määrittelemättä kuitenkaan tarkemmin mitä tarkoitetaan. Jyrki Pöysän tutkimus Lähiluvun tieto, Näkökulmia muistelukerronnan tutkimukseen pyrkii osaltaan avaamaan keskustelua lähiluvun metodologiasta ja käytännöistä hahmottelemalla lähilukua yhden väljästi määriteltävän tekstilajin, kirjoitetun muistelukerronnan puitteissa.Virikkeensä Lähiluvun tieto ammentaa pääosin folkloristiikan ja laajemminkin kulttuurintutkimuksen sekä kirjallisuuden ja narratiivisuuden tutkimuksesta. Kulttuurin- ja perinteentutkimuksellinen lähiluku hyödyntää ajatusta rajatusta tutkimuskohteesta, jonka huolellisella tarkastelulla pyritään löytämään tutkittavan tekstin tai ilmiön pintatason taakse kätkeytyviä merkityksiä. Lähiluku voi toimia myös yhtenä tutkimuksen vaiheena muunlaisten tutkimusasetelmien yhteydessä.Kirjoitetun muistelukerronnan lähiluvun kysymyksiä pohditaan muisteluaineistojen kokemuksellisten peruskategorioiden, erityisesti ajan, tilan ja toimijuuden näkökulmista. Esitetyissä lähiluennoissa nousevat esiin mm. tekstien kertomuksellisuuden paikantaminen, elämäkerrallisuuden ja kokemushistorian ajallinen jäsentyminen sekä erilaiset kerrotun tilan ja kertomusmaailman tuottamisen kysymykset. Lisäksi itsen asemoinnin tarkastelu nostaa esiin omakohtaisiin kokemuksiin perustuvien tekstien merkityksen kirjoittajien toimijuuden kannalta.Lähiluvun tieto rakentuu viiden lähilukutapauksen yksityiskohtaiselle tarkastelulle. Aineistona käytetään Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kansanrunousarkiston vuosina 19662002 toteuttamien kilpakeruiden vastauksia. Keruiden monenlaiset teemat kattavat Suomen historian avainkohtia, kuvauksia työelämän murroksesta uusien teknologioiden myötä ja yhteen paikkakuntaan liittyviä omaelämäkerrallisia kokemuksia.Tekstien tulkinta on jatkuvaa kamppailua tutkijan ennakkokäsitysten ja tutkimuskohteesta aidosti osoitettavissa olevien merkitysten välillä. Kirjan kannessa nähtävä häntäänsä tavoitteleva käärme, muinaisten kansojen ikuista paluuta symbolisoiva mielikuva, kuvaa myös kulttuurin- ja perinteentutkijaa, jonka tuottama tieto ei ole lopullista, vaan aina uudelleen arvioitavaa.
Miten tilaan ravintolassa? Miten teetän silkkipaidan? Miten ostan matkalipun? Kiinaa matkalle – sanoja ja sanontoja auttaa näissä ja muissakin Kiinan-matkailijoiden pulmissa. Monipuolisen mutta ytimekkään sanaston lisäksi kirjanen sisältää johdatuksen kiinan kielen rakenteisiin, joita soveltamalla käyttäjä voi itse laajentaa sanastoa entisestään. Kirjasta on helppo käyttää. Samalla sivulla on rinnakkain teksti suomeksi, pinyin-äännekirjoitus ääntämistä varten sekä kirjoitusmerkit. Viimeistään kirjoitusmerkeistä kiinalainen osapuoli ymmärtää mitä halutaan sanoa, vaikka suullinen viestintä ei onnistuisikaan. Kirjoitusmerkkien avulla kiinalainen osapuoli pystyy myös välittämään omat vastauksensa tai lisäkysymyksensä kirjasen suomalaiselle käyttäjälle. Kirjanen auttaa satunnaistakin Kiinaan matkaavaa selviämään eri tilanteista ilman aikaisempaa tietoa kielestä. VTM, sinologi Jyrki Kallio on harrastanut Kiinan-matkailua jo vuodesta 1986 ja on asunut Kiinassa sekä opiskelijana että diplomaattina yhteensä viisi vuotta. Hän on toiminut kiinan kielen opettajana ja kääntäjänä. Parhaillaan Kallio toimii ulkoasiainministeriön lähetystö-neuvoksen virassa ja työstää klassiseen kiinalaiseen kirjallisuuteen liittyvää väitöskirjaa. Jyrki Kallio Kiinaa matkalle – sanoja ja sanontoja on Suomi–Kiina-seuran vuonna 1995 julkaiseman Kiinan-kaupan käsikirjan liitteenä ilmestyneen samannimisen matkailijan sanastovihkosen täysin uudistettu, laajennettu ja Kiinaa matkalle – sanoja ja sanontoja ajanmukaistettu laitos.
