Kirjahaku
Etsi kirjoja tekijän nimen, kirjan nimen tai ISBN:n perusteella.
1000 tulosta hakusanalla Marja Luukkonen Yli-Rahnasto
Lapsuus on enemmän kuin välivaihe matkalla aikuisuuteen: se on itsessään elämää, ei vain valmistautumista siihen. Lapsen tulisi saada ammentaa lapsuudestaan valoisaa iloa, kiireetöntä rauhaa ja huolettomuutta. Tämä on mahdollista vain, jos hän saa kokea olevansa aikuisten kantama.Silloin hän voi rauhassa ja kiireettä uppoutua mielikuvituksen täyttämään vapaaseen leikkiin, eläytyä satuun ja jäljitellä näkemäänsä ja kokemaansa omissa leikeissään.Lapsuuden ymmärtäminen vaatii aikuiselta vastuun ottamista vanhemmuudestaan. Vanhemmuus on kykyä asettua vastaanottavaiseksi sille, mitä lapsi tarvitsee. Se on myös suojan rakentamista lapselle turvan ja kotipesän lämmön vaalimisen muodossa. Ennen kaikkea se on aikuisen asettumista läsnäoloon ja vuorovaikutukseen lapsen kanssa.
Steinerkoulun keskeisiä piirteitä & Steinerkoulun käyneiden oppilaiden omakohtaisia vaikutelmia luokkayhteisössä kasvamisesta
Marja Dahlström
SUOMEN ANTROPOSOFINEN LIITTO
2016
nidottu
Steinerkoulun perustana on näkemys ihmisestä jatkuvasti kehittyvänä olentona. Pyrkimyksenä on auttaa lasta löytämään oman ikävaiheensa mukaisella tavalla suhteen itseensä ja maailmaan sekä herättää hänen sisäisen olemuksensa kykyjä. Opetuksessa vallitsee taiteellinen ote.Ensimmäiset kahdeksan vuotta luokkayhteisö toimii saman luokanopettajan johdolla, jolloin muodostuu pysyvä ja turvallinen vuorovaikutus opettajan ja oppilaiden välille.Ennen murrosikää oppisisällöt pyritään muovaamaan käsiteltävän asian todellisuutta vastaaviksi kuviksi, sisäisiksi mielikuviksi, jotka puhuttelevat ajattelun lisäksi myös tunnetta ja tahtoa paremmin kuin abstrakti tieto.Jakso-opetuksessa oppimisesta muodostuu mielekkäinä kokonaisuuksina helpommin elämyksiä, jotka jäsentyvät omaan elämään. Valmiin oppikirjan sijasta itse koostettu työkirja auttaa hahmottamaan ja sisäistämään opittavan asian omakohtaisesti.Kirjaan sisältyy myös steinerkoulun entisten oppilaiden vaikutelmia kouluajastaan ja sen herättämiä ajatuksia.
Vakuutusyrityksen perustehtävä on toimia riskin jakamisen foorumina. Tämä tapahtuu tarjoamalla vakuutusturvaa ja perimällä etukäteen asiakkailta turvan kattava vakuutusmaksu. Vakuutusmaksut sijoitetaan odottamaan aikaa, jolloin ne tarvitaan vakuutuskorvausten maksua varten. Kirja keskittyy aikaan, jolloin varat ovat vakuutusyhtiössä odottamassa korvausten maksamista. Tähän aikaan liittyy erityisesti suuri taloudellinen riski. Kirja rakentuu nykyaikaisen riskienhallinnan varaan. Se kuvaa riskienhallinnan keskeistä roolia vakuutusyrityksen toiminnan huolellisessa hoitamisessa. Riskienhallinnan pohjalle rakennetaan vakuutusyrityksen vakavaraisuuden hallinta. Vakavaraisuuden osalta kirja rakentuu kokonaan nyt jo voimassa olevan Solvenssi II -direktiivin pohjalle. Tilinpäätössääntelyssä kansainvälinen kehitys ei ole yhtä pitkällä kuin vakavaraisuusvalvonnassa. Siksi sen puolella paino on enemmän suomalaisessa kansallisessa käytännössä. Myös sen osalta luodaan edellytyksiä ymmärtää kansainvälistä IFRS-kehitystä. Vakuutusalan perusteoksiksi ovat muodostuneet Vakuutusoppi ja Vakuutuslainsäädäntö. Toiveena on, että tämä uusi teos täydentää kokonaisuuden sellaiseksi, että kirjojen avulla on mahdollista saada kattava kuva vakuutusalan toiminnasta.
