Kirja kertoo tositarinan kahdesta 1905 syntyneestä toimeliaasta älymystönaisesta, Maija Juvaksesta ja Astrid Reposesta. He olivat nuoria äidinkielen maistereita 1930-luvulla ja kälyt keskenään. Murteiden ja kansanperinteen tallettajina ja tutkijoina heidän keräysmatkansa veivät heidät Suomen kaukaisille kylille ja Ruotsin metsäsuomalaisten pariin. He tapasivat monia katoamassa olevan perinnetiedon viimeisiä tietäjiä, taitajia ja kielimestareita. Itävaltalaisen Rudolf Steinerin kehittämä antroposofia, ajatus elämästä kehitystienä kiinnosti Maijaa ja Astridia. Henkisen elämän sekä vapaan tahdon ja vastuun korostaminen kuuluivat antroposofiaan Steiner kuvasi antroposofiaa virikkeinä, ei minään dogmina. Itsenäistä ajattelua tuli kunnioittaa. Se sopi Astridille ja Maijalle.Maija Juvas löysi steinerpedagogiikasta innoittavan kutsumuksensa ja alkoi perehtyä sen käsitteisiin ja taidepainotteiseen käytäntöön. Astrid toivoi ainakin nuoremman lapsensa ehtivän lasta kunnioittavaan kouluunTalvisota ja sen ankarat rauhanehdot koituivat Astrid Reposen kohtaloksi, liian vaikeiksi hyväksyä. Sen hän ilmaisi äärimmäisellä uhrilla, omalla hengellään.Maija otti hoivaansa Astridin ja veljensä Martin kaksi pientä lasta. Hän vietti heidän kanssaan monta sodan ja puutteen ja samalla läheisyyden vuotta.Sodan aikanakin Maijan johtotähtenä pysyi steinerkoulun perustaminen Suomeen. Veikö tähti hänet perille, selviää kirjan loppuosassa. Yhtä paljon kuin kirja heijastaa kansakunnan ja yksilöitten vaikeuksia viime vuosisadan alun katkerina ja vaarallisina vuosikymmeninä, se kertoo ilosta, toivosta ja onnistumisesta. Se vihjaa oman lapsuutemme ja jokaisen ihmisen lapsuuden yhteydestä perimmäiseen vapauteemme.
Hersyvän hauska ja koskettava esikoisromaani.Rauha herää asunnossaan suu kuivana, pää jomottaen ja vailla muistikuvia edellisillasta. Asunnossa herää myös koira. Rauha ei omista koiraa.Rauhan on ryhdistäydyttävä ja ryhdyttävä selvittämään koiran arvoitusta. Mistä ihmeestä se on tarttunut hänen matkaansa? Onko Rauha pelastanut heitteille jätetyn koiran kadulta harhailemasta, vai onko hän aiheuttanut jonkin kamalan onnettomuuden, jonka seurauksena koira on nyt vailla omistajaa? Koira on Meri Werkkomäen pinnalta hersyvän hauska, pohjimmiltaan riipaiseva esikoisromaani, jonka kuluessa koira johdattaa Rauhan kohtaamaan asioita, jotka tämä on koittanut lakaista maton alle.Meri Werkkomäki on kirjoittaja, laulaja-lauluntekijä ja koiraihminen. Koira on hänen esikoisteoksensa.
Messy Church on Englannissa kehitetty ja nopeasti levinnyt toiminnallinen jumalanpalvelus, josta on tullut Englannin anglikaanikirkon perhetyön keskeisimpiä muotoja. Messy Church on koko perheelle suunnattu jumalanpalvelus, johon kuuluu toiminnallisia pisteitä, joita kaikenikäiset osallistujat kiertävät yhdessä, yhteinen kertomushetki sekä ruokailu. Messy Churchissä kiteytyvät asiat, jotka yhdistävät lapsiperheitä ympäri maailmaa: hauskanpito ja toiminnallisuus, yhdessäolo, ateriointi ja vapaus tulla sellaisena kuin on.Meri Hannikaisen koostama Messy Church on ensimmäinen suomalainen käsikirja ja johdatus menetelmään. Sen avulla on helppo hypätä mukaan ”sotkuisten messujen” ajatteluun ja luoda puitteet oman seurakunnan kontekstiin sopiville kirkkohetkille. Kirjasta löytyy valmis runko vuoden messuihin sekä moninainen valikoima eritasoisia toimintapisteitä.TM, kirkon nuorisotyönohjaaja Meri Hannikainen työskentelee vapaana kirjoittajana. Aiemmin hän on työskennellyt Helsingin Verkosto-yhteisössä, missä hän oli mukana aloittamassa Messy Church -jumalanpalveluksia Helsingissä ja Espoossa. Hannikainen on kirjoittanut Rukouspäiväkirjan ja osallistunut useiden kirjojen kirjoittamiseen, kuten Yhteisönä verkossa (2021), #voima365 (2019) ja Pyhän jysäys (2023).
