhe on muuttamassa Pihlajakujalle mummounelman keskelle. Kun naapurin vanhus varoittaa Ruttua uudessa kodissa lymyilevistä kummituksista, salapoliisitoimisto JP ottaa haasteen vastaan. Kummitusmysteerihän olisi loistava tapa houkutella tubekanavalle uusia tilaajia, ja eihän kummituksia ole oikeasti olemassakaan! Mutta miksi sitten tavarat vaihtavat paikkaa ja ikkunat aukeilevat? Kuka hiippailee yläkerrassa? Kun marraskuinen ilta pimenee, Minnin, Ollin ja Rutun on turvauduttava salaiseen aseeseensa...
Sallikkalan taidemuseossa avataan kaikkien tunteman Lorenz van Makarovin taidenäyttely. Kommelluksilta, kilahduksilta ja katoamisilta ei kuitenkaan vältytä, joten JP-salapoliisitoimiston kolmikolle Minnille, Rutulle ja Ollille on jälleen luvassa päätähuimaava seikkailu täynnä kiperiä tilanteita. Yöllä museon lähistöllä liikkuu kuin liikkuukin joku, mutta kuka lopulta on syyllinen?Teos on itsenäinen jatko-osa Tytti Salon suosittuun kristilliseen JP-seikkailukirjasarjaan. Teksti on suurikokoista ja helposti luettavaa, joka sopii loistavasti lukemista harjoittelevallekin lapselle. Kirja sisältää värillisiä kuvia. Sarjassa on aiemmin ilmestynyt teokset JP ja murtovaras (2019), JP ja Sallikkalan kingi (2021), JP ja operaatio Nappaa Niljake (2022) sekä JP ja Pihlajakujan mysteeri (2023).
Tytti Heikkisen toisessa runokokoelmassa Varjot astronauteista jatketaan internetin hakukoneiden ja käännöskoneiden kanssa kirjoittamista. Tuloksena on huonon ja hyvän maun runoutta ja roolirunoutta flarfin hengessä. Netistä kalastetut runon puhujat tuovat mukanaan elämännäytelmiä, joita ei välttämättä haluaisi nähdä. Mutta ne ovat ympärillämme ravistelevina ja puhuttelevina.Tytti Heikkinen on hämeenlinnalainen runoilija, jonka hakukoneen kanssa kirjoitettu esikoiskokoelma Täytetyn eläimen lämpö (2008) sai poikkeuksellisen innostuneen vastaanoton. Teos oli Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkintoehdokkaana.
38 vuotta, 38 runoaVuosi elämästäniErilainen matkakertomusÄänen avausIkiaikainen feminiini viisaus kiedottuna sanojen vajavaiseen olomuotoonKutsu Sinulle, lukijaniKutsu nähdä arkinen todellisuus täynnä taikaaKutsu tanssiin, Elämän kanssa
"Ruttu ja Olli terästivät kuuloaan. Oli aivan hiljaista. Sitten se kuului taas. Raskas rasahdus. Toinen. Kolmas. Joku käveli lähistöllä. Minnin suusta pääsi pieni pelästynyt inahdus."Seudulla liikkuu pitkäkyntisiä. Yhdeksänvuotiaat kaverukset ryhtyvät selvittämään tapausta, ja toisen pikkusisko Minni onnistuu ujuttautumaan mukaan. Mutta yöllisestä retkestä on tulossa liiankin jännittävä...Tytti Salo on lapinlahtelainen luokanopettaja ja kahden lapsen äiti. Hänen mielestään parhaita asioita, joita lapselle voi antaa, ovat rakkaus, aika, luottamus Jumalaan ja liuta hyviä tarinoita. Yhdessä lukeminen on parhaimmillaan tätä kaikkea.
Tytti Heikkisen kolmas teos Moulin Extra Beauté on monisyinen runon ja kuvan spektaakkeli, joka etsii kauneutta niistä kulttuurin alueista, joista runous sitä harvemmin löytää. Mainosten, muodin ja kaupallisten esineiden kautta teos luo yhteyksiä 1980-luvun ja oman aikamme välille. Maantieteellisesti ollaan niin New Yorkissa, Afrikassa kuin tekijän kotikaupungissa Hämeenlinnassa. Moulin Extra Beauté on tehty naistenlehtien estetiikkaa kunnioittaen. Teoksessa on runsas nelivärikuvitus ja naistenlehdille ominaisia teemoja, kuten lifestyle, musiikki, kuvataide ja matkailu. Tytti Heikkinen on hämeenlinnalainen runoilija, jonka esikoiskokoelma Täytetyn eläimen lämpö (poEsia, 2008) oli Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkintoehdokkaana.