Kolmetoista novellia ihmisistä käännekohdassa.He ovat samanlaisia kuin sinä ja minä. Ei ole väliä ovatko he Suomessa, Karjalassa tai Pietarissa, ei sillä mikä on heidän taustansa tai elämänkokemuksensa. He ovat tulossa jostain, menossa jonnekin. Tavalla tai toisella. Heidän hetkensä on tässä. Välitilassa. "Seinällä on mustavalkoinen pyöreä kello. Täällä aika on pyöreä, siellä toisessa paikassa se kulkee niin kuin puro tai joki ja minä menen sen mukana ja kalat ja sammakot."Marja Mäenpää on kulttuurialan pätkätyöläinen, joka on mm. toiminut Runokohtauksia -hankkeen koordinaattorina Varsinais-Suomessa. Turun kaupunki palkitsi hankkeen vuoden monikulttuurisuustekona 2015.
Marja Mäenpään toisessa novellikokoelmassa ollaan liikkeessä, niin Euroopassa Pohjanmaalta Italiaan kuin yksinäisen ihmisen pään sisälläkin. Kerronta on realistista, mutta elämä mysteereihin taipuvaa - vastauksia voi etsiä, ja joskus vastauksen saa. Läheltä tai kaukaa. Tai voi olla liikkeellä väistelläkseen totuutta. Onni saattaa olla lähempänä kuin luulee, toisinaan tavoittamattomissa. Viheltäminen ei suju kaikilta luonnostaan, mutta sitä voi harjoitella. Viheltäminen voi olla merkki rakkaalle tai pelastaa sodassa kuolemalta. Näissä eksistenssimaisemissa liikkuu Mäenpään novellikokoelma Viheltämisen taito, joka pohtii suuria kysymyksiä ja vangitsee taitavalla ja tunnelmaikkaalla kerronnallaan.
Csillag on nuori mies Budapestin kahdeksannesta kaupunginosasta, puoliksi romani. Äiti kuolee ja Csillag päätyy töihin Italiaan, hanttihommiin pitkin maata.Torilla hän tapaa Chiaran, joka nimeää hänet Vaeltajaksi. Csillag, vaeltaja on pienoisromaani siirtolaisuudesta ja vähemmistöjen asemasta, juurista ja juurettomuudesta, yhteiskunnan ja demokratian muutoksesta.
Kuinka kaupungit voivat hyödyntää kulttuuriperintöään? Kulttuuriperinnön monipuolinen ammattilainen, dosentti Marja-Liisa Rönkkö tarkastelee tätä kysymystä oman koulukaupunkinsa Sastamalan kautta. Yksittäisen kaupungin käsittelyn kautta käsitellään yleisemmän tason kysymyksiä: miten tunnistetaan paikallisen kulttuuriperinnön potentiaali ja miten kulttuuriperinnön arvoa voidaan puolustaa esimerkiksi kunnallisessa päätöksenteossa."Kulttuurin Sastamala" antaa virikkeitä ja argumentteja niin kulttuurin ammattilaisille kuin kulttuurin ystäville, niin virkamiehille kuin päättäjille.Kirjan loppuun kirjoittaja on koonnut yksityiskohtaisesti Sastamalan kulttuurin virstanpylväät siitä lähtien, kun vakituinen asutus seudulla alkoi.Marja-Liisa Rönkkö on urallaan mm. johtanut Valtion taidemuseota, ollut käynnistämässä Suomen Kirjainstituuttia ja perustamassa museologian oppiainetta Helsingin yliopistoon.