Ihmisten yhdenvertaisuuden esteitä tutkitaan yhä useammin osallistuvin menetelmin. Osallistumista tukevia menetelmiä hyödynnetään etenkin rakenteellisesti haavoittuvassa tai alisteisessa asemassa olevia ryhmiä koskevan tutkimustiedon syventämiseksi. Kanssatutkimuksessa lähtökohtana on eri osapuolten intressit huomioon ottava tasavertainen kumppanuus, jolloin tutkimukseen osallistuvat ihmiset pystyvät esimerkiksi vaikuttamaan tutkimusongelmien määrittelyyn. Kanssatutkimusta voidaankin pitää sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja tieteen yhteiskuntavastuuta edistävänä menetelmänä sekä yhteiskuntaan vaikuttavana toimintana.Tässä teoksessa kirjoittajat pohtivat kanssatutkimuksellisen tutkimusprosessin ihanteita suhteessa tutkimusympäristön arjesta kumpuaviin haasteisiin ja käytäntöihin. Kirja pureutuu ihanteiden ja käytännön toteutuksen välisiin jännitteisiin, mutta tarjoaa myös konkreettisia esimerkkejä siitä, miten näitä haasteita on pyritty ratkomaan.Teosta voidaan hyödyntää niin laadullisten tutkimusmenetelmien opetuksessa kuin erilaisissa organisaatioissa, joissa on kiinnostusta toteuttaa osallistuvaa tutkimusta. 'Kanssatutkimus: Ihanteet ja käytännöt' on ensimmäinen suomenkielinen kanssatutkimukseen keskittynyt teos.
Kaikkien aikojen kuuluisin kurtisaani.Millaista oli olla luksusseuralainen ja kunnianhimoinen runoilija 1500-luvun Venetsiassa?Meri Parkkinen törmää Veronica Francoon renessanssitaiteen näyttelyssä, eikä hienostunut, rintansa paljastava nainen jätä häntä enää rauhaan.Alkaa nuoren toimittajan huikea matka, joka vie lukijan Venetsian kujille, salaisiin salonkeihin ja keskelle noitaoikeudenkäyntiä. Kuka Veronica Franco oikeastaan oli?Kuuluisan kurtisaanin tarina yllättää olemalla ajankohtainen vuosisadasta toiseen.Meri Parkkinen on helsinkiläistynyt savolainen, vapaa toimittaja ja kirjailija. Tämän kirjan kirjoittamisen aikana hän on eronnut kirkosta, aloittanut italian kielen opiskelun ja varmistunut päätöksestään, että ei aio ikinä mennä naimisiin.
Mitä jos sisällä on rakkaus, joka ei koskaan pääse ulos?Meri Savosen lämminhenkisessä esikoisromaanissa Amandan kolme kesää neljääkymppiä lähestyvä nainen joutuu miettimään uudestaan unelmaansa omasta perheestä.Taas tuli riitaa. Jon lähti tapansa mukaan omille teilleen, ja Amanda itki koko yön, mutta tällä kertaa Jon ei tule takaisin. Amanda Aalto on jäänyt yksin, ja haave omasta lapsesta ja perheestä tuntuu kadonneen samasta ovesta kuin Jon.Anna-sisko ja ihanat työkaverit – aina oikeat sanat löytävä Iida, energiaa pursuileva Stella ja eläkeiän jo aika päiviä sitten ohittanut Frau Fehling – tuovat lohtua, mutta ikävä ei lähde. On pakko yrittää keskittyä johonkin muuhun.Onneksi Amandalla on toinenkin haave, jonka toteuttamiseksi hän pestautuu kesätöihin muuttofirmaan. Armoa anelevat lihakset ja parikymppisistä miehistä koostuva työtiimi ovat shokkihoitoa keholle ja mielelle. Ja vähitellen Amandan haaveisiin ujuttautuu myös hymy, joka sulattaa kovimmankin sydänjään.