Jäähyväiset kesälle -teos kertoo runoin ja värivalokuvin kesän loppumisesta, syksyn hajusta ja siitä, miten tärkeät sanat jätetään sanomatta. Rakkauden sanat. Lahjaksi, ystävälle, itselle.
Kokoelman Muistojärven sieluille runot kertovat 12 tarinaa kovan onnen naisista - ja samalla miehistä - 1900-luvun Suomesta. Muistojärven rannoilla, syvien metsien Suomessa, pienten ihmisten arki oli kovaa, työ yhteistä ja kohtalo lahja. Valokuvissa seikkailevat aidot, jokapäiväiset rakkaat esineet: äänilevyradio, Klubi-aski, sotapojan kaivertama puuveistos, käkikello, kansakoulun kirjoitusvihko, virkkaukset ja ristipistotyöt, pennit ja markat, navettahuivi ja kahviposliinit.
Kabinettipeliä urheilujärjestöissä
Tytti Isohookana-Asunmaa
SUOMEN URHEILUHISTORIALLINEN SEURA
2022
nidottu
Suomen urheilujärjestöissä 1990-luvun alku oli murrosaikaa. Urheilujärjestöjen valtaa alettiin rajoittaa muuttamalla urheilun rahoitusta ja edistämällä urheilun yhden keskusjärjestön mallia.Esko Ahon hallituksen kulttuuriministeri Tytti Isohookana-Asunmaa kertoo eheyttämisprosessista lama-ajan urheilupolitiikan miesvaltaisella näyttämöllä, jolla vallasta kamppailivat kaksi keskeisintä keskusjärjestöä, Suomen Valtakunnan Urheluliitto ja Työväen Urheiluliitto.Muistelmat avaavat monipuolisesti suomalaista urheilukulttuuria ja -politiikkaa kilpaurheilusta kuntoliikuntaan.
Tämä on erilainen elämäkerta poliittisten elämäkertojen joukossa, sillä olen kirjoittajana antanut paljon tilaa Kerttu Saalastin omille ajatuksille, joita en ole lähtenyt selittämään", sanoo elämäkerran kirjoittaja valtiotieteen tohtori, dosentti Tytti Isohookana-Asunmaa. "Kerttu Saalasti oli isänsä tytär. Kyösti Kallion vaikutuksesta maalaisliiton ohjelmassa on paljon arkista talonpoikaista ideologiaa, jonka Kerttu Saalasti myös omaksui." Saalasti piti tärkeänä sitä, että "politiikassa eletään ajan valtimolla, koska poliitikon työ on ennen muuta ratkaista oman aikansa ongelmia. Siksi poliitikon on itsekin elettävä arkea."Joulukuun 2. päivänä julkistettu Isohookana-Asunmaan kirjoittama elämäkerta Yhteinen hyvä - paras hyvä kuvaa avoimesti Saalastia henkilönä ja yhteiskunnallisena vastuunkantajana. Elämäkertakirjan kolme osaa (I Lehmien ystävästä agronomiksi, II Talon emännästä ministeriksi ja kansanedustajaksi, III Opetusneuvos tarkkailee ajan merkkejä) kuljettavat lukijan Nivalan Heikkilästä Ouluun, Helsinkiin, välillä ulkomaille ja takaisin Nivalaan. Elämäkerta tuo esille monipuolisen kuvan Kerttu Saalastin ajatuksista, toiminnasta, harrastuksista - elämäntehtävästä, jonka hän koki omakseen.Kirja on samalla erinomainen kuvaus Suomen poliittisesta lähihistoriasta 1950-1970 -luvuilla. Kirjassa Kerttu Saalastin ja Urho Kekkosen välinen suhde tulee esille aivan uudella tavalla. Lähes 300-sivuinen kirja sisältää ennen julkaisematonta, Saalastin suvun hallussa olevaa kuva-, kirje- ja päiväkirja-aineistoa.Kerttu Saalasti säätiön elämäkertahankkeen toteuttamisen on mahdollistanut Alfred Kordelinin säätiön, opetusministeriön, Suomen kulttuurirahaston Pohjois-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan rahastojen sekä muiden tahojen tuki.