Talousneuvos Viljo Rönkön (1918-2016) elämäntarina heijastaa sotien jälkeen Suomessa tapahtunutta rakennemuutosta, ihmisten muuttoamaaseudulta kauppaloihin ja kaupunkeihin paremman elämän toivossa omaa paikkaansa etsien.Rönkkö itsekin lähti Savosta vuosikymmenien mittaiselle retkelle Satakuntaan, tehden pitkän työuran pankinjohtajana ja kunnallisena vaikuttajana Tyrväällä ja Vammalassa. Vaikka Rönkkö palasi Savoon eläkeiässä, hän tunsi itsensä niin savolaiseksi kuin satakuntalaiseksi.
Kirjassa tarkastellaan musiikkikasvatuksen ja musiikkialan monipuolisen vaikuttajan Ellen Helevuo-Urhon (s. 1920) ammatillista elämäkertaa – hänen toimintaansa musiikkipedagogina sekä yhteiskunnallisena ja kansain välisenä vaikuttajana suomalaisen musiikkikasvatuksen lähihistorian jatkumon näkökulmasta. Kirjassa pyritään kuvaamaan Ellen Urhon musiikkikasvatuksellista ajattelua sekä kartoittamaan musiikkikasvatuksen ja sen korkeakouluopetuksen, erityisesti Sibelius- Akatemian, lähihistoriaa niin sisällöllisesti kuin institutionaalisesti, ja näin tiedostamaan paremmin nykyisten käytäntöjen ajatuksellista ja ideologista taustaa.Kirja sisältää kuvauksia ja tarinoita Ellenin värikkäästä työelämästä, jossa yllättävät käänteet ja lukuisat kohtaamiset nivoutuvat osaksi hänen elämänsä portaikkoa. Ellenin elämäkerran kuvaukset avaavat näköalan moneen musiikkikasvatuksen lähihistorian maisemaan. Tarinat kertovat ansioituneesta, työlleen omistautuneesta ja sitä koko sydämestään tekevästä ihmisestä.Ellen Urho on tehnyt historiaa olemalla useissa työtehtävissään ja luottamustoimissaan ensimmäinen tai joukon ainoa nainen. Hän jää historiaan Sibelius-Akatemian ainoana naisrehtorina sekä musiikkikasvatuksen ainoan maailmanlaajuisen järjestön ISMEn ensimmäisenä naispresidenttinä.
Kun Marja-Leena Kukkasmäen esikoinen käsitteli elämää vanhainkodissa, uusi kuvaa kahden nuoren tytön varttumista aikuisiksi. He olivat lähtöisin erilaisista elämänympäristöistä ja kovin erilaisille poluille heidän tiensäkin johtivat, mutta ystävyys säilyi.Nimensä Jenkkikassi sai laukusta, johon Ennin äiti pakkasi lapsensa vaatteet lähettäessään pienen tyttärensä ensimmäistä kertaa maailmalle, vieraitten ihmisten matkaan. Sama tapahtui myöhemminkin, kunnes Enni itse pakkasi kuluneen kassinsa, jätti äitinsä ja muutti Turkuun. Jenkkikassi unohtui vaatekaapin nurkkaan, kun Enni ei tarvinnut sitä enää.
Vaikka "maahanmuuttajataustaisten perheiden" ja "suomalaisten perheiden" välillä tapahtuu rajankäyntiä ja erottautumista, perheelle annettujen merkitysten ja puhetapojen tasoilla myös samankaltaisuudet näyttävät vahvoilta. Maahanmuuton jälkeen perhesuhteita järjestetään uusilla tavoilla, sukupolvieron yli neuvotellen ja myös transnationaalisesti. Sekä sosiologisessa perhetutkimuksessa että transnationaalisuuden tutkimuksessa korostuu, että perhesuhteisiin liittyy sellaista merkityksellisyyttä ja sitkeyttä, joiden ansiosta ne säilyvät muutoksista, mahdollisista konflikteista ja välimatkasta huolimatta. Marja Peltola on väitöskirjassaan tutkinut perhettä koskevia puhetapoja maahanmuuton jälkeisinä vuosina ja vuosikymmeninä. Tutkimuksessaan hän kiinnittää huomiota siihen, miten sosiaaliset erot, kuten yhteiskuntaluokka, etnisyys, sukupolvi ja sukupuoli vaikuttavat tapoihin kuvata omaa perhettä. Tutkimusta varten on haastateltu pääkaupunkiseudulla asuvia maahanmuuttajataustaisia perheitä. Eri sukupolven edustajien haastattelujen kautta piirretään kuvaa katkoksien ja jatkuvuuksien neuvottelusta yhtäältä perheen sisällä, mutta tärkeällä tavalla myös suhteessa suomalaiseen yhteiskuntaan.