Muistiinpanoja itsetuhon partaalta.”Minun on pitänyt hyväksyä se, että itsetuhoisia ajatuksia on”, Sanna sanoo.Televisiotoimittaja Sanna Kiiskellä riittää mielenterveyden diagnooseja kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä vakavaan itsetuhoisuuteen. Pahimpina päivinään hän pysyttelee hengissä vain kolmen lapsensa vuoksi.Sannan omien päiväkirjamerkintöjen lisäksi kirjassa ääneen pääsevät hänen läheisensä, jotka maalaavat kuvan ihmisestä, joka on muutakin kuin potilas: lämmin äiti ja renessanssihahmo, jonka elämään mahtuu myös Tinder-deittejä ja oikeusjuttuja.”Tiedostan itsetuhoisuuteni ja riskinoton halun. Sairaanhoitajan kanssa on sovittu, että pysyn hengissä. Enimmäkseen teen niin vain lasten vuoksi.” – Sanna KiiskiToimittaja-kirjailija Meri Eskola (s. 1974) on kirjoittanut tietokirjoja eri aiheista. Hänen esikoisromaaninsa Ehdin rakastaa häntä on tositarina Eskolan äidin itsemurhasta.Sanna Kiiski (s. 1974) on työskennellyt pitkään toimittajana ja juontajana, muun muassa MTV3:n Huomenta Suomessa ja useilla radiokanavilla. Nykyään hän on yrittäjä.
Mitä jos sisällä on rakkaus, joka ei koskaan pääse ulos?Meri Savosen lämminhenkisessä esikoisromaanissa Amandan kolme kesää neljääkymppiä lähestyvä nainen joutuu miettimään uudestaan unelmaansa omasta perheestä.Taas tuli riitaa. Jon lähti tapansa mukaan omille teilleen, ja Amanda itki koko yön, mutta tällä kertaa Jon ei tule takaisin. Amanda Aalto on jäänyt yksin, ja haave omasta lapsesta ja perheestä tuntuu kadonneen samasta ovesta kuin Jon.Anna-sisko ja ihanat työkaverit – aina oikeat sanat löytävä Iida, energiaa pursuileva Stella ja eläkeiän jo aika päiviä sitten ohittanut Frau Fehling – tuovat lohtua, mutta ikävä ei lähde. On pakko yrittää keskittyä johonkin muuhun.Onneksi Amandalla on toinenkin haave, jonka toteuttamiseksi hän pestautuu kesätöihin muuttofirmaan. Armoa anelevat lihakset ja parikymppisistä miehistä koostuva työtiimi ovat shokkihoitoa keholle ja mielelle. Ja vähitellen Amandan haaveisiin ujuttautuu myös hymy, joka sulattaa kovimmankin sydänjään.
Naapurustoon ilmestyy yön aikana postilaatikko. Eikä mikä tahansa kirjeloota, vaan Yksinäisten kirjeiden hotelli. Sen mukana Tammenterhopuidentielle tupsahtaa myös uusi naapuri. Velhon oloinen tuttavuus kasvattaa pihallaan nakkipensaita, maalaa sateenkaaria ja piileskelee kiireeltä.Sisarukset Uneksija ja Aalekaappi Huiskinhaiskin Höpsöheinä Ritarikuningas saavat selville, että erikoinen postilaatikko on rikki. He haluavat auttaa naapuriaan: Yksinäisten kirjeiden hotelli on saatava toimimaan! Mutta kirjelootan korjaamiseen eivät tepsikään aivan tavalliset konstit.Naapurimme Eskelmus on mielikuvituksellinen kertomus siitä, miten taianomaisena maailma voi näyttäytyä, jos muistaa katsella ympärilleen. Hurmaavasti kuvitettu kirja pulppuaa rikasta ja leikkisää kieltä.Kirjan takana ovat helsinkiläiset tekijät: Meri-Maaria Kivekäs on äidinkielen, teatterin ja luokanopettaja sekä laulaja-lauluntekijä, joka tunnetaan myös perhevaikuttaja Äijä-äitinä. Naapurimme Eskelmus on hänen esikoiskirjansa. Leea Simola on viestintäasiantuntija, lastenkirjailija ja kuvittaja, jonka kuvituskynästä pöllähtää toisinaan taikapölyä.