Tuomion asianmukainen perusteleminen on keskeinen osa oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä ja tuomioistuintoiminnan laatua. Kirjassa pohditaan, mihin tuomioiden perustelemisella pyritään, mitä sillä voidaan saavuttaa ja miten perustelemisen tavoitteet tehokkaimmin voidaan toteuttaa. Hyvien perustelujen yleisten ominaisuuksien ohella kirjassa tarkastellaan tuomion sisältöä ja rakennetta sekä näyttö- ja oikeuskysymysten perustelemisen erityiskysymyksiä.Tuomion perusteleminen on ensimmäinen Suomessa ilmestynyt laaja sekä näyttöperusteluja että oikeudellisia perusteluja käsittelevä teos. Virolainen ja Martikainen ovat tutkineet aihepiiriä jo vuosia. Virolainen on kirjoittanut aiheesta artikkelin jo vuonna 1986 ja Martikainen on tehnyt lisensiaatintutkimuksensa vuonna 1999. He ovat tutkineet aihetta myös Suomen Akatemian rahoituksella tutkimusprojektissa ”Tuomion perusteleminen” Virolainen projektin johtajana ja Martikainen sen varoilla palkattuna tutkijana. Kirjoittajaparin työskentelyn tuloksena on aiemmin ilmestynyt perustelemisen keskeisiä teoreettisia kysymyksiä käsitellyt teos Pro and contra (Talentum 2003), josta emeritusprofessori Aulis Aarnio totesi arvostelussaan (Aamulehti 12.11.2003) muun ohella seuraavaa: ”Virolainen ja Martikainen nousevat teoksellaan paljon parjatun juridisen kirjoittamisen aatelisluokkaan. Asioista kiinnostuneen maallikonkaan ei ole järin työlästä seurata tekijöiden ajatuksenkehittelyä.”
Käytännönläheinen teos tarkastelee luotonvalvonnan ja perinnän sääntöjä sekä menettelytapoja luotonvalvojan ja velkojan näkökulmasta. Kirja on tarkoitettu kaikille luottokauppaa käyville yrityksille oppaaksi, jonka avulla voi ehkäistä luottotappioita ja turvata saatavan kertymisen.Luotonvalvontaan sekä vapaaehtoiseen ja oikeudelliseen perintään liittyvään lainsäädäntöön on vuosina 2011-2013 tullut olennaisia uudistuksia, joista merkittävimpiä ovat kuluttajansuojalakiin sekä uudistettuun maksuviivästysdirektiiviin ja perintälakiin perustuvat muutokset.
Tuomarin velvollisuutena on johtaa oikeudenkäyntiä niin, että asian käsittely on joutuisaa ja oikeudenmukaista. Tuomarin on huolehdittava siitä, että se asianosaisten esittämä aineisto, johon tuomio perustetaan, selvitetään perusteellisesti, tasapuolisesti ja tavalla, joka antaa jutussa takeet oikeaan lopputulokseen pääsemisestä. Kyse on tuomarin prosessinjohdosta, jolla tuomari puuttuu asian selvittämiseen lähinnä kysymysten ja informoinnin avulla. Prosessinjohdossa erotetaan menettelyn ulkoista kulkua koskeva muodollinen prosessinjohto ja oikeudenkäyntiaineistoon kohdistuva materiaalinen (aineellinen) prosessinjohto. Kirjassa tarkastellaan erityisesti jälkimmäistä prosessinjohtoa riita-asioissa.Prosessinjohtoa koskevat säännökset ovat niukkoja ja väljiä, minkä vuoksi käytännössä voi syntyä epätietoisuutta, milloin ja kuinka aktiivisesti tuomarilla on oikeus puuttua asian selvittämiseen ja miten tuomarin tulee silloin toimia, jottei hänen puolueettomuutensa vaarantuisi. Tämän vuoksi kirjassa selvitetään myös prosessinjohdon funktioita ja oikeuspoliittisia perusteita sekä käytettävissä olevia prosessinjohtokeinoja.Oikeuskäytäntöä on selvitetty paitsi korkeimman oikeuden ratkaisuilla, myös tuomareille suunnatulla kyselytutkimuksella.
Onnistunutta luottokauppaa käyvä yritys saa tuottamalleen palvelulle tai toimittamalleen tavaralle maksun useimmiten jo eräpäivänä, ilman eräpäivän jälkeisiä perintätoimia. Tämä käytännönläheinen teos on tarkoitettu kaikille luottokauppaa käyville yrityksille oppaaksi, jonka avulla voidaan ehkäistä luottotappioita ja turvata saatavan varmempi kertyminen.Kirja kertoo asiakkaan luottokelpoisuuden arvioimisen perusteet sekä sen, kuinka asiakkaan maksukäyttäytymisen riskejä voidaan tunnistaa ja hallita jo etukäteen. Teoksessa tarkastellaan myös luottokaupan edellyttämiä dokumentteja sekä asiakassuhteen aikana tarvittavan luotonvalvonnan sääntöjä ja menettelytapoja. Lisäksikirjassa avataan perinnän säännöt ja menettelytavat velkojan näkökulmasta.Luotonvalvontaan sekä vapaaehtoiseen ja oikeudelliseen perintään liittyvään lainsäädäntöön on vuosina 2018-2024 tullut olennaisia uudistuksia, joista merkittävimpiä ovat perintälakiin, ulosottokaareen, kuluttajansuojalakiin, tietosuojasääntelyyn sekä rahanpesun estämisen sääntelyyn tehdyt muutokset. Teoksessa on huomioitu myös kuluttaja-asiamiehen syksyllä 2023 päivittämä linjaus hyvästä perintätavasta kuluttajaperinnässä. Teos sisältää päivitetyt tiedot kevääseen 2025 asti.