Rahoitusinstrumentit
Marja Tikka; Seppo Heiniö; Reima Linnanvirta; Ulla Nykky; Päivi Virtanen
Alma Insights
2014
sidottu
Rahoitusinstrumenttien kirjanpito- ja tilinpäätöskäsittely sekä verotus ovat monimutkaisia asioita. Kirja auttaa lukijaa ymmärtämään eri instrumenttien luonnetta, jonka perusteella ratkeaa sen käsittely. Tämä on tärkeää myös jo harkittaessa rahoitusinstrumenttien käyttöön ottoa. Kirja avaa rahoitusinstrumentteja siinä määrin, että on mahdollista päättää, miten niitä pitää käsitellä kirjanpidossa ja tilinpäätöksessä sekä arvioida, mitkä ovat tehtyjen päätösten verovaikutukset.
Vaikka mediassa puhutaan paljon henkisestä pahoinvoinnista, kiireestä ja työn tekemisestä entistä pienemmällä porukalla, ei sen tarvitse olla työelämän koko kuva. Jokaisen on mahdollista toimia omalla työpaikallaan työnilon lisäämiseksi - olemalla töissä ihmisiksi. Kirjassa tartutaan työnilon reseptiin: hyvä johtaminen, yhteisöllisyys, joustava toimintatapa ja työn hallinta saavat hyvälle mielelle. Ja se, mihin huomio kiinnittyy, valtaa mielen. Siksi työpaikoilla kannattaa kaikkien pohtia, mikä meillä lisäisi työniloa. Kirjassa kerrotaan esimerkein keinoista, joista hyötyy jokainen myös työnantaja, koska menestys piilee innostuneissa ja hyvinvoivissa työntekijöissä.
Lukemaan oppiminen ja opettaminen esikoulussa ja alkuopetuksessa
Marja-Kristiina Lerkkanen
Sanoma Pro
2006
nidottu
Lukemaan oppimisen ihme on aina yhtä kiinnostava tapahtuma. Miten lapset oppivat lukemaan? Miksi lukemaan oppiminen voi olla vaikeaa? Miten lapset saadaan sitoutumaan aktiivisiksi lukijoiksi? Lukemaan oppiminen ja opettaminen esi- ja alkuopetuksessa -teos antaa vastauksia muun muassa näihin kysymyksiin. Kirja on innostava ja helppolukuinen, ajantasainen ja kattava kokoomateos lukemaan ja kirjoittamaan oppimisesta. Siinä vuorottelevat teoreettinen taustatieto käytännön kokemusten ja kokeiltujen ideoiden kanssa.
Jackpot sopii erityisesti merkonomiopintoihin ja tieto- ja viestintätekniikan opintoihin mutta myös aikuis- ja yrityskoulutukseen. Kirjassa käydään läpi kaupan alan tehtävissä tarvittavia käyttötilanteita. Mukana myös kokonaisuus sähköisestä kaupankäynnistä. Materiaalin kappaleet 6, 10 ja 15 soveltuvat myös YTO-opintoihin. Jackpot on innostava ja selkeä oppimateriaali, jonka käyttäjän päävoittona on luonteva ja sujuva työelämän kielitaito!