Korvatunturin tontut Tiitu ja Timi lentävät poroillaan pieneen rantakaupunkiin Hankoon, jossa talot ovat jäätelönvärisiä ja meren pinnalla kimaltelee timantteja. Perillä tonttulapset tutustuvat valtavaan huvilaan ja sen lukemattomiin salakäytäviin. Pian he huomaavat olevansa keskellä jännittävää seikkailua. Huvilan asukas kirjailija Aaro Attinen on kadonnut jäljettömiin! Kaiken lisäksi huvilaan tupsahtaa kutsumattomia vieraita.Tonttulasten on oltava nopeita kuin Hangon merituuli ja teräviä kuin salapoliisit selvittääkseen, miten vanha salakuljettajasuku ja tarina Haraldin aarteesta liittyvät kirjailijan katoamiseen.Kirja on tonttulapset-sarjan kolmas itsenäinen osa.
Metsämarjat-bändi eli eläinystävykset Ruusa, Rolle, Hertta ja Nalle valmistautuvat Peippometsän bändikilpailuun. Metsämarjojen lisäksi kilpailuun osallistuu hurjan suosittu bändi Ilvespojat, ja palkintona on kuuluisan rock-managerin Teppo Tikan järjestämä kiertue. Tällaisesta mahdollisuudesta Metsämarjat on aina haaveillut!Pian Ruusa, Rolle, Hertta ja Nalle kipuavat valtavalle lavalle valloittaakseen Peippometsän yleisön. He haluavat voittaa. Ystävyys kuitenkin yllättää, ja eläinystävykset joutuvat pohtimaan, millä keinoilla tähteyttä kannattaa tavoitella.Tämä on tarina unelmiin uskomisesta, rohkeudesta ja ystävyydestä.Meri Savosen aiempia lastenkirjoja ovat Tonttulapset ja seikkailujen joulu, Tonttulapset ja ketuilla ratsastavat vieraat sekä Tonttulapset ja salaisuuksien huvila. Peippometsän bändikilpailu on Johanna Lumpeen ensimmäinen lastenkirjakuvitus.
Kauniisti kuvitettu kirja rukouksen tueksi ja keskusteluun Jumalan kanssa.Sisältää päiväkirjasivut, opastustekstejä rukouksesta sekä värityssivuja. Oiva lahjakirja kaikenikäisille.
Millaisia ovat valaistuneet tilat? Millaisia polkuja niihin kuljetaan? Mikä niiden anti nykyihmiselle voisi olla? Entä millaisena maailma ja ihmisenä oleminen silloin näyttäytyy? Näihin kysymyksiin Meri Lähteenoksan kokemukselliset kuvaukset antavat monia hätkähdyttävän hilpeitäkin vastauksia.Hän kuvaa autuaallisen olemisen tilaa nyt-hetkessä ilman tarinoita kertovan mielen vertailevaa analyysiä. Tarkasti ja kauniin kuvailevasti, virtaavaisen omasanaisesti hän sekoittaa runoutta ja tarkkuudessaan ytimeen saakka läpileikkaavaa kuvausta kokemuksistaan. Kepeän helposti, kuin leikkien Meri näyttää tietä ja muistuttaa siitä mikä on iäti totta. Meri Lähteenoksa on KM, kirjailija, erityispedagogi, yhteisöllisyys- ja neuropsykiatristen valmentajien kouluttaja, neurokirjolainen sekä neurokirjolaisten lasten äiti. Intohimoisena tietoisuuden löytöretkeilijä hän on kulkenut "kaikki mahdolliset ja mahdottomat tiet". Hänen Ydintaitovalmentaja-koulutuksissaan keskitytään stressitietoisten yhteisöjen luomiseen mm. tässä kirjassa esitellyn Atuhe-kokonaisuuden avulla.Erään esilukijan kommentti kirjasta: "Olen saanut ilon ja onnen lukea tämän Meri Lähteenoksan kirjan käsikirjoitusversion muutamia kuukausia sitten. Sen jälkeen vietin pari viikkoa katkeamattoman autuuden tilassa, koska kirja vei minut suoraan ykseyden tilaan. Erillisyys ja erillinen 'minä' katosivat, ja sain kohota suoraan Elämän ihmeeseen. "Suosittelen lämpimästi jokaiselle, joka haluaa elää elävää Elämän ihmettä, tässä ja nyt. Se on meissä jokaisessa, alati odottamassa itseoivallustaan."