Nuoc Trong kom med sin man som båtflykting till Sibbo på åttiotalet. För rödakorsaren Tytti Enroth-Nortes blev hon en nästandotter.Nuoc Trong, namnet betyder klart vatten, växte upp i ett av krig präglat Vietnam. På freden 1975 följde en massflykt.Tytti Enroth-Nnortes återger Nuoc Trongs berättelser i episoder, vilka trots sin ofta lättsamma stil tvingar oss alla att tänka efter. Gång på gång ställs vi inför frågan om människans grundval i en värld där vi alla är lika och ändå så olika.
A new volume in the "Twenty-Four Frames" series that focuses on twenty-four key films from Scandinavia - Denmark, Sweden, Norway and Finland. Each of these national cinemas is able to boast directors of worldwide renown. Such as Ingmar Bergman, Carl Theodor Dreyer, Victor Sjvstrom and more contemporary film-makers such as Lukas Moodysson, Aki Kaurismdki and the co-founders of the Dogme 95 movement - Lars von Trier, Thomas Vinterberg and Tomas Kragh-Jacobsen. This book looks at the impact that film-makers from this region have had on their national cinema and the world of film. This book explores in detail their styles, movements and influences.
Mitä tapahtuu, kun koko organisaatio ottaa uuden suunnan? Miten kaikki saadaan mukaan? Miten hoidetaan kipukohdat?Uudistumisen johtaminen on ihmisten innostamista ja kuljettamista yhteisen, osallistavan suunnittelun kautta uusiin toimintatapoihin. Toisaalta se on uuden ajattelun herättelyä ja vakiinnuttamista.Kirja ei pyri rakentamaan uusia teorioita muutoksesta, vaan tuo esiin kokemuksia, joiden avulla pystyt johtajana tai esimiehenä tarkistamaan, oletko muistanut kaikki keskeiset tekijät uudistumismatkanne suunnittelussa. Ratkaisumallit ja vinkit sopivat sekä isoihin uudistumisprojekteihin että rajatumpiin muutostilanteisiin. Nyt Nokian Renkaissa työskentelevät toimitusjohtaja Hille Korhonen ja henkilöstöjohtaja Tytti Bergman ovat yhdessä ja erikseen olleet muutoksen ytimessä mm. seuraavissa yrityksissä: Alko, Elisa, Fiskars, Iittala, Nokia, Novartis, Microsoft.”Vahva lukusuositus! Ihmislähtöisen muutosjohtamisen konkreettinen opas, joka pohjautuu vankkaan tietopohjaan ja kirjoittajien laajaan kokemukseen.Suomalainen johtajuus astuu näillä opeilla aimo askeleen eteenpäin.”- Kristiina Mäkelä, Aalto-yliopiston provosti ja johtamisen professori”Jatkuvan parantamisen ja uudistumisen kulttuurin luominen organisaatioon on yksi keskeisimmistä johtajan tehtävistä. Kirja kuvaa käytännönläheisesti uudistuvan organisaation matkaa ja sen johtamista ja toimii siten hyvänä oppaana uudistumisen johtamiseen”- Jouko Pölönen, toimitusjohtaja, Ilmarinen
Yhteispeli koulussa
Mikko Kampman; Tytti Solantaus; Niina Anttila; Tiina Ojala; Päivi Santalahti
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
2016
kierre
Yhteispeli on käytännöllisten toimintatapojen kokonaisuus tunne- ja vuorovaikutustaitojen opettamiseksi lapsille. Se sisältää johdonmukaisia ja koulun arkeen sopivia keinoja luokanopettajille ja rehtoreille lasten kehityksen tukemiseksi. Yhteispeli tarjoaa konkreettisia työtapoja koulun tavoitteellisen kehittämisen tueksi ja koko kouluyhteisön hyvinvoinnin vahvistamiseksi. Se on hyödyllinen myös sivistysjohtajille, jotka pyrkivät uudistamaan alueensa koulujen toimintaa sekä ennaltaehkäisemään ja vähentämään koulutyötä kuormittavia ongelmia. Yhteispeli jakaantuu seuraaviin osa-alueisiin: työ luokassa, kodin ja koulun yhteistyö, koulun kehittäminen, toiminta työyhteisössä sekä esi- ja alkuopetuksen yhteistyö. Yhteispeli on kehitetty kehityspsykologiseen, kasvatustieteelliseen ja lastenpsykiatriseen tietoon perustuen, yhteistyössä suomalaisten koulujen, lasten ja vanhempien kanssa.