Loisto Käsikirja (LOPS21)
Marja Hakalin; Elias Heikkonen; Laura Kollin; Lari Kotilainen; Terhi Lintunen; Noora Mattila; Kati Timonen
Sanoma Pro
2021
sidottu
Loisto Käsikirja tukee vahvaa luku- ja kirjoitustaitoa sekä vuorovaikutusosaamista. Selkeät ja havainnolliset opetustekstit auttavat hahmottamaan ydinasiat helposti. Lukujen ingressit ja väliotsikot tiivistävät lukujen keskeiset sisällöt. Kiinnostava infografiikka ja muu kuvitus tukee ja syventää oppimista. Käytännönläheiset ohjeet opastavat tulkitsemaan ja kirjoittamaan erilaisia tekstejä sekä loistamaan vuorovaikutuksessa. Käsikirjassa on myös paljon mallitekstejä, jotka havainnollistavat lukiossa kirjoitettavia tekstejä. Samoin opetusvideoiden avulla voi harjoitella erilaisten tekstien tulkitsemista ja kirjoittamista. Videot saa käyttöönsä Arttu-sovelluksella, jonka avulla voi myös kuunnella opetustekstit ja äidinkielen taitojen merkityksestä kertovat Loisto-podcastit. Käsikirjassa on myös tiivis kielenhuollon osuus, joka kattaa kaikki keskeisimmät kielenhuollon asiat.
Loisto 1 Tehtäviä -kirjan monipuoliset tehtävät opastavat tarkastelemaan tekstien konteksteja, moniäänisyyttä, intertekstuaalisuutta ja keskeisten tekstilajien piirteitä. Kirjoittaminen-osiossa harjoitellaan tekstin suunnittelua, aineistojen hyödyntämistä sekä tekstin rakentamista ja sidostamista. Kirjoitustaitoa voi kehittää myös innostavien luovan kirjoittamisen tehtävien sekä kirjan lopussa olevien kielenhuollon tehtävien avulla. Kirja sisältää lukutaidon tehtäviä sekä kirjoitustaidon tehtävän, jossa opastetaan vaihe vaiheelta pitkän, aineistopohjaisen tekstin tuottamista. Opiskelija voi helposti asettaa omat tavoitteet ennen opittavan kokonaisuuden aloittamista ja arvioida omia taitojaan kirjoittamisen itsearviointitehtävän avulla. Aineistot voi kuunnella Arttu-sovelluksen avulla.
Loisto 4 Tehtäviä -kirjan monipuoliset harjoitukset ja kiinnostavat aineistot opastavat lukemaan kauno- ja tietokirjallisuutta tarkoituksenmukaista lukutapaa käyttäen. Kirjassa paneudutaan kertomuksellisuuteen sekä keskeisiin kirjallisuuden ja fiktion lajeihin ja harjaannutaan analysoimaan niitä sopivia käsitteitä käyttäen. Kirja sisältää lukutaidon ja kirjoitustaidon tehtäviä sekä kielen- ja tekstinhuollon harjoituksia. Opiskelija syventää käsitystään itsestään lukijana ja asettaa omat tavoitteensa ennen opintokokonaisuuden aloittamista. Tavoitteisiin palataan opintojakson jälkeen. Aineistot voi kuunnella tai katsoa Arttu-sovelluksen avulla.
Loisto 8 Tehtäviä -kirja paneutuu suomalaisen ja maailman kirjallisuuden keskeisiin teoksiin ja teemoihin ja opastaa analysoimaan niitä osana kulttuurikontekstia. Teksteihin tutustutaan eri näkökulmista, kuten ihmiskuvan, maailmankuvan sekä arvo- ja aatemaailman muutosten näkökulmasta. Opiskelija harjaantuu puhumaan ja kirjoittamaan eri aikakausien kaunokirjallisista teksteistä ja tarkastelemaan niitä osana yhteiskuntaa. Luovan kirjoittamisen tehtävissä tutustutaan erilaisiin kirjoittamisen tapoihin ja kokeillaan erilaisia tyylejä sekä ilmaisutapoja. Kirja sisältää lukutaidon ja kirjoitustaidon tehtäviä sekä kielen- ja tekstinhuollon harjoituksia. Opiskelija asettaa omat tavoitteensa ennen opintokokonaisuuden aloittamista, ja niihin palataan opintojakson jälkeen. Aineistot voi kuunnella tai katsoa Arttu-sovelluksen avulla.