On kaunis, aurinkoinen kevätaamu. Korvatunturin arki keskeytyy yllättäen, kun paikalle saapuu suuri joukko ketuilla ratsastavia vieraita. Saunatontut ovat tulleet Joulupukin puheille. He tuovat viestiä vanhoilta puusaunoilta, joita ihmiset ovat alkaneet ennennäkemättömällä vimmalla purkaa. Saunatonttujen tulevaisuus on uhattuna. Tonttulapset Tiitu, Timi, Verne ja Tuisku ajautuvat jälleen uskomattomaan seikkailuun mukanaan varis Vaakkuri, huonokuuloinen saunatonttu Justus Tunturikäpälä ja uskollinen Liekki-kettu. Tonttulapset ja ketuilla ratsastavat vieraat on Tonttulapset-trilogian keskimmäinen osa. Tällä kertaa tarina vie tonttutyttö Tiitu Pietaryrtin ystävineen vanhojen puusaunojen salaisiin tunneleihin. Sarjan uusin osa Tonttulapset ja salaisuuksien huvila (Robustos) ilmestyi vuonna 2017, ja ensimmäinen osa on nimeltään Tonttulapset ja seikkailujen joulu.
Eräänä päivänä Iida-orava ja Matti-siili kuulevat jännittäviä uutisia. Ihka-aito keisariperhe viettää lomaa Klamilan lähellä. Rakas kotikylä jää taakse, kun reippaat otukset lähtevät kohti seikkailuja. Matkalla he tapaavat ystävällisen Lady Sullkan ja ihanan hovineidon.Valloittava lasten satukirja.
”Tässä kirjassa kuullaan miksi Stella Polaris on niin ihana, ja miksi heidän kurssinsa täyttyvät aina niin nopeasti”, Meri Parkkinen (teoksen kirjoittaja)."Stella Polariksen tarina - ja sen merkityksestä improvisaatiolle", kirja on julkaistu 5.9.2020 (teatterin 30v -juhlaesityskauden käynnistyessä). Hersyvän hauskoja tarinoita tarjoava teos kurkistaa ainutlaatuiseen Stellan maailmaan, ja samalla tutustuttaa lukijansa improvisaation historiaan Suomessa kolmen vuosikymmenen ajalta. Tiina Pirhonen kertoo ryhmän alkuun panneesta aidosta uteliaisuudesta improvisaatiota kohtaan. "Espoon teatteri tarjosi aluksi harjoitustiloja, mutta me harjoiteltiin myös jossain Eija Ahvon tyhjässä asunnossa ja ties missä. Ihan vaan harjoittelemisen ilosta!" Näyttelijä Sari Havas tuli osaksi ryhmää vuonna 1991 Pirhosen pyytäessä kollegaansa mukaan harjoituksiin. ”Olin haltioitunut, miten suvereeneja esimerkiksi Outi (Mäenpää) ja Tiina olivat lavalla. Toivoin, että lähtemällä mukaan voisin olla joku päivä kuin he”- kirjasta Stella Polariksen tarina. Kirjan on kirjoittanut toimittajana työskentelevä kulttuuriantropologi Meri Parkkinen. "Stellaan ja impron historiaan tutustuminen oli niin kutkuttavaa ja mielenkiintoista, että olisin voinut jatkaa kirjan tekemistä varmasti vuositolkulla! Onneksi kirjalle oli määrätty julkaisupäivä, se oli tutustumismatkaa johdattava määränpää", kertoo Parkkinen. "Kirjaa tehdessä minulle varmistui, etten tosiaan ole ainut, joka näkee Stella Polariksen roolin merkittävänä suomalaisessa improvisaatiossa. Kyseessä on monella tavalla erityinen teatteri, jonka tarina oli mielenkiintoista kuulla ja kirjoittaa kirjaksi." Parkkinen yllättyi myös improvisaation laaja-alaisuudesta ja monipuolisesta hyödyntämisestä, mm. vuorovaikutuksessa, hyvinvoinnissa, ongelmien ratkaisussa ja luovuuden rohkaisemisessa.Stella Polaris on toiminut Suomessa teatteri-improvisaation edelläkävijänä jo vuodesta 1990. Teatteriin kuuluu tällä hetkellä 19 näyttelijää, neljä muusikkoa ja viisi valosuunnittelijaa sekä kaksi tuottajaa. Teatteri toteuttaa lähes 200 esitystä tai koulutustilaisuutta vuosittain niin teatterinäyttämöillä, kouluissa, yksityistilaisuuksissa kuin festivaaleilla.