A bilingual edition - in Finnish, and in English of Leevi Lehto - of a seminal work of the Second Generation Finnish Modernist poetry, by the virtuoso poet Jyrki Pellinen - a "description of life" that "is not tender", an account of the "agony of coming into the world", of a becoming-a-poet-as-a-thing in a process of endless dismemberment, struggling "among creatures of my own size, castle lords, furuncle-faces, robberly inclined, old women, and other such objects of nature".
"Useita 1970-luvun veneenkeinuttajia myrskyssä." Monumentaalisen pellimäisen kehitys- ja avainromaanin "Marko" on aiemmin nähty teoksessa Yksin (Otava 1974).
Runon ja proosan virtuoosin myöhäistuotannon biografis-geografinen linja jatkuu yllättävästi teoksella, jossa kielen synnyn tutkiminen, poliittiset termit sekä subjektiivinen oleskelu Pietarissa tuovat uuden kuvan Venäjää käsittelevään kirjallisuuteemme - ellei suorastaan venäläiseen kirjallisuuteen laajasti ymmärrettynä.
Vuonna 2009 julkaistun kehitys- ja avainromaanin Huomenta, Marko itsenäinen jatko-osa. Siinä tämä ”kielen nomadi” (Seppo Järvinen) syöksyy kehityspaatoksestaan uuteen aikaan, osapuilleen 1990-luvulle. Jatkuvasti vaihtuvien kirjallisten keinojen hyrrä tanssittaa kokonaista parvea alter-egoja, tiivistymiä valtavasta pakottavastakirjoittamishalusta ja todellisuuskaipuusta. - ”Sitten Marko pani sitaatin kiinni ja alkoi puhua.
Valoisaa ja vallatonta Pellistä varhaisemman Minä matkustan, aurinko paistaa -pienoisromaanin hengessä. Takakannen sanoin: "Kuin kun pitkän masentavan talven jälkeen tulee auringonpaiste joka kestää kolme kuukautta ja tuo kovan helteen, ja itse tekijäkin on tahtomattaankin uuden miellyttävän suhteen edessä - itseen, tekstiin ja muihin ihmisiin - omaksuen kaiken mitä vain oikullinen mieli voi mieleen tuoda, niin Jyrki Pellisen haltioitunut, nerokas, surrealistinen proosaromaani, melodioita syövä kone vapautta pullollaan, kaikki henkselit poissa, ympäristöä magnetisoiden, vapaavaltio, omavaloinen lapsuus. Ja merisiili singahteli läpinäkyvän sinisenä."
"Juuri sinä Jyrki Pellinen / joka et ota muiden neuvoja / kuu tuuleva / ja unohdus / juuri sinä Alaskan / kuvernööri / tuulevan kuun / olet perinyt / tällaisen kielen". Vahva kokoelma, jota voisi sanoa summaavaksi, ellei se Jyrki Pellisen kohdalla olisi ajatusmahdottomuus.
Virtuoosin onnellisia, rapsodisuudessaan lopullisia runoja muistoista, muistista ja yhteisyydestä. "Pellisen Sadevesirakkaus jatkaa kasvuaan lukijassa, ikäänkuin runoihin olisi kirjoittaessa jäänyt kasvuvaraa lukijan omalle tulkinnalle. On erityinen taito kirjoittaa sellaista runoa." (Juhani Tikkanen)
Sanomisen virtuoosi ehkä poliittisimmillaan. Tilitys yhteiskunnasta, jossa on "presidentin // miesten syytä pelätä itseänsä ja henkeään". Mm. Kertosäkeiden laulusta (1976) tuttu pitkä säe ja vapaasti hengittäen toteutettu säkeistömuoto tukevat "pitkää kertomusta" - tulemisen, tapahtumisen ja tuntojen virtaa, johon me kaikki olemme runoilijan silmin heitetyt. Tuloksena on tilinteko, joka ei säästä ketään: kunnianosoitus kaikelle, mitä "ihmiset, itsepäisimmät heistä, muut taiteilijat yksin / ovat luoneet". "Minun runoni on kuin Paasikiven linja, se tulee ja tulee, eikä se // vaihdu valtakäskyllä vaan lainmukaisesti, // sääntöjä pitkin."
Uudenlaisen "2000-luvun" Pellisen läpimurtoteos: kolme kielelliseltä vauhdiltaan ja energialtaan lähes uskomatonta pienoisromaania tai novellia. Syvä ja leikkivä teos, jonka "Runoilijan rakkaus"), yhteiskuntaa ("Haudatut maatilat"), kieltä (nimiteksti). Lukija saa lampukseen runoilijan nopean mielen - ja huomaa katsovansa suoraan kollektiiviseen alitajuntaamme. "Auto oli sininen ja ajoi ajatuksen punaisena."