Astu mukaan myyttiselle matkalle Pohjolaan, ikiaikaisten tarinoiden lähteilleEeva Maria Leinon ja Tytti Leiwon yhdessä kirjoittamat villit tarinat ja Leiwon symboliikkaa pursuavat kuvitukset herättävät henkiin lähes unholaan painuneen naisen alkuvoimaisen ja universaalin sielunmaiseman. Siellä neidon arkkityyppi, Pohjolan tytär, käy matkaa opastajansa Viisaan eukon kanssa: elämänpolku neidosta naiseksi on täynnä kiehtovia ja arvoituksellisia seikkailuja sekä kasvamisen kipua.Unenomainen, symbolinen teos vie lukijansa kauas pois nykyajan ihmiselle ominaisesta juurettomuudesta ja suorittavasta elämäntavasta. Se puhuttelee kaikkia niitä, jotka tuntevat selittämätöntä kaipuuta pohjolan myyttiseen maailmaan, oman sielun voimaannuttavien alkulähteiden ääreen.Pohjoisen alitajunnan maa - Tarina naiseuden myyteistä on Eeva Marian ja Tytin toinen yhteinen kirja ja samalla Tytin esikoisteos. Ensimmäinen kirja oli nimeltään Paluu Jumalattaren luontoon - Polku pohjoisen voiman ja myyttien juurille (Viisas Elämä, 2021).Eeva Maria Leino ammentaa mytologiasta ja luontomme kasvien voimista työssään hyvinvointivalmentajana yrityksensä Mandana- ceremonybaths and myths puitteissa. Hänen työnsä ydinteemana on naisten voimaantuminen ja intohimona juurtemme viisaiden tiedon murusten palauttaminen nykynaisen elämään.Tytti Leiwo on hämäläinen kuva-artesaani, jota kiinnostaa itämerensuomalainen mielenmaisema sekä karkureitit kesytetystä kulttuurista. Pohjoisen alitajunnan maa on Leiwon esikoisteos kirjoittajana.
Tässä teoksessa etnologisen tutkimuksen tekijät esittelevät tuoreita tutkimuksiaan - tai palaavat takaisin vanhoihin - ja kertovat, kuinka he ovat tulkinneet ja analysoineet aineistojaan. Tulkinta ja analyysi ovat erottamaton, mutta monitulkintainen osa etnologista tutkimusprosessia. Kirjan tarkoitus on tehdä etnologisista tutkimusprosesseista entistä selkeämpiä ja samalla esitellä etnologisen nykytutkimuksen monipuolista ja yhteiskunnallisesti relevanttia kenttää. Kirjassa etnologia ymmärretään laajasti, ja se on suunnattu antropologian, etnologian, folkloristiikan, kansantieteen ja kulttuuriperinnön tutkimuksen sekä näiden lähialojen tutkijoille ja opiskelijoille.
Äitiyden jälki - tarinoita syntymästä (Cozy Publishing) on päältä suloinen, sisältä pelkäämättömän rehellinen teos, joka pureutuu äitiyden ytimeen. 21 äitiä jakaa kirjassa avoimesti äitiytensä matkan merkityksellisimmät kohdat ja pohtii äitiytensä näkyviä ja näkymättömiä jälkiä, äitiyden herättämiä tunteita ja rooliaan äitinä. Kirjassa matkataan hedelmöityshoidoista keskolaan, siskon kasvattamisesta kuuden lapsen äitiyteen, erityislapsen syntymään ja isoäitiyteen. Erillisessä katsauksessa pohditaan feministisen linssin läpi äitiyden käsitettä, sen muutosta tähän päivään, linkittymistä naiskäsitteen murrokseen, ja uudelleen roolittumista vuosituhannellamme. Kirjan ovat luoneet Marina Lönn ja Tytti-Lotta Ojala, kaksi äitiä ja designeria. Tarinoiden yhteyteen äidit on kuvannut palkittu valokuvaaja-kuvajournalisti Evelin Kask.
Traces of Motherhood – Stories of Nordic Mothers' has a tender cover, but brutally honest content. In the book, 21 mothers openly share the most significant marks of their journey – ponder the visible and invisible traces motherhood has formed, and the emotions it has evoked. The book travels from fertility treatments to giving birth, to raising a little sister, to expecting the sixth baby, to losing one, to fighting for the rights of a special needs child, and to becoming a grandmother. The book also examines through a feminist lens the shifting culture of motherhood, and how its demands have changed yet not drastically evolved along-side the role of women and gender equality. The book is created by Marina Lönn and Tytti-Lotta Ojala, two mothers and designers. In connection with the stories, mothers are photographed by the award-winning photojournalist and creative Evelin Kask.