Vapaa Taidekoulu perustettiin vuonna 1935 Maire Gullichsenin aloitteesta. Koulussa opetettiin aluksi ranskalaisen modernin maalaustaiteen periaatteita ja värimaalausta. Se muistutti Pariisin kaikille avoimia vapaita taideakatemioita ja tarjosi vaihtoehdon Suomen akateemiselle taideopetukselle. 1950-luvulla Vapaan Taidekoulun opettajat ja oppilaat keskittyivät konkretismiin Unto Pusan ja Sam Vannin johdolla. 1970-luvulla opetuksessa painottuivat puhdas abstrakti värimaalaus, Josef Albersin värioppi sekä koulun opettajien Tor Arnen ja Carolus Enckellin kautta tulleet amerikkalaisen maalaustaiteen vaikutteet. 1990-luvun lopulla alkoi matka kohti nykyhetken maalauksen moninaisuutta. Nykyään koulun tärkein pedagoginen periaate on taiteellisen ilmaisun vapaus ja maalauksen käytäntöjen opetus. Vapaan Taidekoulun opettajina ovat toimineet lukuisat merkittävät taiteilijat, kuten William Lönnberg, Sigrid Schauman, Unto Pusa ja Sam Vanni. Koulussa ovat opiskelleet muiden muassa Tove Jansson, Tor Arne, Carolus Enckell ja Rafael Wardi. Koulun rehtorina toimii nykyisin Elina Merenmies. Vapaa Taidekoulu on ainutlaatuinen ilmiö suomalaisessa taidehistoriassa ja merkittävä vaikuttaja Suomen taide-elämässä. Julkaisun kirjoittajat ovat arkkitehti, professori Juhani Pallasmaa, taidehistorioitsija, dosentti Juha-Heikki Tihinen, kuraattori Satu Metsola sekä professorit Magnus Quaife ja Riikka Stewen, sekä Vapaan Taidekoulun rehtori, kuvataiteilija Elina Merenmies ja hallintojohtaja Meri Karppanen. Fria Konstskolan grundades 1935 på initiativ av Maire Gullichsen. Till en början gav skolan undervisning i principerna för modernt franskt måleri samt färgmåleri. Skolan påminde om de öppna konstakademierna i Paris dit alla var välkomna och erbjöd ett alternativ till den akademiska konstutbildningen i Finland. På 1950-talet utgjorde lärarna och eleverna på Fria Konstskolan konkretismens förtrupp under ledning av Unto Pusa och sam Vanni. På 1970-talet låg tyngdpunkten på rent abstrakt färgmåleri, Josef Albers färglära och influenser från amerikanskt måleri genom skolans lärare Tor Arne och Carolus Enckell. I slutet av 1990-talet inleddes resan mot mångfalden i dagens måleri. Idag är skolans viktigaste pedagogiska grundsats frihet för konstnärliga uttryck och undervisning i måleriets principer. Flera av skolans lärare har varit ansedda konstnärer såsom William Lönnberg, Sigrid Schauman, Unto Pusa och Sam Vanni. Bland annat har följande konstnärer studerat i skolan: Tove Jansson, Tor Arne, Carolus Enckell och Rafael Wardi. Elina Merenmies är för närvarande skolans rektor. Fria Konstskolan är ett unikt fenomen i den finska konsthistorien, och den haft ett stort inflytande på konstlivet i Finland. Bokens författare är arkitekt, professor Juhani Pallasmaa, konsthistoriker, docent Juha-Heikki Tihinen, kurator Satu Metsola, professorerna Magnus Quaife och Riikka Stewen samt Fria konstskolans rektor, bildkonstnär Elina Merenmies och förvaltningschef Meri Karppanen.The Free Art School was founded in 1935 by Maire Gullichsen. In its early years, the school advanced the principles of French modernist painting and colourism. Modelled after the ‘free academies' of Paris, Helsinki's Free Art School offered an alternative to formal academic art education in Finland.In the 1950s, the school's teachers and students formed a hub of Concrete Art led by Unto Pusa and Sam Vanni. In the 1970s, the tuitional focus shifted to pure abstract colourism, Josef Albers' colour theory, and American influences introduced by teachers Tor Arne and Carolus Enckell. By the end of the 1990s, the school began embracing the boundless diversity that characterizes contemporary painting. Today it embraces a pedagogical principle of freedom of expression, with a focus on practical tutelage in painting.Many prominent artists taught at the Free Art School, including William Lönnberg, Sigrid Schauman, Unto Pusa and Sam Vanni. Famous alumni include Tove Jansson, Tor Arne, Carolus Enckell and Rafael Wardi. The school is currently headed by Elina Merenmies. The Free Art School has played a unique role in Finnish art history, exerting a significant influence on the evolution of Finnish art.The authors are architect and professor Juhani Pallasmaa, art historian and associate professor Juha-Heikki Tihinen, curator Satu Metsola, professors Magnus Quaife and Riikka Stewen, and the Headmaster of the Free Art School, artist Elina Merenmies and Administrative Director Meri Karppanen.
Kun poikani Lyly lähti tästä maailmasta, kello oli viisi aamuyöllä. Se on hyvin tavanomainen aika kuolla, suden hetki. Ihmisen uni on silloin syvimmillään, ja ihminen on silloin heikoimmillaan. Kansantarun mukaan sudet saalistavat kolmesta viiteen, ja tuovat mukanaan kuolemaa. En osannut odottaa näin kliseistä lähtöä. Oli täysikuu. Täysikuu on yksi kuun neljästä kierron vaiheesta ja nyt tämä vaihe mollotti näyttävänä edessäni tummalla pohjoisella taivaalla hieman puiden latvojen yläpuolella. Kasitie Hummelgjutasta etelään oli tyhjä, ei muita liikenteessä. Viljasta lyhyeksi puidut pellot ja tummat metsät vaihtelivat tienvarren maisemassa. Osasinko nyt varmasti elää nämä tunnit oikein? Viikatemiehen klaffi heilahtaa yleensä vain kerran. Uutta ottoa en saisi. Tämä pitäisi mennä ykkösellä purkkiin. Kun ajaisin takaisin tätä tietä, en olisi enää sama ihminen. Minun lapsiani olisi yksi vähemmän elossa, mutta itse en olisi yhtään sen vähempää äiti.Miten siitä selviää, kun oma lapsi kuolee?Surun ja toivon reunoilta on vahva kuvaus siitä epätoivosta, mikä tavallisessa kodissa seuraa lapsen huumeidenkäytöstä, vammautumisesta ja vuosia kestävästä hitaasta kuolemasta. Se on kertomus siitä, miten äidin on pakko opetella muokkaamaan ajatuksiaan ja asenteitaan, jos haluaa itse pysyä hengissä ja elää. Se on myös tarina läheisriippuvuudesta, uusien näkökulmien löytämisestä, hetkeen keskittymisestä, vertaistuen ja valintojen merkityksestä, irti päästämisestä ja posttraumaattisen stressireaktion kanssa elämisestä. Samalla se kertoo yhden lapsen lyhyestä, mutta kokonaisesta elämästä. Älä äiti ressaa, oli Lyly kerran kirjoittanut minulle WhatsApp-viestissään. Toiset elää sata vuotta, toiset kakskyt. Katotaan miten tää menee.
Tallitonttu Väinämö on hoitanut Kotikunnaan tilalla eläimiä vuosikymmeniä, mutta ikä alkaa jo painaa. Kun uusi perhe muuttaa tilalle, lapset huomaavat tontun salaisen työn ja päättävät auttaa häntä valmistautumaan jouluun. Tämä sydämellinen lastenkirja kertoo ystävyydestä, avunannosta ja siitä, kuinka joulu syntyy yhdessä tekemällä.
Ei ole mitään sellaistamistä en selviäisiVahvuutta minustalöytyy kunhan jaksan sinnikkäästiluottaa ja uskoa siihenettä elämä kantaaValo löytyy aina tunnelin päästäKaikki asiat tulevat järjestymäänomalla painollaan
